Sosiaalinen eristäytyminen saattaa olla aika ajoin tarpeen vuoteen 2022 saakka koronaviruspandemian vuoksi, sanovat Harvardin yliopiston yhdysvaltalaistutkijat tuoreessa analyysissään. Tiedelehti Sciencessä julkaistun tutkimuksen mukaan koronaviruspandemia saattaa puhjeta uudelleen tulevina vuosina.
Tähän mennessä koronaviruksen leviämistä on pyritty estämään tartuntaketjuja selvittämällä, sosiaalisella eristäytymisellä tai täydellä karanteenilla. Toimivaa rokotetta tai lääkinnällistä hoitoa ei vielä ole.
Tutkimuksen mukaan yksi pitkä ulkonaliikkumiskielto ei riitä pandemian laantumiseen. Tutkijat varoittavat, että seuraavat tartuntahuiput saattavat olla jopa korkeampia kuin tämänhetkinen, mikäli rajoitteita ei jatketa.
Pandemian alkuvaiheessa monet maat ovat ottaneet käyttöön eristäytymisen. Kun tautihuiput ovat olleet ohi, jotkut, esimerkiksi Kiina, ovat vähitellen poistamassa eristyksiä. Tutkijat kuitenkin sanovat, että pidempiaikainen eristäytyminen tai eristyksen ajoittainen palauttaminen saattaa olla tarpeellista.
– Pandemian lopun ennustaminen kesään mennessä ei ole linjassa sen mukaan, mitä tiedämme tartuntojen leviämisestä, tutkimuksen yksi kirjoittaja, Harvardin yliopiston epidemiologian professori Marc Lipsitch sanoi The Guardianille.
Mallinnusta sukulaisillaan
Uuden koronaviruksen, SARS-CoV-2:n, aiheuttaman COVID-19-pandemian leviäminen riippuu eristys- ja kontrollointitoimien lisäksi muun muassa tartuntojen kausittaisista vaihteluista, sairastuneiden saaman immuniteetin kestosta sekä uuden koronaviruksen ja muiden koronavirusten risti-immuniteetista.
SARS-CoV-2 kuuluu betakoronavirusten sukuun, johon kuuluvat myös SARS-virus eli SARS-CoV-1, MERS-virus ja kaksi muuta ihmisten koronavirusta: HCoV-OC43 ja HCoV-HKU1.
Tutkijat muistuttavat, että SARS-CoV-2 saattaa noudattaa lähimmän geneettisen sukulaisensa eli SARS-viruksen kaavaa. SARS aiheutti lyhyen mutta intensiivisen epidemian, minkä jälkeen se saatiin kuriin kansanterveystoimilla.
SARS:n kuolleisuus oli noin 9 prosenttia. MERS:n kuolleisuus puolestaan on 36 prosenttia, mutta molempien tautien tartunnat ovat pysyneet rajallisina.
Terveysviranomaiset kuitenkin ovat jo kallistumassa siihen, että lyhyt ja intensiivinen pandemia ei ole todennäköinen uuden koronaviruksen suhteen. Koronaviruspandemia saattaakin muistuttaa enemmän influenssapandemiaa, joka jää kiertämään kausittain ensimmäisen maailmanlaajuisen tartunnan jälkeen.
Sekä HCoV-OC43 että HCoV-HKU1 aiheuttavat lievistä keskivaikeisiin oirehtivia hengitystietulehduksia vuosittain talviaikaan. Nämä ovat toiseksi tyypillisimpiä flunssan aiheuttajia maailmassa.
Molempien kausiflunssia aiheuttavien virusten immuniteetti katoaa noin vuodessa. SARS:n immuniteetti puolestaan pysyy pidempään. Viruksilla saattaa olla myös keskinäistä immuniteettia.
Mikäli uusi koronavirus todellakin muistuttaa enemmän kausi-influenssaa, sosiaalista eristäytymistä tulisi jatkaa kausittain riskiryhmien suojelemiseksi uudelta koronavirustartunnalta jopa vuosien ajan, tutkijat huomauttavat.
Esimerkiksi Britanniassa hallitusta neuvovat tutkijat ovat myös julkaiseet raportin, jonka mukaan sosiaalista eriytymistä tulisi jatkaa ainakin vuoden ajan välillä tiukemmin ja välillä helpottaa eristystä hetkeksi.
Rokote keskeisessä roolissa
Yhden teorian mukaan epidemian kausittainen palaaminen saattaa ulottua jopa 2025 saakka.
– Tartunnat leviävät, kun on sekä tartunnan saaneita että sille herkistyviä ihmisiä. Mikäli ei ole olemassa sellaista valtavaa, laajaa laumaimmuniteettiä, mistä me emme ole tietoisia, valtaosa ihmiskunnasta on yhä herkistyviä tartunnalle, Lipsitch sanoi.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tilanne saattaa muuttua, mikäli virukseen saadaan rokote tai tehokas hoitokeino.
– Mutta niiden puutteessa, tarkkailu ja ajoittainen eristäytyminen saattaa olla tarpeen vuoteen 2022 saakka, tutkijat vetävät johtopäätöksenä.
Lue myös:
Kun pandemia menee ohi, jäävätkö meille kausi-influenssojen kaltaiset kausikoronat?
Koronavirusrokotetta testataan jo ihmisillä – asiantuntijat pohtivat jopa yhden tärkeän vaiheen ohittamista kehityksen nopeuttamiseksi
Löytyykö koronaan lääkettä? Suomessa testataan satoja lääkeaineita ja etsitään parantuneista vasta-aineita, jotka vähentäisivät koronapotilaiden kuolleisuutta ja tehohoidon tarvetta