Koronatilanne on ollut Keski-Pohjanmaalla viikkoja rauhallinen. Tartuntojen määrässä alue on ollut esimerkiksi pääkaupunkiseutua jäljessä niin paljon, että kansallisten rajoitusten tultua voimaan epidemia pysähtyi täällä alkumetreille.
Haja-asutusalueiden runsaus ja väljä asuminen tarjoavat luontaiset etäisyydet ja ympäristön, jossa virusta vastaan tappeleminen sosiaalisilla rajoitteilla on helpompaa kuin tiiviisti asutuissa kaupungeissa.
– Se ei tietenkään tarkoita, etteikö virus leviä väestön keskuudessa myös Keski-Pohjanmaalla jollain aikataululla. Jos ei tässä vaiheessa, niin joskus myöhemmin, sanoo infektioylilääkäri Marko Rahkonen Soitesta.
Näinä viikkoina on saatu lisättyä testaamista ja kehitetty keinoja tunnistaa sairaus paremmin. Terveydenhuollossa on muutettu tiloja, tehty uudistuksia ja koulutettu henkilökuntaa. On ostettu aikaa varautumiselle.
Olisiko jo aika "päästää" korona laajemmin alueelle, jos sen tulo on kuitenkin väistämätöntä?
– Infektiolääkärin korvaan päästää-sana kuulostaa huonolta, mutta tietynlainen asteittainen höllääminen varotoimissa voisi olla mahdollista. Se voisi olla pitkän päälle jopa järkevääkin, kunhan muistetaan, että perusasiat eivät ole muuttuneet mihinkään, sanoo Rahkonen.
Paljon puhuttu alakoulujen avaaminen voisi olla yksi turvallisimmista rajoitusten poistamisista. Toisessa ääripäässä ovat ikäihmisiä ja riskiryhmiä koskevat rajoitteet, joita ei missään nimessä saa lieventää:
– Se mistä ei voi tinkiä yhtään, ovat esimerkiksi vanhustenhuollon yksiköiden vierailurajoitukset ja sellaiset sisäiset toimet, ettei koota asukkaita yhteen vaan pyritään välttämään kontakteja ja pitämään työntekijämäärä per asukas mahdollisimman pienenä. Niitä ei pidä missään tapauksessa ruveta purkamaan, sanoo Marko Rahkonen.
– Ei missään nimessä päästetä epidemiaa kerralla valloilleen!
Aika näyttää, miten sää vaikuttaa
HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen esitti viime viikolla rajoitusten osittaista purkamista niin, että taudin sairastaisivat ne, joille se näyttää olevan vähiten vaarallinen. Muuten vaarana voi olla isompi aalto syksyllä, jolloin alkava influenssakausi vaikeuttaa testaamista.
Toinen riski, johon epidemian viivyttäminen voi johtaa, on muiden sairauksien hoidon lykkääminen koronan pelossa.
Monet hengitystieinfektiot rauhoittuvat yleensä kesän lähestyessä, usein huhtikuun loppuun mennessä. Tähän vaikuttanee ultraviolettivalon suotuisa vaikutus ja ilmaston muuttuminen.
Myös tänä vuonna influenssa ja rs-virus ovat menneet ohi tässä vaiheessa kevättä, vahvistaa Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
– Nyt kyseessä on uusi tauti, ja jää nähtäväksi, käykö koronan osalta kuten tavanomaisille hengitystieviruksille on yleensä käynyt.