Ikäpolveni on laman lasten tutkituin vuosikerta. Meistä vuonna 1987 syntyneistä tuli tutkimusesimerkki talouskriisin jättämistä jäljistä.

Jäljet näkyivät jo yläasteella.

Muutamat ystävistäni tulivat teineinä äideiksi. Me joimme paljon jo seiskaluokalla. Tupakkaa paloi.

Ensimmäinen luokkatoverini, ystävämme, kuoli 19-vuotiaana.

Pojista joka viides täytti 21 vuotta ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Osa on yhä kaukana kaidalta tieltä.

Vasta aikuisena tajusin, että ne kovina lamaleikkauksina kuvatut asiat koskivat juuri meitä. Meistä oli normaalia, kun ala-asteella luokanopettaja puolitti uudet pyyhekumit ja jakoi ne kahtia oppilaille. Koulukirjojen tehtävät olivat moneen kertaan täytettyjä, mutta syksyllä sai liimata uudet kannet kontaktimuovin avulla.

Oli tavallista, että isompien sukulaislasten vaatteilla puettiin pienemmät, olivatpa vaatteet oikean kokoisia tai eivät. Minä kuljin isoveljeni Metallica-paidassa ja tennareissa ylpeänä. Taisin pukea ne salaa.

Jotkut lapset istuivat lähikuppilassa vanhempiensa seurana illasta toiseen. Eihän lasta nyt kotiin voinut yksin jättää.

Sana pitkäaikaistyötön oli jo meillekin tuttu. Se tarkoitti, että vanhemmat olivat tavallista enemmän kotona.

Ravintoloissa kävimme harvoin.

Tunnen laman jättämät jäljet vieläkin. Edelleen katson ravintolan listalta ensimmäisenä halvimman ruuan.

Raha ei tarkoita minulle mitään: paitsi kaikkea ja perusturvaa.

Koronakevät on nyt herättänyt tietyn epämiellyttävän tunteen vatsanpohjassa. Että jotain pahaa on tulossa.

Yli 460 000 suomalaista on tai on jo ollut yt-neuvotteluiden piirissä koronan vuoksi. Yrityksiä on kadonnut vieden mukanaan työpaikat.

1990-luvun talouskriisissä sosiaalietuuksista leikattiin niin, että samalle tasolle ei olla noustu vieläkään. Hallitus säästi lapsiperheiden tuista ja avusta juuri silloin, kun lasten tulevaisuus olisi voitu pelastaa.

Millaisen muistijäljen omat lapseni korona-ajasta saavat? Tutkijoiden mukaan talouskriisin kokeneet lapset tyytyvät vähempään kuin muut.

Uskaltavatko he unelmoida ja tavoitella haaveitaan?

Älä halaa, pysy kaukana! Näin huudan kadulla, kun päiväkoti-ikäiseni tarhakaveri tulee vastaan. Tätä ei lamassa koettu.

Katson tytärtäni turvavälin päässä kaveristaan ja näen itseni. Toivon, ettei heistä tule uusia laman lapsia.

THL tutki vuonna 1987 syntyneitä harvinaisen laajasti kaikkien mahdollisten rekistereiden avulla ja poikkitieteellisesti aina siihen asti, kun lapset täyttivät 25 vuotta.

1990-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää synkkää kuvaa huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea.

Lue lisää:

"Vaikka olin alle kolmekymppinen, elämä tuntui kokonaan menetetyltä" – yrittäjät kertovat, mikä lamasta opittu voi auttaa yli koronan