Suomen ensimmäinen koronavirustapaus todettiin tammikuun lopussa Rovaniemellä. Sairastunut oli Kiinan Wuhanista kotoisin oleva turisti. 32-vuotias nainen alkoi oireilla Saariselällä. Taudin leviämisen riskiä pidettiin vielä hyvin pienenä.
Suomen toinen koronatapaus vahvistettiin suomalaisella henkilöllä Helsingissä 26.2. Tartunta todettiin Italian Milanosta palanneella naisella.
Kaupoissa koronaepidemia alkoi näkyä vessapaperin hamstrauksena maaliskuussa. Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Mikko Hänninen arvioi silloin, että hamstraus keskittyy asioihin, joita on vaikea korvata.
– Vessapaperi sattuu olemaan sellainen tuote, mihin ei löydy korvaavia tuotteita. Toinen syy on kysyntäpiikki. Vessapaperia menee tasaisesti läpi viikkojen ja kuukausien, mutta nyt on selkeä kysyntäpiikki koronavirusuutisoinnin takia.
Hännisen mukaan hamstraus kestää päiviä tai viikkoja, minkä jälkeen kauppa osaa myös paremmin varautua kysyntäpiikkiin.
Paperitehtaissa painettiin ylitöitä.
Hyllyt tyhjenivät vessapaperin lisäksi ainakin pastasta, säilykkeistä ja näkkileivästä.
Huoltovarmuuskeskus tilasi kasvomaskeja pikavippiyhtiöitä pyörittäneeltä, ulosottovelkaiselta yrittäjältä Onni Sarmasteelta. Suojamaskeja tilattiin myös kauneusalan yrittäjältä Tiina Jylhältä, jolla on talousrikoshistoriaa.
Sarmasteen maskit olivat sairaalakäyttöön sopimattomia, ja tapaus meni poliisitutkintaan, Tiina Jylhän kanssa tehdyt kaupat peruttiin.
Jupakka johti nopeasti Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan Tomi Louneman eroon. Väliaikaisena toimitusjohtajana aloitti Janne Känkänen. Huolimattomasti hoidetut kaupat nakersivat Huoltovarmuuskeskuksen uskottavuutta.
Suojaimilla oli ennennäkemättömän kova kysyntä, ja kaikki maat pyrkivät hankkimaan suojaimia nopeasti mahdollisimman paljon. Kiire ajoi siihen, ettei suojavälineitä kauppaavien taustoja tarkistettu.
Ravintolat suljettiin asiakkailta lauantaina 4.4. Jo aiemmin hallitus suositteli, ettei ravintoloihin mentäisi koronan leviämisen estämiseksi. Ravintolat saivat myydä ruokaa ulos. Myös hotellit hiljenivät. Varsinkin palvelualojen työntekijöitä lomautettiin nopeutetun menettelyn turvin ennätystahtiin.
Kauppakeskuksissa oli autiota. Erikoisliikkeet kärsivät, mutta ruokakauppojen myynti kasvoi. Etätöihin siirtynyt kansa kokkasi kotona.
16. maaliskuuta hallitus julisti Suomeen poikkeustilan koronaepidemian vuoksi. Samalla otettiin käyttöön valmiuslaki.
Valmiuslain nojalla suljettiin myöhemmin koulut ja eristettiin Uusimaa. Valmiuslain soveltamisella oli merkitystä lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden jakelussa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisessa. Esimerkiksi kiireettömiä hoitoaikoja voitiin siirtää. Terveydenhuollossa ja muissa kriittisissä tehtävissä työskennelleitä henkilöitä voitiin määrätä ylitöihin ja heidän lomiaan voitiin siirtää.
Koululaiset siirtyivät etäopetukseen 18.3. Lähiopetus järjestettiin niille 1.–3.-luokkalaisille, joiden vanhemmat työskentelivät yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla.
Pikahälytyksellä kehitetyt etäopetuskäytännöt toimivat yllättävän hyvin. Kokemukset etäopetuksesta olivat sen verran hyviä, että sen jatkamista normaaliaikana kaavaillaan. Etäkoululaisten pärjäämisessä oli eroja, kaikille se ei sopinut. Etäkoulu toi esiin perheiden eriarvoisuutta.
Työntekijät siirtyivät hallituksen suosituksesta sankoin joukoin etätöihin. Työterveyslaitoksen mukaan miljoona suomalaista loikkasi etätöihin koronakriisin seurauksena. Suomi on EU-maiden kärjessä etätyön tekemisessä, seuraavina Benelux-maat ja muut Pohjoismaat
Suomalaisista 40 prosenttia työskenteli edelleen touko–kesäkuun vaihteessa etätöissä koronatilanteen vuoksi, kertoo EK:n ja Enter 2020 -yritysryhmän teettämä kyselytutkimus. Valtaosa kyselyyn vastanneista koki, että pystyy tekemään työnsä yhtä laadukkaasti ja tehokkaasti kuin ennen koronaepidemiaa.
Konttoreihin paluuta hillitsee hiukan se, että hallitus suosittelee yhä etätöitä.
Hoivakodeista alkoi paljastua tragedioita. Kallionsydämen hoivakodissa Kiuruvedellä 26 asukkaasta 12 kuoli koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.
Hoivakodin toiminnasta vastasi pääsiäiseen saakka Attendo, jolta Ylä-Savon sote-kuntayhtymä osti hoivakotipalvelut. Sen jälkeen palveluista vastasi sote-kuntayhtymä.
Kiuruveden lisäksi hoivakotikuolemista on uutisoitu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kontulan seniorikeskuksessa, Mehiläisen hoivakodissa Espoossa, Diakonissalaitoksen Sanerva-kodissa sekä Töölön seniorikeskuksessa.
Uudenmaan rajat menivät kiinni keskiyöllä 28.3. Tarpeeton matkustaminen Uudellemaalle ja sieltä pois oli kielletty.
Poliisi valvoi Uudenmaan eristystä 30 kiinteällä tarkastuspisteellä maakunnan raja-alueella. Pienemmillä teillä oli liikkuvaa valvontaa. Valvonnassa oli mukana 750 varusmiestä.
Uudenmaan asukkaiden piti pysyä maakunnan alueella, eivätkä muiden maakuntien asukkaat voineet käydä Uudellamaalla. Työn takia rajan sai ylittää, mutta vapaa-ajan matkustus ei ollut sallittua. Tarkastuspisteille syntyi jonoja.
Uudenmaan eristys päättyi 15.4. Rajoitusten tarkoituksena oli hidastaa viruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen, koska Uusimaa oli selvästi muita alueita suurempi tautikeskus. Perusteita rajan kiinni pitämiselle ei ollut, kun virus oli levinnyt laajemmin myös muihin maakuntiin.
Hallitus on jakamassa ennenkuulumattoman summan koronatukia yrityksille. Alussa tuki kanavoitiin Business Finlandin kautta. Syntyi kohu, kun selvisi, että suurimpien tuensaajien joukossa oli liikkeenjohdon konsultteja ja it-firmoja.
Tuen saaminen edellytti yritykseltä kehityshanketta, koska Business Finland voi lain mukaan jakaa vain kehitystukia – ei toiminnan ylläpitämisen tukia, joita suljetut ravintolat ja muut koronan takia liikevaihtoaan menettäneet yritykset kaipasivat.
Ravintoloille päätettiin myöhemmin jakaa erillistä tukea ja muille myyntiään paljon menettäneille yrityksille kustannustukea. Monien mielestä tukien jakamisen järjestys olisi pitänyt olla toinen. Kehittämisen aika olisi vasta nyt.
Muun muassa yritystukien takia Suomi ottaa tuntuvasti velkaa.
Tautitilanne alkoi hellittää toukokuussa. Tuli päiviä, jolloin Suomessa ei kuollut yksikään henkilö koronaan. Tehohoidossa olevien ja sairastuneiden määrät vähenivät.
Kouluissa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Suomen ja Viron hyvän tautitilanteen takia Viron-liikenne sallittiin. Matkailu avautui kesäkuussa myös Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Latviaan ja Liettuaan.
Hallitus luopui valmiuslain käytöstä kolmen kuukauden voimassaolon jälkeen. Samalla päättyi poikkeustila. Hallituksen mukaan epidemiologisen ja oikeudellisen arvion perusteella riittäviä edellytyksiä valmiuslain mukaisille toimivaltuuksille ei enää ollut. Pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, ettei epidemian uhka ole ohi, vaan jokaisen on hyvä noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta arkielämässään.
Esimerkiksi ravintoloiden rajoitukset ja kokoontumisrajoitukset pysyvät voimassa, sillä niitä ei säädellä valmiuslailla vaan tartuntatautilailla.