Suomessa on viime päivinä käyty kiivasta keskustelua siitä, miten valtio tukee yrityksiä koronakriisin keskellä. Erityisesti keskustelua on herättänyt se, onko Business Finlandin jakama kehitysrahoitus tehokas ja oikeudenmukainen tapa tukea koronakriisistä kärsiviä suomalaisyrityksiä.

Suomi tukee yrityksiä tällä hetkellä yhteensä noin 15 miljardilla eurolla ja perjantaina illalla hallituksen odotetaan kertovan uusista tukimuodoista.

Tästä 10 miljardia on Finnveran lainatakauksia pk-yrityksille, ja 800 miljoonaa euroa Business Finlandin kautta jaettavaa kehitystukea. Lisäksi valtio jakaa pienyrityksille ELY-keskusten kautta yhteensä 400 miljoonaa euroa.

Tukiohjelma pitää sisällään myös verohelpotuksia ja eläkemaksujen lykkäyksiä sekä muita huojennuksia yhteensä 3–4,5 miljardin euron edestä.

Miten Suomen tukimalli vertautuu muihin maihin?

Saksan huima, yli biljoonan euron tukipaketti koostuu pääasiassa lainoista

Euroopan talousmahdissa Saksassa valtio tukee yrityksiä huimalla 1 200 miljardin euron tukipaketilla. Pääosa Saksan tukipaketista on valtion takaamia lainoja, jotka jaetaan valtion omistaman KfW-kehityspankin ja paikallisten liikepankkien yhteistyöllä.

Saksa jakaa valtion takaamia lainoja ilman lainakattoa, ja summat ovat nousseet korkeiksi. Esimerkiksi matkatoimisto Tui:lle myönnettiin 1,8 miljardin euron laina.

Valtio on kertonut myöntävänsä ja takaavansa lainoja tarvittaessa summalla, jonka kokoluokka on jopa 24 prosenttia Saksan bruttokansantuotteesta.

Lisäksi Saksassa on lykätty yritysten verovelvollisuutta sekä muita maksuja, mutta summat ovat huomattavasti pienempiä, ja niiden myöntämisestä vastaavat joko kaupungit tai osavaltiot, ei liittohallitus.

Ne ovat varautuneet tukemaan pienyrittäjiä yhteensä 50 miljardin euron suoralla tuella.

Valtio tukee yrityksiä myös kurzarbeit-järjestelmän kautta. Se mahdollistaa yrityksen työntekijöiden työajan lyhentämisen siten, että valtio maksaa osan työntekijöiden laskeneista palkkakuluista.

Saksassa ei ole nähty yritystuista yhtä mittavaa julkista keskustelua kuin Suomessa, huolimatta siitä, että tukea on päätynyt myös sellaisille yrityksille, jotka eivät sitä välttämättä tarvitsisi.

– Saksassa ajatellaan, että siellä roiskuu, missä rapataan. Joitain petoksia on tullut esille ja niihin puututaan. Yritykset ovat olleet kuitenkin tyytyväisiä tukiin ja katsovat, että niiden laaja jakaminen on tärkeää talouden saamiseksi kuntoon, Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jan Feller kertoo Ylelle.

Hän kertoo keskustelleensa asiasta lukuisten saksalaisten sekä Suomessa toimivien saksalaisyritysten kanssa.

– Saksalaiset hieman ihmettelevät tätä ryöpytystä, mitä Suomessa on nähty, Feller sanoo.

Tanska maksaa suoria yritystukia

Tanskan tukipaketti on Pohjoismaiden mittakaavassa suuri. Hallitus tukee maan yrityksiä yhteensä 38 miljardilla eurolla. Vertailun vuoksi Suomen tuki on kooltaan 15 miljardia ja Ruotsin 27 miljardia euroa.

Vertailua tosin hankaloittaa se, että Suomen lomautusjärjestelmää ei ole laskettu tukikeinoksi, kun taas Tanskassa se on.

Hallitus neuvotteli yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisen tukipaketin, jota se on sittemmin pidentänyt heinäkuuhun saakka.

Paketti koostuu sekä lainantakauksista että suorasta tuesta yrityksille. Tukia maksetaan monella tapaa. Valtio esimerkiksi maksaa korkeimmillaan jopa 90% lomautettujen työntekijöiden palkasta.

Lisäksi valtio palauttaa PK-yrityksille niiden maksamat ALV-maksut, jotka yritykset maksavat myöhemmin takaisin ilman korkoa. Yksinyrittäjille palautetaan heidän maksamansa ansiotuloverot.

Useat yritykset vapautetaan tämän lisäksi tulevista verovelvoitteista.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n mukaan Tanskan tukipaketti on selvästi suurin pohjoismaiden tukipaketeista.

Ruotsissa maksetaan palkkatukea sekä helpotetaan lainansaantia

Ruotsin tukipaketti on talouden kokoon suhteutettuna melko samaa kokoluokkaa kuin Suomen. Ruotsi jakaa kuitenkin Suomea enemmän suoria tukia yrityksille.

Ruotsissa valtio maksaa osan kriisiin joutuneiden yritysten työntekijöiden palkoista sekä sairausajan palkan kokonaisuudessaan.

Paketin myötä työnantajan palkkakustannukset vähenevät puolella, ja valtio vastaa suurimmasta osasta kustannuksia. Työntekijä saa yli 90 prosenttia palkastaan.

Lisäksi yksinyrittäjille maksetaan sairauspäiväkorvausta kahden viikon ajan.

Ruotsissa yritykset voivat lisäksi lykätä verojensa maksua ja alkuvuoden maksetut verot voidaan tilittää takaisin yrityksille. Tarkoitus on, että yritykset kuitenkin maksavat verolykkäykset myöhemmin takaisin.

Ruotsin keskuspankki Riksbanken on lisäksi tuonut liikepankkien kautta markkinoille 500 miljardia kruunua eli noin 46 miljardia euroa lainaa, joita yritykset voivat hakea hyvillä ehdoilla.

Ruotsissa hallituksen tukipolitiikka on saanut osakseen kritiikkiä sekä oppositiopuolueilta että hallitusta tukevilta keskustapuolueelta ja liberaaleilta. Ne vaativat hallitukselta lisää suoraa tukea kriisistä kärsiville yrityksille.

Yhdysvalloissa ja Venäjällä tuen pelätään menevän vain rikkaille

Yhdysvalloissa tukien jakamisesta on noussut kohu aivan kuten Suomessakin. Maan ennätyksellisen suuresta 2 000 miljardin dollarin tukipaketista 350 miljardia varattiin pienten yritysten tukemiseen.

Näistä rahoista osa päätyi kuitenkin suurille pörssiyrityksille, Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén raportoi Washingtonista.

Avustukset ovat valtion takaamia lainoja, mutta niitä ei monessa tapauksessa tarvitse maksaa lainkaan takaisin, mikäli lainan ottaja onnistuu säilyttämään lainan avulla työntekijöidensä työpaikat.

Kohua herätti Yhdysvalloissa myös se, että lainat jaettiin suurten liikepankkien kautta, joiden vastuulle jäi hakijayritysten taustojen selvittäminen. Tämä johti siihen, että pankit suosivat suuria ja jo tuntemiaan pörssiyrityksiä PK-yritysten sijaan.

Yhdysvallat kertoi tänään uudesta, lähes 500 miljardin dollarin tukipaketista, josta 320 miljardia dollaria on suunnattu pienyrityksille.

Venäjällä yritysten tukeminen herättää samanlaisia huolia. Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajan Erkka Mikkosen mukaan Venäjällä julkinen keskustelu on pyörinyt sen ympärillä, miksi pienet ja keskisuuret yritykset eivät saa tukia samalla tavalla kuin suuryritykset.

– Venäjällä on arvioitu, että eniten koronakriisistä kärsivät Moskovan ja muiden suurten kaupunkien pienet ja keskisuuret yritykset, Mikkonen raportoi.

Venäjä on päättänyt tukea valtion strategisen tärkeiksi määrittämiä suuryrityksiä sekä kaikkien eniten koronakriisistä kärsiviä yrityksiä esimerkiksi matkailun saralla.

Venäjän tukipaketti on kooltaan verrattain pieni, hieman alle kolme prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se koostuu pääasiassa lainoista ja verovapautuksista.

Lue myös:

Analyysi: Miksi Business Finlandin koronarahoituksesta nousi niin suuri kohu? Tämä sinunkin on hyvä ymmärtää tästä kaikesta

Jaetaanko veronmaksajien rahoittamia tukia koronan runtelemille yrityksille nyt liian vähän, tarpeeksi vai liikaa? Riippuu täysin, keneltä kysytään