Kiireettömän erikoissairaanhoidon jonotusajat ovat venyneet Suomessa alkuvuoden aikana.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan keskimääräinen odotusaika erikoissairaanhoitoon oli huhtikuun lopussa noin kaksi kuukautta.
Odotusajat ovat pidentyneet koko maassa, mutta erot sairaanhoitopiirien välillä ovat suuria.
Parhaiten jonot vetivät huhtikuun lopussa Kymenlaaksossa, jossa hoitoon pääsi 22 vuorokaudessa. Odotusaika oli vain kaksi vuorokautta pidempi kuin vuoden 2019 viimeisenä päivänä.
Pisimpään kiireetöntä aikaa piti odottaa Päijät-Hämeessä. Siellä erikoissairaanhoitoon pääsi 80 vuorokauden odottamisen jälkeen, kun vielä vuoden 2019 lopussa odotusaika oli 56 vuorokautta.
Odotusajat muuttuivat merkittävästi myös esimerkiksi Etelä-Karjalassa, jossa odotusaika yli tuplaantui 28 vuorokaudesta 59 vuorokauteen.
Luvut ovat mediaaneja eli kuvaavat sitä, missä ajassa puolet potilaista on päässyt hoitoon. THL:n vertailun eri sairaanhoitopiirien odotusajoista löydät täältä (siirryt THL:n sivuille).
Yli 6 kuukautta jonottaneiden määrässä merkittävä kasvu
Myös erikoissairaanhoitoon pitkään jonottaneiden määrä kasvoi alkuvuonna merkittävästi.
Huhtikuun lopussa hoitoon jonotti valtakunnallisesti noin 7 700 potilasta, jotka olivat olleet jonossa jo yli puoli vuotta.
Tilanne on kymmenen vuoden tarkastelujaksolla poikkeuksellinen.
Vuosina 2011–2019 jonossa oli huhtikuun lopussa noin tuhat potilasta, joilla oli takanaan yli kuuden kuukauden jonotus.
Myös yli kolme kuukautta jonottaneita oli tänä keväänä aiempaa enemmän.
Potilaita aiempaa vähemmän
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Pirjo Häkkisen mukaan odotusaikojen venyminen johtuu koronavirustilanteesta.
Sairaanhoitopiirit varautuivat koronavirustilanteeseen siirtämällä aiemmin sovittuja, kiireettömiä hoitoja tulevaisuuteen. Myös osa potilaista on halunnut lykätä aiemmin sovittua vastaanottoaikaansa.
Vaikka odotusajat ovat pidentyneet, potilaita on Häkkisen mukaan jonossa aiempaa vähemmän.
Perusterveydenhuoltoon on koronatilanteen aikana hakeutunut tavallista vähemmän potilaita, ja erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on siksi vähentynyt.
Jos toista aaltoa ei tule, jonot lyhenevät syksyllä
Odotusaikojen voi odottaa pitenevän nykyisestä kesän aikana.
Häkkisen mukaan odotusajat pitenevät perinteisesti kesäisin, kun osa terveydenhuollon henkilökunnasta on lomalla eivätkä kaikki potilaat hakeudu esimerkiksi leikkauksiin kesällä.
– Meillä voi olla elokuussa aika hankala tilanne, jos sairaalat eivät pääse kesällä purkamaan pitkiä jonoja, Häkkinen sanoo.
Jos perusterveydenhoidon lääkärikäyntiä lykänneet suuntaavat yhtä aikaa lääkäriin, edessä voi olla myös erikoissairaanhoidon lähetteiden suma.
– Pahin skenaario on, että siihen tulisi myös pandemian toinen aalto, eikä jonoja päästäisikään purkamaan suunnitellusti. Jos toinen aalto ei tule, uskon, että suma purkautuu pikku hiljaa syksyn aikana, vaikka uusia lähetteitä alkaisi tulla, Häkkinen sanoo.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa odotusaikojen mediaani on jo kääntynyt laskuun, kertoo sote-kuntayhtymä Kymsoten johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa.
Tässä vaiheessa terveydenhuollossa toivotaan, että potilaat eivät peruisi jo sovittuja hoitoaikojaan ja hakeutuisivat perusterveydenhoitoon, jos tarvetta on.
– Ainakaan tartuntapelon takia ei kannata jättää menemättä, Häkkinen muistuttaa.
Kuinka nopeasti koronan aikana kertyneet jonot saadaan purettua? Se riippuu Häkkisen mukaan koronatilanteen kehittymisestä – ja rahasta. Hän ottaa esimerkiksi hoitotakuun määräajat, jotka tulivat voimaan viisitoista vuotta sitten.
– Kun säädökset tulivat voimaan, eri sairaanhoitopiireissä oli todella pitkiä odotusaikoja. Esimerkiksi lonkkaleikkausta saatettiin odottaa pari kolmekin vuotta. Kun laki tuli voimaan ja Valvira alkoi valvoa sitä, sairaanhoitopiirit alkoivat purkaa jonoja.
Häkkisen mukaan jonojen purkaminen onnistui melko nopeastikin, mutta se vaati rahaa. Osa sairaanhoitopiireistä osti palveluita yksityiseltä puolelta, osa toisilta sairaanhoitopiireiltä. Osassa henkilökunta urakoi jonoja lyhyemmiksi ylitöillä.
Lue myös:
Suomen suurimman sairaanhoitopiirin talous sukeltaa jopa 200 miljoonaa miinukselle – Potilaille tarjotaan digihoitoa ja etävastaanottoja
Infektiopäivystysten toimintaa supistetaan, tehovalvonnan koronapaikkoja vähennetty – Kymenlaakson sairaalat palaavat kohti normaalia
Tuoreimmat koronavirusuutiset
Tuoreimmat koronavirusuutiset Kymenlaaksosta