Koronakriisi on iskenyt voimakkaasti palvelualoihin, jotka työllistävät yksinyrittäviä naisia. Vaikeimmassa tilanteessa ovat yrittäjät, jotka tekevät työtä vuokratiloissa ja joilta asiakkaat ovat voimakkaasti vähentyneet tai kaikonneet kokonaan.

Tällaisia yrittäjiä ovat esimerkiksi kampaajat, kosmetologit, jalkahoitajat ja pienet kauppiaat. Yrittäjällä ei ole myyntiä tai sitä on hyvin vähän. Kiinteät kustannukset kuitenki pyörivät kaiken aikaa.

– Jos esimerkiksi vuokranantaja ei tule vastaan ja isot kiinteät kulut juoksevat, eikä ole lainkaan myyntiä ja lisäksi olet vielä yksinhuoltaja, siinä on tällä hetkellä aika tyhjän päällä, sanoo toimitusjohtaja Carita Orlando Suomen Yrittäjänaisista.

2 000 euron tuki

Hallitus myönsi yksinyrittäjien tukemiseen 250 miljoonaa euroa, josta jaetaan 2 000 euron tukia liiketoiminnan kustannuksiin kuntien kautta. Kunnat ovat avanneet tai avaamassa omia tukihakemuspalvelujaan.

Erilaisia yritystukia korona-aikana

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2019 kaikkiaan noin 187 000 yksinyrittäjää, joten tuki ei riitä kaikille. Karkeasti laskettuna tuki riittäisi 125 000:lle, joten ilman tukea jäisi runsaat 60 000 yksinyrittäjää.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomessa yksinyrittäjiä on noin 170 000, ja heistä tuen ulkopuolelle jäisi 42 000. Ministeriön mukaan kaikki eivät tarvitse tukea, koska osalla liiketoiminta pyörii poikkeusoloista huolimatta hyvin.

Pienyrittäjiä huolestuttaa, millä perusteilla tukia myönnetään. Täyttä selvyyttä kuntien käyttämistä kriteereistä ei vielä ole. Kaikki haastattelemamme viisi yrittäjänaista aikovat kuitenkin hakea tukea.

Myös järjestöt ovat huolestuneita tilanteesta. Naisjärjestöjen Keskusliitto, Väestöliitto, Marttaliitto, Suomen Yrittäjänaiset ja Mothers in Business vetoavat hallitukseen ja kuntiin, jotta naisten asema yrittäjinä turvataan.

Yrittäjänaisilla ongelmaksi voivat koitua perhe- ja hoitovapaat. Esimerkiksi juuri aloittaneet tai hiljattain perhevapailla olleet yrittäjät ovat vaarassa jäädä ilman koronatukia, sillä niiden saaminen edellyttää, että toiminta on ollut kannattavaa ennen epidemiaa.

– Vetoamme kuntiin, ettei esimerkiksi toiminimiyritysten kannattavuutta arvioitaessa huomioitaisi yrittäjän juuri pitämää vanhempainvapaata, Carita Orlando sanoo.

Tuore yrittäjä joutui heti muuttamaan toimintatapoja

Tamperelainen kouluttaja ja valmentaja Ria Sadelin on pyörittänyt omaa Cairos Koulutus ja valmennus -yritystään puolisen vuotta. Sadelin kouluttaa muun muassa vuorovaikutteisuutta ja asiakkaiden kohtaamista sekä ryhmä- että yksilövalmennuksena.

Koronaeristykset muuttivat Sandelinin työtä hyvin konkreettisesti. Suuri osa asiakkaista leikkautui pois.

– Minulla oli muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa isoille ryhmille, jotka lakkautettiin. Pitkäaikaistyöttömät jäävät tällaisessa tilanteessa todella yksin, sillä heillä ei ole omia koneita etäohjaukseen.

Työn puolesta matkustaminen on vähentynyt ja hän uskoo sen jäävän pysyväksi tavaksi. Myös etäpalaverit ja -kokoukset tuntuvat käteviltä.

– Teen valmennustyötä tällä hetkellä ympäri Suomen. Etäyhteyksien kautta olemme lähellä toisiamme, vaikka toinen olisi pohjoisessa ja toinen täällä Pirkanmaalla tai ihan missä tahansa.

Eniten Sadelinia huolestuttaa se, että ihmiset luulevat pitkään jatkuneen karanteeniajan olevan jo ohi. Tilanne pitkittyy ja kärjistyy, jos jokainen ei kanna vastuuta, hän pohtii. Yrittäjän omaa jaksamista auttavat neljä lasta, joista kaksi on vielä kotona.

– Ihanien kevätsäiden lisäksi lasten ilo ja energia tarttuu. Teemme etätöitä ja etäkoulua rinnakkain.

Kokenut yrittäjä: "Ensimmäisen kerran olen miettinyt, kuinka kauan vielä jatkan"

Kampaaja Heli Harakka palvelee asiakkaitaan TS-Salongissa Helsingin Kampissa, jossa hänellä on vuokratuoli. Hän on ollut alalla vuodesta 1986 ja yrittäjänä vuodesta 1995.

Harakka kertoo käyneensä läpi kolme lamaa, mutta saaneensa silti rahoitettua elämänsä. Hän pitää koronatilannetta ihan uutena ja outona mullistuksena koko yhteiskunnassa. Maaliskuun puolivälin jälkeen alkoi totaalinen hiljentyminen.

– Ensimmäisen kerran oikeastaan olen miettinyt, kuinka kauan vielä jatkan. Päivä kerrallaan on mentävä eteenpäin.

Yhteiskunnalta hän toivoo byrokratian karsimista, selkeitä sääntöjä ja aikatauluja.

– On todella uuvuttava ottaa asioista selvää, kun päätökset ja aikataulut muuttuvat. Asioiden pitkittyessä myös hyvin asiansa hoitaneet pienyrittäjät joutuvat väkisin huonoon valoon, kun raha ei liiku.

Vaikka Harakan omat lapset ovat jo täysi-ikäisiä, hän toivoo, että yhteiskunta huomioi yrittäjien alaikäiset lapset lapsikorotuksena myös yrittäjien väliaikaisessa työttömyystuessa.

Naisyrittäjien ja erityisesti yksinhuoltajien haavoittuvuus tulee Harakan mukaan ilmi äitiyslomissa ja muissa tuissa, sillä esimerkiksi äitiyspäivärahat perustuvat yrittäjäeläkevakuutuksiin.

– Moni pienyrittäjä maksaa pientä yel-maksua, koska tulot ovat pienet ja yel-maksu on suuri kuukausierä. Tämä on yrittäjänaisten ongelma. Perhe ja lapsia on kuitenkin kiva saada, mutta nämä tuet ovat aika pieniä palkansaajaan verrattuna.

Harakka pitää tärkeänä arjen perusasioita, kuten suomalaista saunaa, terveellistä ravintoa ja hyvää yöunta. Hän kertoo saavansa voimia pitkäaikaisista asiakkaista, ystävistä, luonnosta ja koirastaan.

Kosmetologi: "Jos minulla olisi mahdollisuus, pysyisin kotona"

Iisalmelainen kosmetologi Hanna Lehmusoksa toimii sopimusyrittäjänä kauneuskeskus Hymy.in:ssä. Hän maksaa vuokraa tuloihin suhteutettuna. Seitsemän vuotta yrittäjänä ollut Lehmusoksa kokee, että koronareaktiot jakavat suomalaiset kahtia. Noin puolet pelkää koronaa, eikä uskalla käyttää palveluja.

– Tuloni ovat tippuneet puoleen aiemmasta, kun yli puolet asiakkaista on jäänyt pois.

Raskainta hänestä on syyllistäminen. Kaikki eivät ymmärrä, että yksinhuoltajaäidin on otettava asiakkaita myös poikkeusaikoina.

– Jos minulla olisi mahdollisuus, pysyisin kotona. Koen siitä ristiriitaa, että työni vuoksi altistan myös kotona etäkoulussa olevat lapset mahdolliselle koronavirustartunnalle.

Lehmusoksan mielestä paras keino pienyrittäjien tukemiseen poikkeusoloissa olisi arvonlisäverojen poistaminen esimerkiksi 2–3 kuukauden ajalta. Hän itse esimerkiksi joutuu maksamaan koronakuukausilta samaa alv-maksua kuin tavallisestikin, vaikka tilanne on eri.

Eniten häntä huolestuttaa tilanteen epävarmuus, sillä olisi helpompaa jaksaa kun tietäisi, milloin asiat helpottuvat.

Vertaistuki ja keskusteleminen yrittäjäystävien kanssa auttaa: vaikka korona vaikuttaa eri tavoin eri aloilla, kukaan ei ole voittaja, vaan kaikki häviävät.

Lehmusoksalle on jäänyt enemmän aikaa lapsille ja omille opiskelutehtäville. Hän myös iloitsee myönteisistä ympäristön muutoksista Venetsiassa ja Himalajalla.

– Ei tässä voi paljon kritisoida. Tämä on uusi tilanne kaikille, ehkä seuraavalla pandemiakerralla olemme kaikki viisaampia.

Aiempi ammatti vähän auttaa kriisitilanteessa

Iisalmelainen Mirjami Palomäki on pyörittänyt yritystään 15 ja puoli vuotta. Kauneus- ja Jalkahoitola Mirjami Palomäen asiakkaat ovat vähentyneet koronaviruksen vuoksi alle puoleen aiemmasta, koska ihmiset eivät uskalla tulla hoitoihin.

– Teen myös kotikäyntejä, mutta nyt niitä ei ole. Riskiryhmään kuuluvat asiakkaat eivät uskalla ottaa ketään kotiinsa.

Yrityksen maksut kuitenkin pyörivät, kuten vuokra, alv-maksut ja yel-maksut, ja myös varastoa pitäisi täydentää. Ja vaikka poikkeusolot päättyisivät, yrittäjien tilanne ei heti korjaudu.

Palomäellä on perus- ja lähihoitajan tutkinto, joten hän on ryhtynyt tekemään keikkatyötä kotihoidon puolella. Palkka kuitenkin tulee viiveellä.

Eniten hän on huolestunut läheistensä terveydestä. Hän kantaa vastuuta omista vanhemmistaan, joille hän vie ruokaostokset tartuntariskin pienentämiseksi sekä kahdesta alaikäisestä lapsestaan. Hänellä on myös kaksi aikuista lasta, joista toisella on astma.

Palomäen mielestä paras apu yksinyrittäjälle olisi selkeä rahallinen tuki.

– Työttömyystukea en voi saada, kun käyn nyt osittain muualla töissä. Eräpäiviin voin saada lykkäystä ja jokainen voi hakea maksujärjestelyjä, mutta jossain vaiheessa maksut on kuitenkin hoidettava.

Hän aikoo hakea yksinyrittäjän tukea, mutta 2 000 euroa ei kauan riitä, jos sen saa.

– Sillä voisi maksaa noin neljä vuokraa tai parin kuukauden alv-maksut.

Vaikeasta ajasta huolimatta, iloa Palomäelle tuottavat oma ja läheisten terveenä pysyminen sekä arjen normaalielämä kuten ulkona liikkuminen ja töissä käyminen.

Asiakaskuntana riskiryhmäläisiä – voimakas muutos näkyi heti

Helsinkiläinen jalkahoitaja Victoria Uimolainen on menettänyt kollegoidensa tavoin paljon asiakkaita. Hän on toiminut jalkahoitajana Helsingin Töölössä reilun vuoden.

– Koronatilanne on vaikuttanut radikaalisti, sillä olen Valviran hyväksymä ammattilainen ja hoidan iäkkäitä asiakkaita. Teen myös kotikäyntejä ja hoitoja laitoksiin.

Suurin osa Uimolaisen asiakkaista on riskiryhmään kuuluvia iäkkäitä ihmisiä.

Uimolaisen mukaan tietoa tuista on huonosti saatavilla. Maahanmuuttajataustaisille Kelan ja TE-keskusten kiinni meneminen oli iso tappio. Palvelua ei saa kuin sähköisesti, ei kasvokkain. Uimolainen on huolissaan siitä, kuinka hän pystyy huolehtimaan laskuista ja yksinhuoltajana lapsista.

Tuore yrittäjä pitää tärkeänä verkostoitumista toisten yrittäjien kanssa ja heiltä saatavaa vertaistukea. Uimolainen pyrkii kotonaan normaaliin arkipäivän rytmiin, hän voimistelee ja miettii yrityksen tulevaisuutta.

– Olen optimisti, mutta silti huolestuttaa. Monilla yrittäjillä on tosi vaikeaa, konkursseja on tulossa.

Iloa on tuottanut se, että hän on voinut nyt olla enemmän lastensa kanssa ja myös rauhoittua.

– Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet tosi rankkoja, ilman lomia ja rentoutumista.

Naiset usein pienyrittäjiä – poikkeusolot keikuttavat pienituloista rankasti

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa oli noin 80 000 yksin yrittävää naista.

– Naiset toimivat miehiä enemmän yksinyrittäjinä ja monet heistä varsin pienikatteisilla aloilla, missä he tienaavat lähinnä oman palkkansa, toteaa Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Carita Orlando.

Tulojen pienuus näkyy nopeasti sekä yrityksen että yrittäjän arjessa. Neljännes suomalaisista yksinyrittäjistä tienaa alle tuhat euroa kuukaudessa ja heitä on sekä miehiä että naisia.

– Erityisesti yksinyrittäjät ovat pulassa, jos tuet tulevat viiveellä ja he joutuvat elämään epätietoisuudessa, Orlando muistuttaa.

Hän tunnistaa myös maahanmuuttajayrittäjien huolen.

– Ymmärrän näitä maahanmuuttajayrittäjiä, että he ovat varmasti aikamoisessa pulassa. Onneksi löytyy apua, esimerkiksi uusyrityskeskuksiin voi olla yhteydessä, samoin yrittäjäjärjestöihin ja meidän neuvontapalveluihin.

Lue myös:

TEM: Uusia lomautuksia alkanut huhtikuussa keskimäärin 6 000 päivässä