EU:n komissio on julkistanut startegiansa, millä koronaviruksen vastaiset sulut pitäisi unionimaissa purkaa. Komissio vetoaa malttiin.
Osa EU-maista on jo aloittanut sulkujen purkamisen. Kauppojen aukioloja ja ihmisten liikkumista koskevista lievennyksistä ovat ilmoittaneet ainakin Tanska, Tsekki, Puola, Itävalta ja Italia.
Kaupan sulku on aiheuttamassa pahimman talousshokin sitten 1930-luvun laman. Poliittiset ja taloudelliset paineet helpottaa tilannetta ovat kovat.
Pahiten viruksesta kärsinyt Italia on päättänyt avata kirjakaupat ja lastenvaateliikkeet. Tšekissä rautakaupat ja puutarhamyymälät ovat avanneet ovensa. Tanskassa päiväkodit ja ala-aste aukesivat tänään keskiviikkona ja Itävallassa kaikki pienet myymälät saavat olla auki.
– Jos kaikki puretaan liian nopeasti, on vaara, että tauti lähtee leviämään uudestaan, sanoi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tiedotustilaisuudessaan.
Komissio esittää, että kolmen kriiteerin pitäisi täyttyä ennen rajoitusten purkamista;
1. On selvää tieteellistä näyttöä siitä, että tauti on hallinnassa
2. Jäsenmaan terveydenhuolto pärjää tilanteen kanssa ja varastossa on riittävästi varusteita
3. Taudin seuranta, monitorointi ja laajat testaukset ovat käynnissä.
Komissio voi ohjeistaa, jäsenmaat päättävät
Komissio jäi altavastaajan asemaan, kun koronavirus alkoi toden teolla levitä ja jäsenmaat yksi toisensa jälkeen alkoivat sulkea rajoja ja kieltää esimerkiksi sairaalatarvikkeiden viennin maasta. Rajasulut aiheuttivat kymmenien kilometrien autojonoja monille rajoille, ja muun muassa terveydenhuoltohenkilostön ja tarpeellisten tarvikkeiden liikkuminen estyi.
Nyt komissio pelkää päinvastaista reaktiota.
Jos kaupat avautuvat yhdellä puolella rajaa, mutta pysyvät kiinni toisella, on edessä mahdollisesti ostoryntäys. Komissio vetoaakin jäsenmaihin, että ne koordinoisivat ainakin rajanaapurien kanssa toimia.
Virus on edennyt eri tahtiin eri puolilla Eurooppaa, ja siksi olisi komission mielestä välttämätöntä noudattaa ohjeistusta, jonka se keskiviikkona julkisti.
Elvyttämiseen tarvitaan vahva EU-budjetti
EU:n institutiot ja jäsenmaat ovat yhdessä ohjanneet markkinoille jo yli 3 000 miljardia euroa tukina ja lainoina. Arvioiden mukaan tarvitaan vielä paljon enemmän kun tiedetään tarkemmin, kuinka suuren kolauksen EU-maiden taloudet kärsivät.
Ekonomistit ovat verranneet koronaviruksen taloudelle aiheuttamaa shokkia 1930-luvun lamaan.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kertoi käynnistävänsä neuvottelut unionin seitsenvuotisesta budjetista (MFF) ensi viikolla, kun EU-johtajat pitävät videokokouksen.
Neuvottelut kariutuivat viime helmikuussa, ja nyt ne on tarkoitus käynnistää uudestaan. Michel puhuu toipumisstrategiasta.
Noin 1 000 miljardin euron EU-budjetti seitsemälle vuodelle pitää Michelin mukaan muokata vastaamaan koronakriisiin.
– Sisämarkkinoita pitää vahvistaa. Meillä pitää olla teollisuusstrategia, jossa pienet ja keskisuuret yritykset ovat mukana. Myös digitalisaatiota ja vihreää taloutta pitää edistää, luettelee Michel.
Eurooppa tarvitsee kriisin jälkeisessä ajassa myös investointeja. Talouskuopan syvyydestä riippumatta jäsenmaiden täytyy pitää huoli siitä, että Eurooppa on jatkossakin kiinnostava ja turvallinen investointikohde.
Niin sanotut koronabondit nousevat todennäköisesti keskusteluun taas EU-johtajien videotapaamisessa ensi viikolla.