Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta luonnehtii Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja viestipalvelu Twitterin kiistaa erittäin poikkeukselliseksi.
– On poikkeuksellista, että sosiaalisen median toimija rupeaa tällä tavoin merkitsemään tietyn poliitikon tviittejä, ja on erittäin poikkeuksellista, että ruvetaan oikeustoimin rajoituspyrkimyksiin sosiaalisen median toimijaa vastaan, Korpisaari sanoi Ylen aamun haastattelussa.
Toisaalta kiista osoittaa, miten valtaisan suuri merkitys sosiaalisen median alustoilla poliittisessa keskustelussa.
Kiista puhkesi, kun Twitter lisäsi Trumpin julkaisemiin tviitteihin merkinnän, jossa viestien sisältöjen kerrotaan olevan perättömiä.
– Sinällään ehkä ei ole ihme, että ne kohdistuivat juuri tähän henkilöön, mutta olin hämmästynyt siitä, että iso sosiaalisen median toimija lähtee tällaiselle tielle, Korpisaari sanoi.
Twitter saattoi avata Pandoran lippaan
Twitter tuli avanneeksi joukon avoimia kysymyksiä: Kenen kaikkien tviittejä tarkistetaan ja millaisissa tilanteissa? Kuinka isosta faktavirheestä täytyy olla kysymys, jotta tällaisia leimoja käytetään?
Trump syytti, että sosiaalisessa mediassa syrjitään konservatiivisia ääniä.
Korpisaari sanoo, että Twitterin toimissa oli poikkeuksillta juuri se, että ne kohdistuivat poliittiseen keskusteluun, joka on yleensä nähty sananvapauden ydinalueeksi.
– Silloin herää kysymyksiä, kohdellaanko kaikkia poliitikkoja tasaveroisesti – onko mahdollisuus vaientaa toisia ja laittaa toisten lausumat enemmän kyseenalaisiksi kuin toisten.
Trump uhkaa murentaa someyhtiöiden vastuusuojan
Donald Trumpin vastaveto oli kyseenalaistaa sosiaalisen median vastuuvapaus niissä julkaistusta sisällöstä.
Trump allekirjoitti presidentin asetuksen, joka pyrkii viemään sosiaalisen median yhtiöiltä niiden vastuusuojan. Nyt yhtiöt kuten Twitter, Google ja Facebook nauttivat lain suojaa sikäli, ettei niitä vastaan voida nostaa syytteitä niiden omilla sosiaalisen median alustoilla julkaistuista sisällöistä.
Yhdysvalloissa asiantuntijat ovat ensikommenteissaan arvioineet, että Trump ei pysty asetuksellaan oikeasti muuttamaan someyhtiöitä säätelevää lakia.
– Tämä on eurooppalaisesta näkökulmasta hyvin poikkeuksellista toimintaa. Euroopassa olisi aika vaikea kuvitella, että valtionpäämies voisi ryhtyä tällaisiin juridisiin toimenpiteisiin tai että se olisi poliittisesti järkevää, professori Korpisaari pohti.
– Eurooppalaisessa katsannossa on yleensä nähty sosiaalinen media sellaisena alustana, jossa vastuu on sanojalla ja toisaalta lukijoilla on vastuu ymmärtää, mikä mahdollisesti on totta ja mikä ei, ja selvitellä asioita itsekin.
Someyhtiöt yrittävät ehtiä sääntelyn edelle?
Sosiaalisen median toimijoita on eri puolilla vaadittu vastuuseen niiden sivuilla julkaistuista aineistosta.
Someyhtiöitä on syytetty siitä, että ne nauttivat toiminnastaan hyötyä ottamatta siitä mitään vastuuta.
Päivi Korpisaari pohti Ylen aamun haastattelussa, että Twitterin toimet Trumpin tviittejä vastaan voivat osin liittyä pyrkimykseen välttää yhtiöihin kohdistuvan sääntelyn kiristymisen.
– Joskus tällaiset vastuupyrkimykset liittyvät myös siihen, että halutaan välttää laillista sääntelyä tekemällä itsesääntelyä ja toimimalla ensin.
Minkälaisia velvoitteita someyhtiöillä ylipäätään on tarkkailla sisältöä, jota sen palveluissa välitetään?
–Lähtökohtaisesti tällaista velvoitetta ei ole. Velvoitteen täytyy aina perustua lakiin. Meillä on sananvapaus ja se vallitsee, jollei sitä ole nimenomaan rajoitettu, Päivi Korpisaari kertoi.
Kunnianloukkausten seulominen ei olisi helppoa
Euroopassa sosiaalisen median palveluilla on yleisesti ollut velvollisuus poistaa alustoiltaan esimerkiksi lapsiporno ja sisällöt, joissa kiihotetaan kansanryhmää vastaan.
Sen sijaan esimerkiksi kunnian ja yksityiselämän loukkaamisen osalta tällaista yleistä poistamisvelvollisuutta ei ole.
–Näiden rikosten osalta viestin sisällön rikollisuus on paljon vaikeammin nähtävissä. Esimerkiksi kunnianloukkauksissa se riippuu paljon siitäkin, onko esitetty väite totta vai ei, Korpisaari selitti.
Niinpä sosiaalisen median toiminta todennäköisesti hidastuisi ja häiriintyisi merkittävästi, jos kaikkia lausumia pitäisi alkaa tarkistaa. Monissa tapauksissa tämä olisi mahdotontakin.
Valeuutisten suitsiminen vaatii pohdintaa
Huoli valheellisen ja väärän informaation leviämisestä sosiaalisessa mediassa on viime vuosina kasvanut, erityisesti vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeisissä tunnelmissa.
Päivi Korpisaari pitää ongelmaa todellisena mutta varoittaa, että siihen puuttuminen ei ole mutkatonta.
– Vaatii hyvin perusteellista pohdintaa, millaisin toimenpitein tätä valeuutisilmiötä ryhdytään suitsimaan, professori Päivi Korpisaari sanoi.
Keskustelussa joudutaan pohtimaan, sälytetäänkö toimintavelvollisuudet sosiaalisen median alustan ylläpitäjille ja millaisia velvollisuuksia lukijoilla on keskustelussa kiinnittää huomiota faktojen puutteisiin.
Korpisaari huomautti, että monet sosiaalisen median alustoista ovat hyvin pieniä ja niillä on vähäiset taloudelliset voimavarat ryhtyä seulomaan valeinformaatiota faktoista.
– Monellakaan sosiaalisen median toimijalla ei ole sellaisia resursseja lähteä tarkistamaan faktoja kuin suurimmilla toimijoilla.
Aiheesta aiemmin:
Trump: Presidentin asetus sosiaalisen median yhtiöistä vie niiden vastuusuojan – asiantuntijat eri mieltä 29.5.2020
Washington Post: Näin Trump aikoo rangaista sosiaalista mediaa 28.5.2020
Valkoisen talon mukaan Trump allekirjoittaa pian presidentin asetuksen sosiaalisen median yhtiöistä, mutta mikä on presidentin asetus? 28.5.2020
Trump uhkaa jopa sulkea sosiaalisen median – Twitter puuttui aiemmin hänen viesteihinsä perättöminä 27.5.2020
Professori: Twitterin kauan odotettu päätös puuttua väärän tiedon levittämiseen voi edistää demokratiaa ja julkista keskustelua 27.5.2020
Twitter puuttui ensimmäistä kertaa Trumpin tviitteihin – presidentin mukaan yhtiö sekaantuu vaaleihin27.5.2020