Hallitus on mainostanut ennätyksellisen suurta yritysten pelastuspakettia. Pääosa tuesta on kuitenkin lainaa, jota monet yritykset eivät saa tai halua ottaa.

Näin ennustaa pitkän uran talouselämässä tehnyt hallitusammattilainen, konsultti ja kauppatieteen tohtori Jarmo R. Lehtinen.

Tilannetta pahentaa Lehtisen mukaan se, että hallituksen koronatukitoimet yrityksille ovat epäonnistuneita.

Lehtinen pitää koko tukipakettia ”humpuukina”.

– Hallitus on ilmoittanut 15 miljardin tukitoimista. Valtaosa summasta ei ole tukea, vaan lainaa. Todellisuus näyttää siltä, että se on ilmaa ja vähän humpuukia yrittäjän näkövinkkelistä. Yritysten kassat ovat kuitenkin tyhjiä ja nyt tarvitaan suoraa tukea, Lehtinen sanoo.

Lehtinen ennustaa, että Suomessa nähdään suuri konkurssiaalto. Ensin kaatuu paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Myöhemmin ongelmiin ajautuvat myös suuret vientiteollisuuden yritykset.

– Olemme suuremman katastrofin edessä kuin 1990-luvun alun lamassa. Etenkin palvelualan yrityksille tilanne on kuin syvä kuoleman laakso. Jos kriisi jatkuu pitkään, moni ei selviä tämän yli, Lehtinen sanoo.

Lehtinen, 71, auttaa yrityksiä ratkomaan koronaviruksen aiheuttamia talousongelmia. Hän tuntee hyvin valtion tukijärjestelmän kuten Business Finlandin ja Finnveran toiminnan ja on tiiviisti yhteydessä pankkisektoriin.

Lehtisellä on sekä akateemista että käytännön kokemusta yritysten toiminnasta.

Nyt tarvitaan suoraa tukea – ei lainoja

MOT-toimitus pyysi yleisöltä koronakriisiin liittyviä vinkkejä. Yhteyttä ovat ottaneet esimerkiksi useat talousvaikeuksista kertovat yrittäjät.

MOT seurasi kolmen yrittäjän koronakevättä. Näin tapahtumajärjestäjä, kampaajat ja ravintoloitsija koittavat selvitä laskuista tilanteessa, jossa heillä ei ole tietoa siitä, kuinka kauan tilanne jatkuu:

Ravintola-alaan koronaepidemia on iskenyt erityisen rajusti.

Hallitus kajosi perustuslaissa taattuun elinkeinovapauteen ja määräsi 4. huhtikuuta ravintolat suljettavaksi toukokuun loppuun saakka.

Ravintolayrittäjillä alkoi eloonjäämistaistelu. Alan etujärjestö MaRa on vaatinut vähintään 350 miljoonan euron suoraa tukea. Jos rahaa ei tule, konkursseja tulee valtavasti, etujärjestö on varoittanut.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallituspuolue keskusta olisi valmis hyväksymään ravintoloille vain 20 miljoonan euron tukipaketin.

Hallitus ei ole saanut ravintola-alan tukipakettia aikaiseksi

– Tämä on meille taloudellisesti katastrofitilanne. Meidän palkkakulut ovat kuukaudessa 700 000 euroa ja myynti on nyt muutama prosentti normaaliin verrattuna. Olemme lomauttaneet ihmiset ja tappioita tulee noin puoli miljoonaa euroa kuukaudessa, sanoo Kim Heiniö.

Heiniöllä on 29 ravintolaa, kahvilaa sekä catering-palvelua. Hän on samassa tilanteessa kuin monet muut yrittäjät: kassan pohja näkyy.

– Pienet ja keskisuuret yritykset pärjäävät korkeintaan muutaman kuukauden, sitten niiltä loppuvat rahat. Yritykset tarvitsevat suoraa rahoitusta ja tukea, sanoo Jarmo R. Lehtinen.

Arvostelun kohteeksi joutuneet Business Finlandin ja Ely-keskusten tuet eivät ole ratkaisseet yritysten kassakriisiä. Rahat on tarkoitettu yritystoiminnan kehittämiseen ja niistä vain pienen osan saa käyttää ”käyttöpääomaan” eli suomeksi sanottuna laskujen maksamiseen.

Tukea saaneella yhtiöllä voi siis olla rahaa tilillä – mutta sitä ei tukiehtojen mukaan saa käyttää yhtiön pelastamiseen.

– Halutaanko välttää konkursseja? Halutaanko tukea yrityksiä? Hallitus on kertonut, että Business Finlandin kautta halutaan tukea uuden liiketoiminnan löytämistä. Näin on myös tapahtunut.

– Se on kuitenkin eri asia kuin niiden yritysten auttaminen, jotkat ovat ajautuneet kriisiin ja jotka tarvitsevat rahaa heti nyt, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Valtio takaa, pankit jakaa -mallissa ongelmia

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) kertoi maaliskuun 20. päivä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa hallituksen päättämistä yrityksille suunnatuista tukitoimista.

Elämään jäi Lintilän näppärä lause: ”Finnvera takaa, pankit jakaa”. Lintilä kertoi hallituksen antaneen valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveralle 12 miljardin euron takausvaltuudet.

Viesti oli: nyt on rahaa tarjolla, piikki on auki. Mikään automaatti kyseessä ei kuitenkaan ole. Yrittäjät kertovat, että valtion takauksesta huolimatta lainaa ei ole saatu tai uskallettu ottaa.

Taksiyrittäjä kertoo MOT:lle saaneensa Finnveralta takauksen, mutta pankki on kieltäytynyt myöntämästä lainaa ilman lisävakuuksia. Rakennusalan yrittäjä sanoo, ettei hän halua ottaa lainaa korkean koron takia. Toimitus ei julkaise heidän nimiään, koska yrittäjien tulee jatkossakin olla tekemisissä pankkiensa kanssa ja he pelkäävät arvostella niitä julkisesti.

Osa yrittäjistä ei taas uskalla tai halua ottaa lainaa, koska yritystoiminnan jatko on epäselvää.

– Moni on tehnyt pitkän uran yrittäjänä. He tekevät laskelman päässään: jos otan nyt tämän lainan, joudun painamaan niska limassa töitä seuraavat viisi vuotta, että saan sen maksettua, Lehtinen sanoo.

Rahoituksen professori: Pankkitoimintaan kuuluu luottoriskin ottaminen

Finnveran myöntämiin lainatakauksiin liittyy Jarmo R. Lehtisen mukaan monta ongelmaa. Yksi on rahan hinta. Finnvera on perinyt lainoihin liittyvien enimmillään 1,75 prosentin lainaprovisiota.

Huhtikuun alussa elinkeinoministeri Mika Lintilä tosin lupasi provision pienentämistä.

– Pankit pyrkivät tekemään tällä bisnestä. Tiedän yrittäjiä, joille lainamarginaali on noussut 6–8 prosenttiin. Yrittäjiä ei kiinnosta näin kallis laina, Lehtinen sanoo.

Finnveran lainoihin liittyy Lehtisen mukaan myös ”rakenteellinen ongelma”. Valtio eli Finnvera ei takaa koko lainasummaa vaan 80 prosentin osuuden lainasta.

– Pankit pitävät 20 prosentin osuutta riskipitoisena lainana. Sitten ne hinnoittelevat koko lainan sen mukaisesti, Lehtinen sanoo.

Valtion takaus ei siis välttämättä tee rahan saamisesta halvempaa. Yrittäjät kertovat pankkien vaatineen valtion takauksesta huolimatta lainoille myös lisävakuuksia.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen näkee, että Finnveran 80 prosentin takauksen ylittävä osuus kuuluisi yhteiskunnan näkökulmasta pankeille.

–Kyllähän pankkitoimintaan kuuluu luottoriskin ottaminen. Jos valtio takaa 80 prosenttia, niin kyllä pankki saisi ottaa sen 20 prosenttia sitten omalle kontollensa. Onko näin sitten joka tapauksessa tapahtunut? Ilmeisesti ei.

Pankkisalaisuuden vuoksi käytössä ei ole kattavaa tietoa siitä, miten pankit ovat hinnoitelleet Finnveran takaamat korona-lainat.

OP-ryhmällä on 145 000 yritysasiakasta. PK-sektorista vastaava johtaja Heikki Peltola kertoo, että pankki on myöntänyt sadoille yrityksille Finnveran takaamaa lainaa, mutta vielä paljon enemmän muita luottoja.

– Pankit tekevät kaikissa tilanteissa luottoanalyysin, jossa tarkistetaan että asiakas on elinkelpoinen kriisiajan jälkeen. Se, että onko vakuus juuri tuo 80 prosenttia, ei ole niin tarkkaa. Olennaista on se, että käymme yrityksen kanssa läpi sopeuttamistoimet ja saatavissa olevat avustukset, rahoitus on vain yksi osa pakettia.

ALV-tuki voi osoittautua ”kuoleman suudelmaksi”

Yksi hallituksen yrityksille tarjoamista tukimuodoista on arvonlisäveron palautus.

Yritys voi hakea tänä vuonna tilittämiensä arvonlisäverojen palautusta. Valitussa mallissa on selkeitä etuja. Se saadaan toimimaan nopeasti ja tuen hakuun liittyy vähän byrokratiaa, sillä verohallinnolla on hallussaan tarpeellinen tieto maksetuista arvonlisäveroista.

Mutta varsinaista tukea se ei ole, Lehtinen sanoo.

– Tuki on rahallinen avustus, jota ei tarvitse maksaa takaisin. ALV-palautus on lainaa, josta peritään kolmen prosentin korko, Lehtinen sanoo.

Palautetut arvonlisäverot on määrä maksaa takaisin kahden vuoden sisällä.

Lehtinen pelkää, että tuesta tulee itse asiassa ongelma yrittäjille.

– Se on iso potti, jos otat lainana koko alv-kertymän vaikka kolmelta kuukaudelta. Sitten se pitää maksaa takaisin parin vuoden aikana, jonka kuluessa yritykset eivät todennäköisesti pysty elpymään.

– Minusta se on kuoleman suudelma yrittäjälle, Lehtinen sanoo.

Lehtisen mielestä yksi ratkaisu olisi se, että valtio käyttäisi alv-palautuksia tukena, jota ei tarvitsisi maksaa takaisin.

Pitäisikö tukea maksaa asiakasvirtojen menetyksen perusteella?

Lehtinen myöntää, että hallitus on vaikeassa tilanteessa – epidemialle kukaan ei mahtanut mitään. Tukimuotoja pitää kehittää nopeasti, kovassa paineessa ja rakenteissa, joita ei ole tehty kriisiaikoja varten.

Hallitus on toiminut joissain asioissa myös rivakasti ja hallinto on paiskinut töitä, Lehtinen sanoo.

– Näin kävi esimerkiksi yrittäjien oikeudesta saada työttömyysturvaa ja yksinyrittäjille annetut tuet. Mutta ne olivat vasemmistovetoiselle hallitukselle helppoja päätöksiä. Pelkään sitä, että yritystuista tulee vielä poliittinen kiistakapula. Sitten jälki voi olla vielä pahempaa, Lehtinen sanoo.

Tukien kohdentamiseen liittyy myös perustavaa laatua olevia kysymyksiä. Kenelle tukia pitää kohdentaa? Pitääkö jo ennen kriisiä heikossa taloudellisessa tilanteessa olleille yhtiöille antaa rahaa? Kuka määrittelee, mikä on ”hyvä yritys”, joita valtio on kertonut tukevansa?

– On todettu, että markkinatalous ilman konkurssiriskiä on sama kuin kristinusko ilman helvettiä. Normaalisti luova tuho yritystoiminnassa kuuluu peliin. Nyt kysymys on eri tilanteesta, koska valtio sanoo, että ovet ovat kiinni, sanoo Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen.

Toisin kuin monessa muussa valtiossa, Suomessa ei ole viranomaisten määräyksillä rajoitettu esimerkiksi hyvinvointialan toimintaa. Yleiskehotus pysytellä kotona on kuitenkin vienyt asiakkaita palvelusektorilta.

Lehtisellä on ajatus siitä, millä perusteilla valtio voisi tukea yrityksiä.

– Pitäisi tarkastella, millaisia asiakasmenetyksiä yrityksellä tai toimialalla on ja määritellä tukea sen kautta. Korvattaisiin asiakkailta tulevat tulot niin että firma pysyisi pystyssä.

Kim Heiniön lomautetuista työntekijöistä moni sinnittelee tällä hetkellä peruspäivärahalla. Hän korostaa ravintola-alan olevan iso työllistäjä.

– Minun logiikkani mukaan työllisyys pitäisi pelastaa eikä se tule tapahtumaan ilman suoria tukia. Me pärjäämme vielä hetken, mutta kaikki eivät tule pärjäämään.

Lue myös:

Aiheesta lisää MOT:n erikoisjaksossa Korona II: Valtio takaa, pankit jakaa. Yle Areena klo 12 ja TV1 poikkeuksellisesti klo 19 hallituksen infosta johtuen.

Jättitukia konkurssikypsille ja nollaliikevaihtoa tehneille yrityksille – Yle selvitti koronarahaa saaneiden yhtiöiden taloustiedot

Baarinpitäjä Tuomas Sara pettyi koronatukiin: ”Olen ollut raivoissani, tämä homma on mokattu perusteellisesti”

Juttua muokattu 4.5.2020 klo 18.55: vaihdettu tv:n lähetysaika tuntia aikaisemmaksi.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.