BARCELONA / HELSINKI Espanjalaiset Maria Badia ja Jesús Abadias tuskailevat koronaviruksen aiheuttamaa kriisiä kotitalonsa katolla Barcelonassa. Ulkonaliikkumiskiellon aikana taloyhtiön yhteisterassi on tullut heille tutuksi.

Pariskunnan tilanne on kireä. He ovat samassa veneessä miljoonien muiden kanssa: työt ja tulot ovat loppuneet, kun yhteiskuntia on suljettu.

– En saa palkkaa, ennen kuin pääsen takaisin töihin. Tuet ja helpotukset ovat laiha lohtu. Pärjään vielä, mutta en loputtomiin, Badia sanoo.

Badia on itsenäinen yrittäjä suuressa asianajotoimistossa. Jesús Abadias tekee etätöitä, mutta ohjelmistoyrityksen myynnissä on ollut viime viikkoina hiljaista.

– Suurin osa asiakkainamme olevista yrityksistä ovat joko suljettuina tai eivät nykytilanteessa uskalla investoida.

Espanjalaisekonomisti: Pohjois-Eurooppa on syystäkin epäileväinen

Koronavirusepidemia on koetellut erityisen rajusti Etelä-Euroopan maita. Inhimillisen tragedian lisäksi maat ovat valtavissa taloudellisissa ongelmissa.

Ovatko nämä ongelmat EU:ssa yhteisiä vai valtioiden omia? Tästä EU:ssa ei nyt päästä sopuun, ja Pohjois- ja Etelä-Euroopan väliset jakolinjat ovat entistäkin selkeämmin näkyvillä.

EU-maiden euroryhmä keskeytti keskiviikkona pattitilanteeseen kokouksensa, jossa yritettiin sopia vähintään 500 miljardin euron tukipaketista koronakriisistä selviytymiseen. Sopua etsitään jälleen tänään torstaina – kokous jatkuu Suomen aikaa alkuillasta.

Espanja, Italia ja Ranska vaativat pelastukseksi niin sanottuja koronabondeja eli EU-maiden yhteisiä velkakirjoja. Ylen haastattelema tunnettu espanjalaisekonomisti José María Gay de Liébana on koronabondeista eri linjoilla maan hallituksen kanssa.

Hän sanoo, että vastikkeettomasta lainasta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

– Espanja ei tarvitse vastikkeetonta lainaa, vaan hyvin suunniteltua talouspolitiikkaa. Jos kysyt, pystyykö Espanja siihen, vastaan että ei ainakaan yksin. Siksi tarvitsemme EU:n kuria, hän sanoo.

Gay de Liébanan mukaan on selvää, että Espanja tarvitsee EU:lta paketin, jonka avulla se saa katettua koronakriisin välittömät tappiot. Tässä puhutaan noin 30 miljardin euron paketista sekä Espanjalle että Italialle. Enempää vastikkeetonta lainaa hän ei maalleen myöntäisi.

– Pohjois-Eurooppa on syystäkin epäileväinen Espanjan suhteen. Tarvitaan solidaarisuutta, mutta ainoastaan tiettyyn summaan asti.

Etelän ja pohjoisen veloissa hurjat erot

Ennusteet koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä synkkenevät sitä mukaa, kun kriisi pitkittyy. Etelä-Euroopan maiden tilanteesta on saatavilla heikosti ajantasaista ja suoraan vertailukelpoista tietoa.

Espanjan osalta esimerkiksi liikepankki Goldman Sachs on arvioinut talouden kutistuvan kymmenen prosenttia.

Italiassa talousministeri Roberto Gualtieri on ennakoinut talouden supistuvan koko vuonna kuusi prosenttia. Ranskassa keskuspankki on arvioinut, että talous sukelsi kuusi prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu toteaa, että kriisin lopullinen syvyys selviää vasta, kun korona saadaan kuriin ja sulkutoimia purettua.

– Ellei toipuminen ala asteittain jo lähiviikkoina, huolista tulee paljon suurempia, Koivu sanoo.

Etelän ja pohjoisen erot julkisen velan määrässä ovat silmiinpistävät. Etelän velka-asteet ovat pohjoiseen verrattuna noin kaksinkertaiset.

Koronakriisin loppusummaa etelässä on täysin mahdotonta arvioida.

Koivun mukaan kriisin hoitamiseen tarvitaan sekä Euroopan keskuspankin (EKP) tukitoimia että yksityisiä sijoituksia, ja hän pitää käsittelyssä olevaa 500 miljardin euron tukipakettia askeleena siihen suuntaan, että hallitukset osallistuvat talkoisiin.

– Myös koronabondit voivat tulla kyseeseen, jos yksittäisten maiden pääsy markkinoille sulkeutuu. Mikäli talouden elpyminen vaikkapa Italiassa lykkäytyy vielä useilla kuukausilla, yksityisten sijoittajien luottamus voidaan menettää.

Espanjalaisekonomisti José Maria Gay de Liébana on sitä mieltä, että ennen minkäänlaisen lainan myöntämistä Espanjassa tulisi tehdä Hollannin vaatima tutkimus julkisten varojen käytöstä.

– Espanjan suurin ongelma on poliitikkojen tuhlailu. Esimerkiksi nyt parlamentti ei kokoonnu fyysisesti epidemian vuoksi, mutta poliitikot nostavat kulukorvauksia.

Jakolinjat ovat syvät ja etelä pistää kovasti hanttiin

Hankaluus löytää yhteistä linjaa uhkaa nostattaa etelässä katkeruutta pohjoisen tiukkaa linjaa kohtaan.

Erityisesti Saksa, Hollanti, Itävalta ja Suomi ovat olleet haluttomia hyppäämään talkoisiin. Ne ovat sanoneet kategorisesti ei koronabondeille. Enemmänkin kuin vain rivien välistä on luettavissa, että pohjoinen pitää etelän talouskuria lepsuna.

Mutta toisin kuin 2010–luvun alun eurokriisissä etelä pistää nyt kovan kovaa vastaan. Näin arvioi Helsingin yliopiston poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen.

– Etelä pistää nyt paljon kovemmin hanttiin. Eurokriisissä yhdellä pienellä maalla oli aina vuorollaan kaikki muut vastassa, mutta nyt kaikki etelän maat ovat yhdessä rintamassa vaatimassa Saksalta myönnytyksiä, Ronkainen sanoo.

Ronkaisen mukaan uhittelu ei ole enää vain populistien heiniä, vaan sitä kuullaan johdonmukaisesti etelän valtiojohtajien suusta. Pääministerit, kuten Italian Giuseppe Conte, Espanjan Pedro Sánchez ja Portugalin António Costa, ovat vuorollaan ilmaisseet pöyristyksensä pohjoisen solidaarisuuden puutteesta.

– Euroeroilla flirttailu tulee varmasti kiihtymään, jos etelässä koetaan ettei heitä ole autettu tässä tilanteessa tarpeeksi. Pohjoisessa taas pelätään, että yhteisvastuuseen menosta seuraisi populistinen ja eurovastainen vastaisku, Ronkainen sanoo.

Myös EKP on asettunut Ranskan, Italian ja Espanjan rintamaan. EKP:n pääjohtaja, ranskalainen Christine Lagarde on tukenut avoimesti koronabondeja, ja EKP on vaatinut 1 500 miljardin suuruisia toimia.

Perinteisesti etelän ja pohjoisen välissä toiminut Ranska on lipunut koronakriisissä eteläisten maiden leiriin.

– Ranska ei ole täysin pyyteettä mukana vaatimassa yhteisvastuuta. Ranskalaisilla pankeilla on aika paljon saatavia Välimeren maista, erityisesti Italiasta, Ronkainen sanoo.

"Vielä eilen olimme pääsemässä jaloillemme"

Tilanteessa ei ole helppoja ratkaisuja.

Yhteisvastuun hyväksymisellä on seurauksia, mutta samoin on pohjoisen ankaralla tiukkuudella.

Samalla kriisi pahenee edelleen, ja työttömyys kasvaa rajusti etenkin koronan pahimmin runtelemassa etelässä. Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön keräämien tietojen perusteella ainakin neljä miljoonaa ihmistä oli menettänyt työnsä alkuviikkoon mennessä.

Barcelonalaisella kattoterassilla iltapäivää viettävät Maria Badia ja Jesús Abadia pelkäävät erityisesti leikkauksia ja veronkorotuksia.

– Myös tämän kriisin maksamme me ja se tulee vaikuttamaan kaikkeen ja kaikkiin, Abadias sanoo.

Kolmekymppiset Abadias ja Badia kuuluvat sukupolveen, joka on kasvanut aikuiseksi kriisin varjossa. Espanjassa puhutaan mileurista-sukupolvesta eli nuorista aikuisista, jotka tienaavat hädin tuskin tuhat euroa kuussa.

– Vielä eilen olimme pääsemässä jaloillemme, mutta huomenna meitä odottaa entistä pahempi kriisi, Abadias tiivistää.

Lue myös:

Euromaat ovat perimmäisten kysymysten äärellä – onko parempi taistella yksin vai yhdessä koronaa vastaan?

Lue tästä viimeisimmät tiedor koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.