Tietokoneen ruudulla näkyy kysyvä katse, ja Markus Pinomaa viittoo ”kotiin”.
Jyrki Pinomaa selittää pojalleen, että taksit eivät nyt kulje, ja Markus ei voi siksi tulla kotiin.
Pinomaiden perheessä poikkeustila on muuttanut arjen täysin. Perheen aikuiset pojat Markus ja Robin Pinomaa asuvat Espoossa kehitysvammaisten asumisyksikössä. Normaalisti pojat käyvät vanhempiensa luona Vihdissä yökylässä joka torstai, mutta nyt kaikki vierailut on kielletty.
– Skype-puhelumme menevät pitkälti siihen, että yritämme selittää pojille, miksi he eivät pääse kotiin. Joka puhelun yhteydessä pojat viittovat monta kertaa ”kotiin”, Jyrki Pinomaa kertoo.
Markuksen ja Robinin on vaikea ymmärtää, miksi vuosia samanlaisina jatkuneet rutiinit ovat yhtäkkiä muuttuneet täysin. Jokaviikkoisen kotivierailun lisäksi fysio- ja puheterapia, päivittäinen työkeskustoiminta, harrastukset, kaupungilla liikkuminen ja ystävien tapaaminen ovat loppuneet kuin seinään.
– Rutiinit ovat Robinille ja Markukselle hirveän tärkeitä, ja niiden puuttuminen aiheuttaa pojille turvattomuuden tunnetta. Meillä on kova ikävä ja huolikin heidän voinnistaan, poikien äiti Marianne Pinomaa sanoo.
Myös 94-vuotias Leena Sarkkinenon joutunut koronan vuoksi eroon sukulaisistaan.
Sarkkinen asuu Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Tytär Kaisa Sarkkinen asuu vain muutaman sadan metrin päässä ja vierailee tavallisesti äitinsä luona monta kertaa viikossa. Nyt yhteydenpito tapahtuu pääasiassa videopuheluiden välityksellä.
– Soittelemme noin kolme kertaa viikossa. Äidillä on muistisairaus, ja huomaan, että hän pohtii puheluissamme tavallista useammin yksinäisyyden tunteita, Kaisa kertoo.
Äiti ja tytär juttelevat Skypessä arjen tapahtumista ja lastenlasten kuulumisista. Eräässä puhelussa Kaisa kertoo äidilleen, että on käynyt perheen yhteisellä kesämökillä.
– Korjasimme sen vanhan keinun. Sitten saunoimme, ja kävin heittämässä talviturkin, Kaisa kertoo.
Leena liikuttuu kuullessaan kesämökistä. Mökki on ollut Leenan toinen koti ja elämäntyö, kun hän asui vielä omillaan.
– Me menemme mökille yhdessä, heti kun se on mahdollista, Kaisa lupaa.
Ikävää ei kannata piilottaa
Ikävä rakkaita ihmisiä ja tuttuja paikkoja kohtaan voi tuntua ajoittain raskaalta. Seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen kehottaa puhumaan ikävästä suoraan läheisten kanssa.
– Ikävän kanssa voi tulla paremmin toimeen, kun sitä ei tarvitse piilotella tai vähätellä, Tanskanen sanoo.
Hetkessä eläminen ja läsnäolo voivat auttaa ahdistukseen, mutta myös tulevaisuudesta haaveileminen tai menneiden muistelu yhdessä voivat Tanskasen mukaan olla avuksi.
– Tulevaisuuden suunnittelu, hyvien asioiden muistelu ja myönteisistä yhteisistä asioista puhuminen voivat auttaa ikävään, hän sanoo.
Erossa oleminen voi toisaalta tuntua erityisen vaikealta juuri siksi, että tulevaisuus näyttäytyy epävarmana: seuraavasta tapaamisesta ei välttämättä ole tietoa. Etäyhteydenpidosta kannattaa ottaa mahdollisimman paljon irti myös tässä ja nyt.
Tanskasen kokemus on, että ihmiset ovat olleet poikkeustilan aikana etäyhteydenpidossa erityisen luovia.
– Ihmiset ovat järjestäneet muun muassa etäkahvittelua, etäillanistujaisia, etälautapelejä ja etäkävelyitä. Se on mielestäni loistavaa. Uusia tapoja kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti, hän sanoo.
Keskeinen ajatus on Tanskasen mukaan se, että etäyhteydessä voi yhtä hyvin viettää aikaa yhdessä ilman, että tarvitsee olla mitään asiaa. Joskus pelkkä toisen läsnäolo riittää.
Pianonsoittoa ja arkisia askareita
Skype-puhelu on käynnissä, kun J-P Palomaa puhdistaa hampaitaan ja Amy Feng harjoittelee linjan toisessa päässä pianonsoittoa. Pariskunnan välillä on videoyhteys lähes vuorokauden ympäri. He heräävät yhdessä ja käyvät yhdessä nukkumaan – Palomaa Helsingissä, Feng Tukholmassa.
Palomaa ja Feng ovat tottuneita etäyhteydenpitäjiä. He ovat seurustelleet yli kuusi vuotta, mutta eivät ole koskaan asuneet samassa kaupungissa. Erossaoloa on pisimmillään kestänyt jopa seitsemän kuukautta.
Korona kuitenkin erottaa pariskunnan todennäköisesti ennätyspitkäksi ajaksi.
– Näimme viimeksi tammikuussa. Minun piti mennä yllättämään Amy aprillipäivänä, mutta se jäi nyt tekemättä. Olemme henkisesti varautuneet siihen, että emme näe vuoteen, Palomaa kertoo.
Pariskunta on keskustellut siitä, miten erossaolo vaikuttaa heidän suhteeseensa. Vaikka molemmilla on ikävä toisiaan, poikkeustilassa on heidän mukaansa myös hyviä puolia.
– Meillä on nyt enemmän aikaa toisillemme, kun olemme molemmat enemmän kotona, Feng pohtii videopuhelussaan Palomaan kanssa.
– Yleensä sinulla on paljon harrastuksia, ja minä olen välillä ollut väsynyt työpäivän jälkeen, emmekä ole ehtineet tai jaksaneet jutella. Nyt olemme paremmin läsnä toisillemme, Palomaa myötäilee.
Myös parikymppiset siskokset Elsa ja Olga Iltanen ovat sitä mieltä, että poikkeustila on saanut heidät arvostamaan läheisiä ihmissuhteitaan aiempaa enemmän.
– Läheisten merkitys on nyt vielä isompi kuin ennen. Olemme kaikki tässä samassa veneessä ja saamme toisistamme tukea ja voimaa, Elsa sanoo.
Elsa on eristäytynyt koronan takia siskosten lapsuudenkotiin Hämeenlinnaan, ja Olga asuu opiskelukaupungissaan Jyväskylässä. Koska Iltasten äiti kuuluu sairautensa vuoksi riskiryhmään, Olga ei ole voinut toistaiseksi kyläillä Hämeenlinnassa.
Siskokset soittelevat toisilleen monta kertaa viikossa. Puheluissa käydään läpi paitsi koronatilannetta, myös asioita, joista he tavallisestikin juttelisivat: tosi-tv-ohjelmien juonenkäänteitä ja oikean elämän ihmissuhteita.
Huumori on tärkeä osa siskosten yhteydenpitoa.
– En saa koskaan parempia nauruja kuin silloin, kun soitan sinulle, Elsa sanoo siskolleen.
Kosketuksen puute suurin ero tavalliseen arkeen
Etäsuhde voi olla ihmisille yhtä antoisa kuin lähisuhdekin. Elina Tanskanen allekirjoittaa ajatuksen.
– Etäsuhteesta voi ehdottomasti saada yhtä paljon irti kuin lähisuhteestakin, hän sanoo.
Yksi asia, joka etäsuhteesta kuitenkin väistämättä puuttuu, on fyysinen kosketus. Tanskanen on seksuaaliterapeuttina erikoistunut ihmisen keholliseen hyvinvointiin ja seksuaalisuuteen.
Kosketuksen kaipuuta voi hänen mukaansa yrittää helpottaa myös itsekseen.
– Painopeitto, kuuma suihku, saunominen, itsensä silittely ja halaaminen voivat rentouttaa samankaltaisesti kuin toisen ihmisen kosketus. Suosittelen myös meditaatio-, hengitys- ja rentoutumisharjoituksia ja kaikenlaista itselle mieluisaa kehollista tekemistä, oli se sitten joogaamista tai juoksemista, Tanskanen sanoo.
Kosketuksen kaipuu on myös seuraamiemme ihmisten mukaan yksi merkittävimmistä asioista, joka erottaa etäsuhteen lähisuhteesta.
Kaisa Sarkkinen kertoo, että hänen vanhainkodissa asuva äitinsä on hyvin halaileva ihminen.
– Äitienpäivänä kävin tapaamassa äitiä vanhainkodin parvekkeen edustalla. Hän istui tuolilla parvekkeella, minä olin kaiteen toisella puolella turvallisen etäisyyden päässä. Monta kertaa äiti olisi halunnut tulla lähelle rutistamaan tai silittämään poskea, Sarkkinen kertoo.
Myös Pinomaiden perheessä fyysisen läheisyyden puuttuminen tekee tilanteesta vaikean. Kun vierailut kodin ja asumisyksikön välillä kiellettiin, Robin ja Markus ovat jääneet vaille vanhempiensa kosketusta.
– Halaaminen ja lähellä oleminen on heille todella tärkeää. Normaalisti pystymme täyttämään halipulan täällä kotona, Marianne Pinomaa kertoo.
Ristiriidat kuuluvat myös etäsuhteisiin
Välillä videoyhteydenpito rakkaaseen voi herättää ristiriitaisia tunteita: kommunikaatio voi tuntua pinnalliselta tai vaikealta, mutta samaan aikaan toisen kanssa haluaa pitää yhteyttä.
Pinomaiden perheessä videopuheluiden merkitystä on pohdittu paljon.
– Pojat palaavat joka puhelussa uudestaan ja uudestaan siihen, milloin he pääsevät kotiin. Herää väkisin ajatus, onko edes järkevää käydä näitä puheluita. Aiheutammeko me heille vain enemmän kärsimystä? Jyrki Pinomaa pohtii.
Ristiriitaiset tunteet ja riitatilanteet voivat olla etäyhteydessä tavallista raskaampia selvittää. Elina Tanskanen muistuttaa, että hienovarainen sanaton viestintä jää videopuhelussa huomaamatta.
– Kun ihmiset ovat fyysisesti lähekkäin, he vaistoavat tarkemmin, millainen toisen hermostollinen tila on. Aistimme, onko toinen rentoutunut tai peloissaan, ja voimme herkemmin reagoida siihen, Tanskanen sanoo.
Ristiriitojen selvittelyä auttaa muun muassa se, että pyrkii pitämään itsensä riittävän rauhallisena. Kannattaa tähdätä siihen, että keskustelu pysyy ainakin omalta osalta niin rakentavana kuin mahdollista.
Etäyhteydessä haasteena on Tanskasen mukaan se, että toiselle voi laittaa helposti niin sanotusti luurin korvaan. J-P Palomaa myöntää, että on välillä toiminut näin, kun keskustelu hänen tyttöystävänsä Amyn kanssa on muuttunut raskaaksi.
– Jos minulla on tunne, että minua on loukattu, saatan ilmaista sen katkaisemalla puhelun, hän sanoo.
Tanskanen haluaa muistuttaa, että koronan aiheuttama poikkeustilanne kuormittaa varmasti monia. Itselleen kannattaa siis olla armollinen, vaikka yhteydenpito rakkaaseen joskus takkuaisikin.
Poikkeustila on lisännyt yhteydenpitoa
Vaikka erossa oleminen on ollut haastattelemillemme ihmisille vaikeaa, he haluavat myös nostaa esiin, että tilanne on herättänyt kiitollisuutta monia asioita kohtaan.
– Nyky-yhteiskunnassa meno on niin hektistä, että tämä on hyvä pysähtymisen paikka. Voi miettiä, että mikä tässä elämässä on oikeasti tärkeää, Olga Iltanen pohtii.
Jyrki Pinomaa kertoo, että etäyhteydenpito Markuksen ja Robinin asumisyksikköön on helpottunut huomattavasti poikkeustilan aikana. Pojat ovat aina asuneet suurimman osan viikosta erossa vanhemmistaan, ja vaikka vierailuja on tehty puolin ja toisin, muu yhteydenpito on ollut vähäistä.
– Nyt hoitajat laittavat viestillä poikien kuulumisia, ja Skype-yhteys tuli ihan uutena mukaan kuvioihin. Olemme iloisia, että tässä on otettu askel eteenpäin, Jyrki Pinomaa sanoo.
Samanlainen kokemus on myös Kaisa Sarkkisella.
– Koukkuniemen vanhainkodista ehdotettiin heti oma-aloitteisesti, että haluaisimmeko alkaa jutella Skype-puheluita äidin kanssa. Emme koskaan ennen olleet tehneet niin, Sarkkinen kertoo.
– Olen kiitollinen Koukkuniemen henkilökunnalle. Videopuhelut jäävät varmasti käyttöön myös tulevaisuudessa, kun tilanne joskus normalisoituu, hän iloitsee.
Teksti: Riina Kokko
Voit katsoa Perjantai-dokkarin Ruudun takaa nyt Yle Areenassa.
Lue myös:
Mielenkiintoinen tutkimustulos: Suora katse korona-ajan videopuhelussa aiheuttaa samanlaisia tunnereaktioita kuin tapaisi ihmisen oikeasti
Näin kävi, kun videopuhelut tulivat osaksi arkeamme: paidattomia puolisoita, riehuvia lapsia ja ruokaa rinnuksilla – "Eihän kukaan tee sellaista toimistolla"
Etäsuhde on tiukka testi – takana 7 vuotta, välissä 800 kilometriä