Pohjoismaat ovat valinneet eri strategiat taistelussa koronavirusta vastaan. Mutta miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet viruksen leviämiseen, ja miltä tilanne näyttää nyt?
Tässä jutussa Yle vertaa koronatartuntojen ja koronakuolemien, tehtyjen testien ja tehohoidossa olevien potilaiden määrää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.
Tiedot on hankkinut ja koostanut alun perin Svenska Yle.
1. Vahvistetut kuolonuhrit
Rekisteröityjen kuolonuhrien määrän kehitys Suomessa, Norjassa ja Islannissa muistuttaa toisiaan. Uhrimäärä on toistaiseksi pysynyt matalana, eikä siinä ole suuria hyppäyksiä.
Ruotsissa on suhteessa maan väestöön ylivoimaisesti eniten kuolonuhreja.
Ruotsi ohitti Tanskan kuolleisuudessa, kun maan ensimmäisen kuolonuhrin rekisteröimisestä oli kulunut 27 päivää. Siitä lähtien Ruotsin luku on noussut jyrkästi.
Ruotsin valtionepidemilogi Anders Tegnell uskoo, että Tukholmassa voidaan saavuttaa laumasuoja toukokuussa. Se tarkoittaisi, että niin suuri osa tukholmalaisista olisi sairastanut taudin ja tullut sille immuuniksi, ettei tauti pystyisi enää leviämään.
Tässä vaiheessa kukaan ei pysty arvioimaan, minkä maan strategia on lopulta paras, ja mitkä lopulliset uhriluvut tulevat olemaan.
Grafiikka perustuu eri maiden rekisteröimiin covid-19-kuolemiin, ja rekistereissä on viiveitä. Lisäksi kaikkia vanhainkodeissa kuolleita ei välttämättä ole testattu, joten uhrimäärä voi nousta myöhemmin.
Pohjoismaat kuitenkin rekisteröivät kuolonuhrit pääpiirteittäin samojen periaatteiden perusteella.
2. Testauksessa isot erot
Vahvistettujen tartuntojen vertailu Pohjoismaiden välillä on hankalampaa, sillä tehtyjen testien määrä vaihtelee huomattavasti maasta toiseen.
Norjassa ja Islannissa alettiin jo epidemian varhaisesssa vaiheessa tehdä testejä laajasti, ja siten tartuntoja on myös löydetty paljon.
Islannissa kaikki maan asukkaat ovat voineet testata itsensä ilmaiseksi, vaikka heillä ei olisi edes ollut koronaoireita. Siellä onkin tehty ylivoimaisesti eniten testejä, joka kymmenes asukas on testattu.
Suomessa ja Ruotsissa koronatestejä on tähän mennessä tehty vähän, alle kymmenelle tuhannesta asukkaasta. Kummassakin maassa on testattu lähinnä hoitohenkilökuntaa ja ihmisiä, joilla on ollut oireita. Ruotsissa tartuntoja on silti kolme kertaa Suomea enemmän.
Suomen hallitus on luvannut jopa kolminkertaistaa koronatestien määrän. Myös Ruotsi aikoo lisätä testausta.
3. Tehohoidon tilanne
Myös tehohoidossa olevien potilaiden määrä kertoo epidemian tilasta eri maissa.
Suomessa esimerkiksi Uudenmaan eristämistä perusteltiin epidemian hidastamisella ja siten tehohoitokapasiteetin turvaamisella.
Tehohoidon kapasiteetin riittävyys on ollut huolenaiheena myös Tukholmassa. Mikäli kapasitetti ei riitä, lääkärit saattavat joutua valitsemaan, kuka potilas saa tehohoitoa.
Tukholmassa sairaaloiden hoitohenkilökunta on varoittanut, että esimerkiksi munuaispotilaat eivät olisi saaneet tehohoitoa koronaepidemian vuoksi.
4. Rajoitukset eri maissa
Pohjoismaissa ryhdyttiin toimenpiteisiin koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi melko nopeasti. Tanska sulki ensimmäisenä Pohjoismaana rajansa 14. maaliskuuta.
Suomi otti rajoituksia käyttöön muita maita hitaammin, kuitenkin epidemian varhaisessa vaiheessa. Hallitus ja presidentti totesivat 16. maaliskuuta, että maassa vallitsee poikkeustila koronakriisin vuoksi.
Ruotsin strategia poikkeaa selkeästi muista Pohjoismaista, ja Ruotsissa on uskottu suosituksiin ennemmin kuin rajoituksiin.
Pohjoismaille on yhteistä se, että mikään maa ei ole julistanut täydellistä ulkonaliikkumiskieltoa, kuten esimerkiksi Italia, Espanja ja Ranska ovat epidemian eri vaiheissa tehneet.
5. Kriisin talousvaikutukset
Koronapandemia on kääntänyt talouden mittarit laskuun kaikissa Pohjoismaissa.
Norja erottuu työttömyysluvuissa muista Pohjoismaista. Norjan työttömyys nousi maaliskuussa kahdessa viikossa 2,3 prosentista 10,4 prosenttiin. Sen jälkeen tilanne on parantunut hiukan.
Tänään tiistaina julkaistujen lukujen mukaan maassa on 287 000 täysin työtöntä henkilöä, mikä on 10,2 työvoimasta. Eniten työpaikat ovat vähentyneet matkailu- ja kuljetusaloilla.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa työttömyyden kasvavan kaikissa Pohjoismaissa ensi vuonna.
Jutun "Vi har jämfört hur coronan drabbat Norden - här är statistik på dödsfall, tester, intensivvård, politik och börskurser" ovat tuottaneet Malin Ekholm, Petter West, Linus Lång, Marianne Sundholm ja Henri Salonen. Käännös ja muokkaus: Paula Tapiola ja Harri Vähäkangas.
Minkä Pohjoismaan keinot koronapandemiassa ovat mielestäsi olleet parhaat? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan kello 23 asti.
Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä artikkelista.