Koronaviruksen ehkäisyyn suunniteltuja sovelluksia on erään arvion mukaan maailmalla jo kymmeniä.
Yksi niistä on Intiassa käytössä oleva Aarogya Setu, jonka on ladannut jo sata miljoonaa intialaista, kertoo Britannian yleisradioyhtiö.
Muun muassa pääministeri Narendra Modi on peukuttanut sovellusta ja kehottanut kaikkia lataamaan sen. Se on jo pakollinen julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöille.
Sovellus sinänsä on selkä ja yksinkertainen. Bluetoothin ja paikannustietojen avulla se voi paljastaa, onko käyttäjä ollut lähellä koronavirukseen sairastunutta. Sovellus hyödyntää dataa, joka on kerätty koronaan sairastuneilta.
– Jos olet tavannut viimeisen kahden viikon aikana jonkun, joka on saanut koronatestissä positiivisen tuloksen, sovellus tekee arvion mahdollisuudesta saada koronavirus, kertoo toimitusjohtaja Abhishek Singh MyGovista.
Sovellus tallentaa käyttäjän nimen, puhelinnumeron, sukupuolen, matkusteluhistorian sekä sen onko tämä tupakoitsija vai ei.
Lehtihaastattelussa sovellusta on arvostellut voimakkaasti muun muassa entinen korkeimman oikeuden tuomari BN Srikrishna. Hän pitää sovellusta laittomana.
– Mihinkähän lakiin perustuen se on pakollinen? Toistaiseksi mikään laki ei tue sitä.
Pelkona yksityisyyden suojan rikkoutuminen
Intialainen sovellus edellyttää jatkuvaa bluetooth-yhteyttä, mikä tekee siitä riskialttiin yksityisyydensuojan ja turvallisuuden kannalta. Kerätyt tiedot saattavat päätyä vääriin käsiin.
Sovelluksen kehittäjä vakuuttaa kuitenkin, että tiedot eivät paljasta henkilöllisyyttä eikä niitä luovuteta kolmannelle osapuolelle.
Aihe on arka, sillä takavuosina paljastui muun muassa yhteisöpalvelun tapaus, joissa ihmisten tietoja on juurikin päätynyt myös kolmansille osapuolille heidän tietämättään. Myös laajoja tietomurtoja on tapahtunut.
Yksityisyyden suoja on tämän tyyppisten sovellusten suurimpia huolenaiheita.
– Mikä tahansa sovellus, joka jäljittää kenen kanssa olet ollut tekemisissä ja missä kulloinkin liikut, on yksityisyyden suojan rikkomista, sanoo Medianama-järjestön johtaja Nikhil Pahwa.
Voivatko kerätyt tiedot päätyä vääriin käsiin?
Sovelluksen käyttäjästä kerätty tieto kootaan viranomaisten servereille, mistä niitä voidaan jakaa suunnilleen kenelle tahansa, arvostelee lakiasiantuntijoista ja opiskelijoista koostuva The Software Freedom Law Centre.
Sovelluksen pelätään myös tekevän mahdolliseksi seurata sitä, kuka missäkin päin Intiaa sairastaa.
Sovellukseen liittyy myös toisenlainen luotettavuusongelma: rekisteröintivaiheessa annettavat tiedot voivat olla vääriä, eivätkä viranomaiset pysty niitä tarkistamaan.
Lisäksi sovelluksen käyttötarkoituksen todellinen teho perustuu siihen, kuinka hyvin tautitapaukset on kartoitettu ja kuinka monella sovellus itsessään on käytössä.
Economist-lehden mukaan Euroopassa 76 prosentilla väestöstä on internetyhteys. Ja esimerkiksi Yhdysvalloissa vain puolet väestöstä on tutkimuksen mukaan halukas lataamaan koronavirussovelluksen.
Suomessa rakennettiin takavuosina satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää, jonka avulla autoilua olisi verotettu ajokilometrien mukaan. Hanke kuitenkin kaatui pitkälle juuri yksityisyyden suojan rikkoutumisen pelkoon.
Lue lisää:
Kuinka lähellä olit ja kuinka kauan – altistuitko? Näin toimii virallinen koronasovellus, jollainen voi kohta olla sinunkin puhelimessasi
Ammattihakkeri ei lataisi koronasovellusta: "Olemme valmiita luopumaan asioista, joista pitäisi ainakin käydä keskustelua"
Google ja Apple ryhtyvät kehittämään koronasovellusta yhteistyössä – lähes kaikissa älypuhelimissa on käytössä yhtiöiden käyttöjärjestelmät
Analyysi: Koronatartuntoja jäljittävä sovellus ei ole hopealuoti, joka vapauttaa meidät karanteenista