Koreoiden konfliktin viimeisimpiin uhreihin kuuluu Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin maine.
Hänen entisen turvallisuusneuvonantajansa John Boltonin kärjekäs selonteko ryöpyttää Trumpin yrityksiä neuvotella Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin kanssa.
Bolton kuvailee kirjassaan "Huone jossa se tapahtui" olleensa sanaton kuullessaan, että Trump oli hyväksynyt Kim Jong-unilta tulleen neuvottelukutsun.
– Olin kauhistunut tämän typerän virheen vuoksi, kirjoittaa Bolton. Yhdysvaltain presidentti oli myöntymässä tapaamiseen ilman mitään tietoa (Pohjois-Korean) luopumisesta ydinaseista.
Boltonin mukaan Pohjois-Korealle oltiin näin luovuttamassa ilmaiseksi propagandalahja.
Bolton täsmensi ABC-yhtiön tv-haastattelussa, että Trumpille ei mennyt perille, miksi Korean niemimaa jaettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan päätteeksi, ja mihin käyty sota sitten johti.
Länsi soti YK:n lipun alla
Korean sota alkoi 70 vuotta sitten 25.6.1950, kun pohjoiskorealaiset joukot hyökkäsivät yli rajan. Kolmen vuoden ajan rintamalinja vyöryi edestakaisin yli niemimaan. Hävityksessä kuoli miljoonia ihmisiä.
Korean sota jakoi maailmansodassa liittolaisina taistelleet maat, Yhdysvallat ja Neuvostoliiton, eri leireihin. Kommunistinen Kiina lähetti sotilaita Pohjois-Koreaan, jota myös Moskova tuki.
Etelä-Korean avuksi tulivat YK:n lipun alla sotineet länsimaat. Liittokuntaa johti sen tärkein maa, Yhdysvallat.
YK:n erikoinen rooli oli tulosta Moskovan päätöksestä boikotoida maailmanjärjestön turvallisuusneuvostoa, jossa päätös sotaan osallistumisesta tehtiin.
Sota sinetöi maailman jakautumisen
Näin Korean sota sinetöi valtioiden jakautumisen kahteen etupiiriin toisen maailmansodan jälkeen. Asetelma toistui myöhemmin Yhdysvaltain käymässä Vietnamin sodassa, ja jatkui Neuvostoliiton luhistumiseen saakka kylmänä sotana.
Miljoonia kuolleita
Arviot kolmivuotisessa sodassa kuolleiden siviilien määrästä nousevat jopa kolmeen miljoonaan.
Etelä-Korean puolustusministeriön mukaan pohjoiskorealaisia sotilaita kuoli yli puoli miljoonaa ja eteläkorealaisia 137 000.
Myös sotaan osallistuneet ulkovallat kärsivät valtavia miestappioita. Kiinalaisia kuoli eri arvioiden mukaan 200–400 000 ja amerikkalaisia 37 000.
Sodan seurauksista ei ole vieläkään päästy.
Rauhan sijasta vasta aselepo
Rauhan sijasta on solmittu vasta aseleposopimus, ja maiden välinen rajalinja on kenties maailman tarkimmin vartioitu. Sota jakoi lukemattomia perheitä, eikä asiaan ole vieläkään saatu ratkaisua.
Jatkuva jännitys antaa yksinvaltaisesti hallitulle Pohjois-Korealle tilaisuuden kiristää halutessaan tilannetta. Samalla se on maan hallitsijoiden silmissä syy takertua asevoimaan.
Viimeksi presidentti Donald Trump yritti turhaan saada Pohjois-Koreaa luopumaan ydinaseistaan tai edes lopettamaan sotatilan. Hän ei onnistunut, ja saa nyt kuulla asiasta entiseltä neuvonantajaltaan.
Etelä-Koreaan on puolestaan jatkuvasti sijoitettuna 28 500 Yhdysvaltain sotilasta, joiden läsnäolosta Trump vaatii maata maksamaan nykyistä suuremman osuuden.
Sotaa muisteltiin sotaisesti
Seitsemän vuosikymmenen takaisen sodan osapuolet muistavat myös vuosipäivää sotaisin sanankääntein.
Etelä-Korean puolustusministeri Jeong Kyeong-doo ja hänen amerikkalainen virkaveljensä Mark Esper julistivat, että maiden välinen sotilaallinen liitto muodostettiin välttämättömyyden sanelemana ja vahvistettiin verellä.
Pohjois-Korean valtapuolueen lehti muistutti puolestaan etusivullaan, että vaikka vuosikymmenet ovat menneet, ei vaara ole poistunut maaperältä, ja vihamieliset voimat pyrkivät murskaamaan Pohjois-Korean.
Lue lisää:
Pohjois-Korea kertoo keskeyttävänsä sotilassuunnitelmat Etelä-Koreaa
Etelä-Korean yhdistymisministeri jätti tehtävänsä, eron taustalla Koreoiden välien kiristyminen
Pohjois-Korea tuhosi Koreoiden yhteystoimiston lähellä rajaa – Etelä-Korean armeijan valvontavideo näyttää laajan räjähdyksen
.
'