Koronaviruksesta on tullut osa suurvaltakamppailua. Yhdysvallat syyttää Kiinaa epidemian päästämisestä valloilleen ympäri maailmaa. Kiina taas kehuu itseään maailman pelastajaksi, kun tiukkojen rajoitusten jälkeen arki on päässyt taas alkuun.
Mistä nokittelussa on kyse? Kirjeenvaihtajat Kirsi Crowley ja Mika Hentunen kokosivat Kiinan ja Yhdysvaltojen väitteet taustoineen.
1. Mistä virus on lähtöisin?
KIINA: Kiinan on ollut vaikea hyväksyä syyllisyyttä koronaviruksen liikkeellepanosta. Koronavirusepidemian alkupaikaksi on jäljitetty Wuhanin eläintori.
Kiinassa on levinnyt salaliittoteorioita, joissa syytetään Yhdysvaltoja epidemiasta. Kiinan valtion ohjaama Global Times -lehti epäili, että virus olisi lähtöisin Yhdysvaltain armeijan laboratoriosta. Kaksi kiinalaista lakimiestä on haastanut Wuhanissa Yhdysvallat oikeuteen väittäen, että virus olisi peräisin Yhdysvalloista ja Yhdysvallat olisi pimittänyt tietoa.
Financial Times -lehden mukaan länsimaiset tutkijat ovat pitkälti yhtä mieltä siitä, että virusta ei ole kehitetty laboratoriossa. Mutta ei ole täysin poissuljettua, etteikö tutkittavana ollut virus olisi voinut päästä vahingossa karkuun wuhanilaisesta laboratoriosta.
YHDYSVALLAT: Donald Trump on lähipiirinsä kanssa vihjaillut useaan otteeseen, että virus olisi lähtöisin Kiinasta Wuhanin laboratorioista. Ulkoministeri Mike Pompeo sanoi, että amerikkalaisilla on tästä suuri määrä todistusaineistoa.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelut eivät kuitenkaan ole vahvistaneet johtajien puheita viruksen alkuperästä, mikä herättää kysymyksiä Trumpin ja Pompeon todellisista motiiveista.
Yhdysvaltain katsotuin kaapeli-tv-kanava Fox News on uutisoinut viime viikkoina ahkerasti aiheesta. Kanavan näkemys tuntuu olevan, että Kiina yrittää salata viruksen alkuperää, joka olisi näissä Wuhanin laboratorioissa.
Trump on usein Fox Newsin haastateltavana ja kanavaa pidetään monissa asioissa suoranaisena Valkoisen talon äänitorvena, joten sen uutisoinnin arvioidaan heijastavan maan johdon näkemyksiä.
2. Miten maat ovat toimineet taudin hillitsemiseksi?
KIINA: Kiina hillitsi epidemiaa tiukoin rajoittein. Koulut, tehtaat ja monet työpaikat suljettiin. Epidemian ydinalue Hubein maakunta ja suuri osa maata määrättiin karanteeniin tammikuussa. Matkustusta rajoitettiin. Maaliskuun lopun jälkeen maassa on raportoitu nolla tai korkeintaan alle kymmenen tartuntaa päivässä.
Kiina on vaiennut siitä, että se olisi voinut hillitä pandemian leviämistä ratkaisevasti, jos se olisi ryhtynyt toimiin heti, kun lääkärit varoittivat uudesta viruksesta.
Kiina on kehunut vuolaasti toimiaan. Global Times kirjoittaa pääkirjoituksessaan, että Kiina on taltuttanut epidemian ripeämmin kuin Yhdysvallat. Se on ylistänyt yksipuoluevallan kykyä tehokkaisiin toimiin. Tartuntojen ja kuolleiden määrä Yhdysvalloissa on ylittänyt reippaasti Kiinan lukemat.
Aasian kehityspankin entinen pitkäaikainen Kiinan edustaja Robert Wihtol sanoo Ylelle, että maan johdolle merkittävintä on nyt näyttäytyä vahvana oman kansan silmissä. Sille on luvattu vaurautta ja siksi johdon täytyy näyttää onnistuneensa.
Talous on kuitenkin kääntynyt laskuun. Jos epidemian jälkeen suuret joukot menettävät toimeentulonsa, arvostelu vallanpitäjiä kohtaan kasvaa.
– Kiinan hallinto ei halua myöntää tehneensä virheitä. Kiinan johto on tarjonnut kansalle hyvinvointia ja jatkuvaa elintason nousua. Varmasti joidenkin mielessä asetetaan kyseenalaiseksi hallinnon pätevyys, jos tunnustetaan, että virheitä on tehty, Wihtol pohtii.
YHDYSVALLAT: Presidentti Trumpin toiminta koronakriisissä on ollut poukkoilevaa. Tiedustelupalvelut ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat pitäneet Trumpia alusta alkaen ajan tasalla taudin etenemisestä, mutta siitä huolimatta hän vielä maaliskuun alussa vähätteli koko virusta.
Pari viikkoa myöhemmin Trump kuitenkin asetti kansainväliset matkustusrajoitukset ja antoi Yhdysvaltain sisäiset määräykset turvaetäisyyksistä sekä muusta suojautumisesta koronaa vastaan.
Trumpin valtuudet ovat rajalliset. Suurin päätösvalta koronatoimista Yhdysvalloissa muualla kuin maan ulkorajoilla on osavaltio- ja paikallistasolla.
Tiukimman linjan koronaan on ottanut väkiluvultaan suurin osavaltio Kalifornia. Siellä asetettiin liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia jo helmikuun lopulla. Kahdeksassa osavaltiossa ei sen sijaan ole missään vaiheessa rajoitettu liikkumista. Kaikkien näiden osavaltioiden kuvernööri on republikaani.
3. Miten maat suhtautuvat Maailman terveysjärjestöön WHO:hon?
KIINA: Kiina on korostanut WHO:n roolia pandemian torjunnan johtajana. Järjestöä on kuitenkin arvosteltu liian suopeaksi Kiinaa kohtaan.
WHO:n johtaja Tedros Ghebreyesus ylisti tammikuussa Kiinan yhteistyötä ja avoimuutta Pekingissä, vaikka Kiina ei ollut edes päästänyt WHO:n tutkimusryhmää epidemia-alueelle. Kiina oli viivytellyt ainakin viikkoja viruksesta tiedottamista WHO:lle.
Kun Yhdysvallat veti rahoituksensa pois, Kiina antoi WHO:lle 30 miljoonaa dollaria tukea.
Kiina ei ole antanut vieläkään WHO:lle kaikkea sen pyytämää tietoa viruksesta. Se jakoi viruksen geneettisen koodin tammikuussa, mutta se ei ole antanut esimerkiksi näytteitä elävästä viruksesta. Kiinan kieltäytyminen yhteistyöstä vaikeuttaa tutkimusta ja uusien tartunta-aaltojen estämistä.
YHDYSVALLAT: Trump keskeytti huhtikuun alussa WHO:n rahoituksen, koska pitää sen pandemian vastaisia toimia riittämättöminä. Se on kova isku järjestölle, jonka vuosibudjetista 15–20 prosenttia tulee Yhdysvalloista.
Trumpilla on toimilleen republikaanien tuki kongressissa. Moni konservatiivipäättäjä Yhdysvalloissa näkee YK:n alajärjestö WHO:n pelkkänä byrokraattisena rahareikänä, jonka tehtävistä yksityiset järjestöt selviytyisivät tehokkaammin.
Sen sijaan demokraatit ja ylipäätään kansainvälisesti suuntautuneet piirit Yhdysvalloissa ovat arvostelleet rahahanojen sulkemista varsinkin nyt, pandemian keskellä.
4. Miten suurvallat ovat kosiskelleet muita maita puolelleen?
KIINA: Kiina on harjoittanut koronavirusdiplomatiaa maailmalla. Se mainostaa avanneensa “terveyden silkkitien” suojavarustelahjoituksillaan.
Maailman suurin lääkintätuotteiden valmistaja teki ison numeron reilun sadantuhannen kasvosuojaimen lahjoituksesta Espanjaan. Kiina on lahjoittanut virustestejä ja suojatarvikkeita erityisesti maihin, joissa se on pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa Vyö ja tie -hankkeella. Muun muassa Serbia ja Italia kiittelivät vuolaasti Kiinalta saamaansa apua.
Ärtymys Kiinaa vastaan kuitenkin kasvaa tällä hetkellä, kun Kiina kehuu menestystään. Sitä on syytetty epidemian peittelystä alkuvaiheessa ja siten sen leviämisestä maailmalle. Kiinaa syytetään myös rasismista, disinformaatiosta ja painostamisesta.
Ranska suuttui Kiinan alentuvista kommenteista, joiden mukaan Ranska on jättänyt vanhukset kuolemaan hoitokoteihin. Ranska ja useat Afrikan maat ovat kutsuneet Kiinan suurlähettiläitä puhutteluun afrikkalaisten kohtaamasta rasistisesta väkivallasta koronavirusepidemian takia Kiinassa.
Arvosteluun Kiina on suhtautunut ärhäkästi. Kiina suuttui saksalaiselle Bild-lehdelle, joka vaati Kiinalta korvauksia Saksalle.
Australiaa Kiina varoitti suhteiden parantumattomasta rikkoutumisesta, kun Australia vaati riippumatonta tutkimusta koronaviruksen alkuperästä
Kiinan uskotaan painostaneen myös EU:ta sensuroimaan raporttia, jossa Kiinaa arvosteltiin COVID-19-tiedon vääristelystä. Euroopan parlamentin jäsenet vaativat nyt unionia selittämään tapahtuneen.
Kiina ei ota vastaan Yhdysvaltain tai muidenkaan maiden kritiikkiä. Kiina-tuntija Robert Wihtol sanoo, että Kiinan tiukka itsepuolustus viittaa myös presidentti Xi Jinpingin huoleen asemastaan epidemian hoitamisen takia.
– Varmasti se heikentää hänen asemaansa. Varmasti Kiinankin sisällä moni kyseenalaistaa, onko hän johtanut maata oikeaan suuntaan. Tästä ei puhuta avoimesti, mutta kansainvälisesti kysytään myös, onko hän oikea mies johtamaan Kiinaa tulevaisuuteen. Kiinan hyvin aggressiiviset puolustustoimet viittaavat siihen, että hänen asemansa on heikentynyt, Wihtol arvioi Ylelle.
YHDYSVALLAT: Trumpin ulkopolitiikan keskeinen linjaus on ollut “Amerikka ensin” eikä korona ole poikkeus.
Ulkopolitiikkaa ei ohjaa koko maailman, vaan Yhdysvaltain etu. Trump ei empinyt asettaessaan matkustuskiellot Kiinasta ja Schengen-maista Yhdysvaltoihin ja pysäyttäessään maahanmuuton Yhdysvaltoihin toistaiseksi.
5. Mihin toimenpiteisiin maat ovat ryhtyneet toisiaan vastaan?
KIINA: Näkyvintä on sanasota. Kiinan virallinen Xinhua-uutistoimisto on haukkunut amerikkalaispoliitikkoja kyvyttömäksi ja vastuuttomaksi eliitiksi, joka käyttää aseenaan rasismia. Raportointi on nostattanut kansallismielisyyttä Kiinassa.
Maaliskuussa Kiina hääti lähes kaikki New York Timesin, Washington Postin ja Wall Street Journalin amerikkalaistoimittajat. Työlupien perumisen ei nähdä suoraan johtuvan koronaviruskiistasta, mutta se tapahtui epidemian jo levittyä maailmalle.
Kiinaa ärsytti myös, että presidentti Trump nimitti COVID-19:ää kiinalaisvirukseksi.
YHDYSVALLAT: Yhdysvallat ja Kiina pääsivät vuoden alussa alustavaan sopuun kauppakiistoissaan. Sotakirveitä ei kuitenkaan ole vielä haudattu. Trump vihjasi huhtikuun lopussa, että hän saattaa asettaa Kiinalle uusia tariffeja.
Kiina lupasi kauppaneuvotteluissa lisätä tänä vuonna tuontiaan Yhdysvalloista ainakin 200 miljardin dollarin edestä, mutta tuo lupaus saattaa koronan takia jäädä lunastamatta.
Trump on jo iskenyt takaisin. Osana hätätilatoimia Yhdysvallat kielsi osien ja laitteistojen tuonnin ulkomailta voimalaitoksiinsa, mikä rokotti etenkin Kiinaa.
Ulkopolitiikan saralla Trump suututti Pekingin allekirjoittamalla maaliskuun lopussa Taipei Act -lain. Se velvoittaa Yhdysvaltain ulkoministeriön tukemaan ja vahvistamaan Taiwanin diplomaattisia suhteita kaikkialla maailmassa.
Republikaanit ja demokraatit valmistelivat lakia kongressissa sulassa sovussa keskenään. Tämä kertoo yleisestä Kiinan vastaisesta mielialasta Yhdysvalloissa.
Kiina nähdään Yhdysvalloissa uhkana taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti.
6. Miten koronakriisin uskotaan muuttavan maiden suhteita?
KIINA: Kiina alkaa käyttäytyä entistä enemmän kuin maailman johtaja, kun Yhdysvallat vetäytyy sisäänpäin presidentti Trumpin Amerikka ensin -politiikan myötä. Kiinalle aukeaa entistä enemmän tilaa kansainvälisissä järjestöissä ja maissa, jotka ovat hanakoita ottamaan apua vastaan.
Kiina sulkeutunee myös entistä enemmän amerikkalaisilta ja kansainvälisiltä toimittajilta. Se ei näe kasvaessaan kansainvälisiä toimittajia yhtä tärkeäksi kuin ennen. Aiemmin heitä tarvittiin avaamaan tietoa Kiinasta maailmalle, jotta sijoittajat uskoisivat siihen. Kiina ei vahvistuessaan enää suvaitse maata kriittisesti arvioivia toimittajia.
Foreign Policy -lehti kuitenkin epäilee, että koronavirus muuttaisi globaaleja suhteita, koska Kiinan talous on heikentymässä ja sen propaganda ei tehoa maailmalla.
Kiina-tuntija Robert Wihtol arvioi, että kiista näyttää vakavalta koko maailman taloudelle.
– Maailman talouden toipuessa olisi hyvin vaikeaa, jos nämä kaksi erittäin tärkeää maata eivät pystyisi kommunikoimaan. Nyt näyttää siltä, että molemminpuolinen uhoilu jatkuu ainakin Yhdysvaltain presidentinvaaleihin marraskuussa, Wihtol pohtii.
YHDYSVALLAT: Yhdysvaltain ja Kiinan suhteita leimaa epäluulo ja luottamuksen puute. Suhteet saattavat kohentua, jos demokraattien Joe Biden voittaa marraskuun presidentinvaaleissa, mutta tuskin ratkaisevasti. Mikäli Trump jatkaa presidenttinä, suhteiden odotetaan pysyvän kylminä tai muuttuvan jäätäviksi.
Sillä, kuinka pitkälle Trump vie vaatimuksiaan koronaviruksen alkuperän selvittämisestä ja kuinka pitkälle hän jatkaa Kiinan painostamista, voi olla suuri vaikutus maiden suhteisiin.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että osana vaalistrategiaansa Trump etsii ulkopuolista syyllistä koronakriisiin. Se olisi ennen kaikkea Kiina.
Voit keskustella jutusta 8.5. kello 23 asti.