Useat pienet ja keskisuuret yritykset ympäri Suomea suunnittelevat kotiuttavansa tuotantoaan Suomeen. Koronakriisi on vauhdittanut yritysten suunnitelmia alihankinnan siirtämisestä Aasiasta Eurooppaan sekä Euroopasta Baltiaan tai Suomeen, vahvistaa Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Erityisesti teknologia-alan yritykset ovat kärsineet hankintaketjujen rikkoutumisesta koronakriisin aikaan. Toisin sanoen yritykset eivät ole saaneet tarvittavia materiaaleja tai komponentteja ulkomailta vaikka muutoin työt olisivat voineet jatkua Suomessa.
Esimerkiksi Mäntyharjulla muovikomposiittikomponentteja ja -tuotteita suunnitteleva ja valmistava RealComposite aikoo kotiuttaa kaikki mahdolliset alihankinnat Suomeen.
– Olemme tilanneet maailmalta puolivalmiita tuotteita. Suomessa teetettynä tuotteiden on hinta kalliimpi, mutta työt eivät keskeydy, kertoo toimitusjohtaja Tuomo Nikkinen.
Ylen kyselyn perusteella useat yritykset ovat tulleet Nikkisen kanssa samaan lopputulokseen: tuotteiden hinta voi nousta, mutta asiakkaat ovat nyt valmiita maksamaan, koska kilpailijoita ei välttämättä ole juurikaan. Varsinais-Suomessa toimiva Stera Group Oy on kotiuttanut pandemian takia työtä omille tehtailleen mahdollisimman paljon.
– Toisaalta riskinhallinnan kannalta olemme varasuunnitelmana etsineet myös vaihtoehtoisia alihankintaketjuja ja toimittajia, tilannetta kuvailee toimitusjohtaja Jussi Ohlsson.
Suunnittelun siirtäminen Suomeen näyttää olevan nyt tyypillistä pienille teknologiayrityksille. Kuopiossa toimiva Savroc kehittää ympäristöystävällistä kovakromausmenetelmää, jota piti testata ja kehittää alun perin Saksassa. Matkustusrajoitusten vuoksi kehitystyö palautetaan Kuopioon.
– Jos tuotekehitystä ei olisi palautettu, se olisi pysähtynyt siihen saakka kunnes matkustusrajoitukset olisi poistettu, sanoo toimitusjohtaja Osmo Jahkola.
Opiskelijat selvittävät, kuinka monet aikovat kotiuttaa
Yritysten tuotannon kotiuttamisessa on vaikuttaisi olevan alueellisia eroja. Esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei on saanut yhteydenottoja muutamilta yrityksiltä, jotka ovat ilmaisseet halunsa kotiutukseen. Lisäksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu selvittää kehitysyhtiön pyynnöstä parhaillaan toimijoita, jotka siirtävät arvoketjuaan muun muassa Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan.
Ylen selvityksessä kävi ilmi, että osa yrityksistä suunnittelee alihankinnan siirtämistä Aasiasta Eurooppaan tai Etelä-Euroopasta Baltiaan. Esimerkiksi pohjoiskarjalainen nano-optiikkavalmistaja Nanocomp etsii vaihtoehtoisia eurooppalaisia toimittajia aasialaisten tilalle.
Rovaniemellä toimiva kevyiden urheilulentokoneiden kehittäjä Atol Avionin toimitusjohtaja Toni Ek kertoo, että koronaepidemia on aiheuttanut valtavia ongelmia esimerkiksi logistiikassa.
– Suomalaisilla alihankkijoilla on hyvät mahdollisuudet logistisesti nopeampiin toimituksiin ja pieniin tuotantoeriin. Laadun varmistaminen ja toimittaja-auditoinnit ovat helpompia toteuttaa lähialueilla, Ek kirjoittaa sähköpostitse.
Miksi kaikkea alihankintaa ei voi kotiuttaa Suomeen?
(Lähde: Mika Kuismanen, pääekonomisti, Suomen Yrittäjät)
Yritykset lisäävät omaa tuotantoaan
Pk-yritykset eivät ole yksin logistiikka- ja komponenttiongelman edessä. Kauppakamarin tuoreen vientijohtajabarometrin mukaan 61 prosentilla yrityksistä on ongelmia komponenttien saatavuudessa ja 76 prosentilla yrityksistä on logistiikkaongelmia. Kauppakamarin kyselyyn vastasi 328 keskeisen vientiyrityksen johtajaa Suomesta.
Ylen tekemään kyselyyn puolestaan vastasi 49 pk-yritystä. Niistä 63 prosenttia eli 31 yritystä aikoo lisätä omaa tuotantoaan koronakriisin vuoksi. Oman tuotannon lisääminen ei tarkoita kotiuttamista vaan voi olla esimerkiksi uusien tuotteiden valmistusta. Yksi esimerkki oman tuotannon lisäämisestä on Keski-Suomessa toimiva JR-Tools Oy. Yritys uskoo pystyvänsä kilpailemaan tuotteiden huollon toimitusajassa.
– Arvioimme tässä piilevän hyvin merkittävän liikevaihdon lisäyksen mahdollisuuden, arvioi toimitusjohtaja Pasi Rönn.
Kiinan kustannustason nousu ajaa yrityksiä muualle
Kiinasta alihankinnan siirtäminen muualle ei varsinaisesti ole uusi asia Kiinan kustannusten nousun myötä vaan noussut ajankohtaisemmaksi koronakriisin vuoksi. Kauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori kertoo saavansa viestejä yrityksiltä, jotka suunnittelevat tuotannon kotiuttamista.
– Yritykset ovat huomanneet haavoittuvuutensa, Vuori sanoo.
Vaikka trendi tuotannon siirtämisestä kotimaahan vaikuttaa olevan pienillä yrityksillä, on tilanne saanut myös joitakin isoja firmoja miettimään tilannettaan. Vieremäläisellä metsäkoneyritys Ponssella on alihankintaa runsaasti Suomessa, mutta myös Pohjois-Italiassa, Pohjois-Espanjassa ja Saksassa, jossa tehtaat ovat olleet kiinni.
– Päätöksiä suomalaisen alihankinnan lisäämisestä ei ole tehty, mutta arvioimme tilannetta, kertoo metsäkonevalmistaja Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela.
Ponssen valmistusverkostosta 90 prosenttia on Suomessa. Nummela kertoo, että toistaiseksi suomalaiset alihankkijat ovat toimineet ja Ponsse on tyytyväinen, että alihankintaa ei ole runsaasti Aasian halpamaissa.
Lue lisää:
Miljardien pelastuspaketti on ”humpuukia” – kokenut hallitusammattilainen näkee miten kalliista koronalainasta voi tulla yrittäjälle kuoleman suudelma
Yliopistosairaaloiden tarpeeseen valmistuu kuusi miljoonaa hengityssuojainta ja maskia oululaisfirmassa