Työntekijöiden irtisanomiset eivät ole juurikaan yleistyneet suomalaisissa yrityksissä koronakriisistä huolimatta. Asia käy ilmi taloustutkimusyksikkö Helsinki GSE:n tuoreesta analyysistä.
Raportin mukaan ennen kriisiä, tammi- ja helmikuussa, viisi prosenttia kaikista yrityksistä irtisanoi työntekijöitään. Koronakriisin iskettyä Suomeen maalis- ja huhtikuussa, työntekijöitä irtisanoneiden yritysten määrä nousi vain 5,3 prosenttiin.
Toimialojen välillä on kuitenkin isoja eroja, huomauttaa Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen.
Esimerkiksi majoitus- ja ravintoalalla lähes viidesosa yrityksistä on irtisanonut työntekijöitään viime viikkoina. Myös taiteen ja viihteen alalla irtisanomiset ovat yleistyneet.
Monilla toimialoilla irtisanovien yritysten osuus on kuitenkin jopa pienentynyt alkuvuoteen verrattuna. Näin on esimerkiksi teollisuudessa, rakentamisessa ja kaupan alalla.
– Positiivinen yllätys oli se, että irtisanomisten taso alkuvuoteen verrattuna ei ole juuri noussut. Oli iso pelko, että yritykset menevät sitä kautta, Toivanen sanoo.
Irtisanovien yritysten määrä on vähentynyt erityisesti keskisuurissa yrityksissä. Analyysin pohjana olivat Tilastokeskuksen aineistot sekä ELY-keskusten lomautus- ja irtisanomistiedot. Dataa on kerätty huhtikuun 9. päivään saakka.
Isot yritykset lomauttivat jo alkutalvesta
Analyysistä käy ilmi, että työntekijöiden lomauttaminen on yleistynyt selvästi irtisanomisia enemmän.
Maalis-huhtikuussa 7,4 prosenttia yrityksistä lomautti työntekijöitään. Tammi-helmikuussa vastaava prosentti oli viisi.
Tilanne on pahin majoitus- ja ravintoalalla, jossa yli 30 prosenttia yrityksistä on lomauttanut väkeä. Lomauttavien yritysten osuus on kasvanut paljon myös kuljetusalalla ja kaupassa.
Aineistosta käy ilmi kiinnostava havainto, kun tarkastellaan lomautuksia yritysten koon perusteella.
Lomautukset ovat yleistyneet erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä alkuvuoteen verrattuna. Sen sijaan suuret yritykset lomauttivat alkuvuodesta yhtä yleisesti kuin koronakriisin aikana.
– Näyttää siltä, että suuret yritykset käyttävät aika rutiininomaisesti lomautuksia työvoiman sopeuttamiseen, Toivanen sanoo.
Suomessa erityisesti suuret vientiyritykset ovat herkkiä kansainvälisen talouden suhdanteille. Monissa Suomelle tärkeissä vientimaissa, kuten Saksassa, talous viiletti alamäkeen jo ennen koronakriisiä.
Valittu linja näyttää toimineen
Valtiovalta on halunnut helpottaa yritysten tilannetta koronakriisissä tekemällä lomauttamisesta aiempaa helpompaa. Ideana on ollut se, että yritysten palkkakulut vähenevät ilman, että työntekijöille jaellaan potkuja.
Helsinki GSE:n analyysin perusteella linja näyttää onnistuneelta, kun lomautukset ovat yleistyneet mutta irtisanomiset eivät juurikaan.
Toivanen painottaa, että lomautukset ovat sekä työntekijöiden että yritysten kannalta parempi tapa joustaa talouskriisin syövereissä kuin irtisanomiset.
– Kun kriisistä päästään aikanaan ulos, tuotanto saadaan nopeammin käyntiin lomautusten kuin irtisanomisten jälkeen, hän sanoo.
Selvää on, että yritykset ja työntekijät ovat ottaneet kuitenkin kovia kolhuja koronakriisissä. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maanantaina, että koronakriisin myötä uusia lomautettuja on 122 000 ja uusia työttömiä 15 000.
Helsinki GSE (Graduate School of Economics) on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin yhteishanke.
Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.
Lue myös:
Ketä korona kolhii koviten? Suomessa alkaa harvinaislaatuinen hanke, joka paljastaa talouskriisin syvyyden tutkijoille lähes reaaliajassa