Etelä-Kiinassa sijaitsevassa Guilinin kaupungissa 27-vuotias opettaja Tang Yue silittää suoraksi sinistä mekkoa ja ottaa siitä valokuvia verkkomyyntiä varten.
Koronakriisi herätti entisen himoshoppaajan todellisuuteen. Tangin kuukausipalkka on arviolta 7 000 juania, eli reilut 900 euroa. Ennen koronakriisiä se riitti estottomaan shoppailuun, kuten luksusmerkki Chanelin huulipuniin tai viimeistä huutoa olevaan tietotekniikkaan. Koronakriisi iski loven tuloihin.
– Kun näin niin monen toimialan romahtavan, ymmärsin, että minulla ei ole säästöjä pahan päivän varalle, Tang sanoo uutistoimisto Reutersin mukaan.
Tang luetteloi omistamansa tavarat: yli 200 kosmetiikkatuotetta ja satoja vaatteita. Nyt hän aikoo pitää näistä vain oleelliset. Tang on kahden kuukauden aikana myynyt verkossa lähes kuukausipalkkansa verran tavaraa, noin 650 euron edestä.
Yhä useampi kiinalainen on Tangin tapaan ryhtynyt myymään tavaroita niiden ostamisen sijaan. Syynä on koronakriisi ja sen aiheuttama työttömyys, pakkolomautukset ja palkanalennukset.
Sosiaalisessa mediassa viime viikkoina kiertänyt aihetunniste #ditchyourstuff, suomeksi hankkiudu eroon tavaroista, on kerännyt yli 140 miljoonaa katselukertaa.
Satojen miljardien markkinat
Tarjousten metsästäminen käytettyjen tavaroiden markkinoilla on yleistymässä. Kiinan jättimäiset sisämarkkinat huomioon ottaen kyse ei ole pienestä nappikaupasta.
Kiinan valtion tutkijat arvioivat, että käytetyn tavaran kauppa voi ylittää tuhannen miljardin juanin eli noin 129 miljardin euron rajapyykin tänä vuonna.
Kyse on uudesta trendistä, sillä kiinalaiset ovat perinteisesti karttaneet vanhojen tavaroiden ostamista. Käytettyjen tavaroiden ostamiseen on liittynyt häpeää, ja tavaroiden on uskottu kantavan huonoa energiaa tai tuovan huonoa onnea. Asenteet ovat hiljalleen muuttuneet viime vuosina.
Satoja dollareita ravintoloihin ja kaapillinen kalliita käsilaukkuja
Pekingiläinen kääntäjä Chloe Cao eli ennen koronakriisiä leveästi. Kalliita käsilaukkuja oli kaapillinen, ja ravintoloihin ja kahviloihin sekä kauneudenhoidon luksustuotteisiin paloi kuussa satoja dollareita, kirjoittaa The New York Times.
Elämäntyyli muuttui nopeasti, kun ranskan kielen kääntäjäntyöt loppuivat kriisin aikana.
– Kun löydän töitä, aloitan säästämisen, enkä palaa entiseen tuhlaavaan elämäntyyliini, Cao sanoo The New York Timesille.
Cao kertoo levittäneensä kaikki kalliit laukkunsa sängylleen epidemian aikana.
– Käytin niin paljon rahaa käsilaukkujen ostamiseen. Kuinka ne voivat auttaa minua nyt, hän kertoo pohtineensa.
"Nyt ymmärrän, kuinka vaikeaa rahan tienaaminen on"
Kun urheilutapahtumia peruttiin Shanghaissa, tapahtumanjärjestäjä Chen Ken tulot tippuivat viime kuussa neljällä viidesosalla.
Ennen hänellä oli tapana ostaa kahvi mukaan lähikaupasta, nyt se valmistuu kotona kahvijauheesta. Ravintola-ateriat ovat vaihtuneet nuudeleihin kotona.
Chen työskentelee osa-aikaisena ruokalähettinä, ja hän tienaa jokaisesta kuljetuksesta noin dollarin.
– Ennen palkka oli vain numero tilillä. Nyt todella ymmärrän, kuinka vaikeaa rahan tienaaminen on, Chen sanoo The New York Timesille.
Kulukuuri näyttää iskeneen myös niihin, joiden työpaikka on kestänyt korona-ajan talouskurimuksessa.
Esimerkiksi kiinalaiseen lääketieteeseen keskittyvän yrityksen kirjanpitäjänä työskentelevä 31-vuotias Jiang Zhuoyue kertoo myyneensä verkossa kymmeniä tavaroitaan.
Jiangin mukaan epidemian liikkumisrajoitusten ollessa voimassa hänellä oli aikaa käydä läpi omistamiaan tavaroita.
– Se myös antoi mahdollisuuden pohtia, mikä on oleellista ja kuinka tärkeää oman talouden suunnitteleminen on, sanoo 9 kuukautta vanhan lapsen äiti uutistoimisto Reutersille.
Suurissa kaupungeissa kuten Pekingissä ja Shanghaissa ihmiset ovat myyneet jopa lemmikkejään.
Kiina tarvitsee kipeästi kuluttajiaan
Tilanne on uusi Kiinassa, jossa nuorten aikuisten sukupolvi on tottunut käyttämään paljon rahaa säästämisen sijaan. Tähän heitä on myös houkuteltu parantamalla sosiaalisia turvaverkkoja ja terveydenhuollon tasoa.
Kiinassa on vasta alettu purkaa koronavirusepidemian aikana asetettuja rajoituksia, ja on selvää, että kulutus kasvaa sen jälkeen kun ostoskeskuksia ja turistikohteita aletaan jälleen avata.
Esimerkkejä tästä on nähty jo muissa koronan runtelemissa kehittyneissä talouksissa.
Esimerkiksi eteläkorealaisissa ostoskeskuksissa parveili viime viikonloppuna suuri määrä ihmisiä, jotka halusivat hyvittää liikkumisrajoitusten takia menetettyä ostosaikaa ”kostoshoppailemalla”.
Kiinassa maan hallinto onkin houkutellut kuluttajia ostoskeskuksiin ja ravintoloihin jakamalla miljardien dollarien arvosta ostosseteleitä, jotka vastaavat 10–100 juanin arvoa.
Tämä ei välttämättä riitä vakuuttamaan kuluttajia, jotka ovat huolissaan töidensä jatkuvuudesta ja mahdollisista palkanalennuksista.
Esimerkiksi satoja tavaroitaan verkkokaupassa myynyt Tang kertoo ostaneensa 100 juanin ostossetelillä ruokaa.
Taloutta kurittaa myös hiipunut kysyntä ulkomailla
Kiinan talouskasvu on painunut historiallisen jyrkkään pudotukseen koronavirusepidemian takia.
Kotimaisesta kulutuksesta suurimman voimansa saava talous kutistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia verrattuna samaan aikaan viime vuonna.
Vajetta on yritetty paikata lisäämällä tuotantoa. Helmikuun loppuun mennessä valtaosa maan kaivoksista ja tehtaista oli auki, kertoo The New York Times.
Tehtaat valmistavat ennätysvauhdilla matkapuhelimia ja tuottavat terästä, mutta sekään ei välttämättä riitä elvyttämään taloutta. Kotimaisen kulutuksen ohella myös maan rajojen ulkopuolella ostoinnokkuus on vähentynyt.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa kiinalaisvalmisteiset tuotteet eivät mene kaupaksi normaaliin tapaan, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa kauppakeskukset ovat siirtäneet tai jopa peruneet tilauksiaan.
Lue myös:
Kiinan talousluvut historialliseen pudotukseen – Jo ennestään säästäväinen kansa ei nyt uskalla kauppaan karanteenin pelossa
Jenny Matikainen: Tavarataivas tuo nopean nousuhumalan ja kaamean krapulan – Kiinassa voi ostaa kaikkea, kunnes ei enää halua mitään