WASHINGTON Kummasta tulee supervallan johtaja, republikaani Donald Trumpista vai demokraatti Joe Bidenista?
Tätä puidaan seuraavat seitsemän kuukautta marraskuun 3. päivänä pidettävään presidentinvaaliin saakka.
Bidenilla on Valkoisesta talosta pidempi kokemus kuin tämänhetkisellä isännällä, sillä Biden työskenteli Barack Obaman varapresidenttinä kahdeksan vuotta. Siihen saakka, kunnes Trump tammikuussa 2017 muutti sinne.
Vaalikamppailu käydään koronaviruksen aiheuttamissa poikkeusoloissa.
73-vuotias Trump ja 77-vuotias Biden kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään. Kaikki kampanjatilaisuudet on toistaiseksi peruttu. Ensimmäiset joukkokokoontumiset nähdään mahdollisesti vasta elokuun puoluekokouksissa.
Ylen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen haki vastauksia kysymyksiin, jotka polttelevat Yhdysvaltain politiikkaa seuraavien mieliä.
1. Miksi Bernie Sanders jätti demokraattien kisan kesken?
Hänellä ei ollut enää kuin häviävän pieni mahdollisuus päästä puolueensa ehdokkaaksi. Sanders lupasi kampanjansa aikana, että käyttäytyy eri tavalla kuin vuonna 2016, jolloin hän roikkui mukana esivaaleissa kesään saakka.
Hillary Clinton on syyttänyt Sandersia omien presidenttihaaveidensa pilaamisesta. Sandersin lopetuspäätökseen saattoi nyt vaikuttaa sekin, että Biden lupasi jatkossa hyödyntää hänen neuvojaan.
2. Tukevatko Sandersin kannattajat Bidenia?
Sitä ei vielä tiedetä varmasti. Sandersin innokkaimpien kannattajien suostuttelu vaatii kovasti työtä Bidenilta. Sandersia ei äänestetä puolueuskollisuudesta.
Bidenia auttaa tehtävässään se, että demokraattien tämän talven esivaaleissa yksi tärkeimmistä äänestyspäätökseen vaikuttaneista tekijöistä oli halu lyödä Trump.
2016 osa Sandersin kannattajista lipesi Trumpin leiriin. Vastaavaa pakoa ei ole tällä hetkellä näköpiirissä, mutta varmuutta tästä ei ole. Demokraatit painostavat Sandersia antamaan tukensa Bidenille ja vetoamaan äänestäjiinsä.
3. Millaiset mahdollisuudet Bidenilla on lyödä Trump?
Mielipidetiedustelujen mukaan hyvät. Tuoreimmissa mittauksissa Biden voittaisi Trumpin, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Bidenilla on laaja kannatuspohja. Hän vetoaa valkoiseen työväenluokkaan, ja mustien keskuudessa hän on entisenä Obaman varapresidenttinä hyvin suosittu.
4. Riittävätkö Bidenin rahat kampanjointiin Trumpia vastaan?
Rahalla on iso vaikutus. Bidenilla on ollut vaikeuksia talouspuolella, mutta Sandersin poisjäännin jälkeen demokraattien varainkeruu keskittyy pelkästään häneen. Nyt odotetaan esimerkiksi sitä, että miljardööri Michael Bloomberg avaa kukkaronnyörinsä Bidenille.
<a class="aw__sc-ngllmo-1 bTDnwX yle__article__link" href="" role="link">Trump johtaa tässä lajissa ylivoimaisesti</a>. Hän on kerännyt tähän mennessä vajaat 270 miljoonaa dollaria eli vajaat 249 miljoonaa euroa. Lisäksi Trump saa päivittäin kullanarvoista media-aikaa omilla ehdoillaan.
Bidenin vaalikassassa on tällä hetkellä reilut 90 miljoonaa euroa.
5. Kampanjointi keskittyy olosuhteiden pakosta nettiin. Mitä vaikutusta sillä on?
Tulossa ovat vertaansa hakevat netti- ja somevaalit. Trump ja Biden ovat kumpikin aktiivisia sosiaalisessa mediassa, joten Twitterin, Instagramin ja Facebookin merkitys korostuu. Myös perinteistä televisiota ja radiota käytetään vaalimainonnassa todennäköisesti enemmän kuin edellisisissä vaaleissa.
6. Onko mahdollista, että presidentinvaalia vielä siirretään koronan takia?
Se on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Vaikkapa ennakkoäänestyksen pidentäminen tai nettiäänestysten järjestäminen on todennäköisempää.
Kukaan ei halua siirtää varsinaista vaalia, koska se edellyttäisi pitkää ja hankalaa lainmuutosprosessia. Uuden kauden alkamista tammikuussa 2021 ei voi muuttaa edes lailla.
7. Mikä merkitys on sillä, kenet Biden valitsee varapresidenttiehdokkaakseen?
Sillä voi olla suuri vaikutus. Varapresidenttiehdokkaat valitaan aina laajentamaan kannattajakenttää. Trumpin aisaparina jatkaa varapresidentti Mike Pence, jonka suuri yleisö jo tuntee.
Biden on kertonut valitsevansa varapresidentikseen naisen. Veikkauksissa korkealla on afroamerikkalainen georgialaispoliitikko Stacey Abrams. Esillä ovat olleet myös muun muassa Michiganin kuvernööri Gretchen Whitmerin ja senaattori Kamala Harrisin nimet.
8. Mitä Bidenin valinta presidentiksi merkitsisi suomalaisille?
Toisin kuin Trump, Biden korostaa liittolaissuhteiden ja kansainvälisyyden merkitystä. Hän haluaa Yhdysvaltain palaavan Pariisin ilmastosopimuksen ja muiden Trumpin hylkäämien kansainvälisten sopimusten piiriin. Biden on sanonut heittävänsä Trumpin Amerikka ensin –politiikan roskakoriin.
9. Onko Yhdysvaltain talous edelleen ratkaiseva vaaliteema vai meneekö korona sen ohi?
Kuluttajaodotukset ja presidentin kannatusluvut ovat kulkeneet Yhdysvalloissa vuosikymmeniä käsi kädessä. Mitä parempi tuntuma yhdysvaltalaisilla omasta taloudestaan on, sitä suositumpi myös presidentti on.
Trumpin kaudella tämä nyrkkisääntö ei ole enää pitänyt täysin paikkansa. Yhdysvaltain loistava talouskehitys ei heijastunut Trumpin suosioon niin kuin olisi edellisten presidenttien aikana tehnyt. Siksi on liian aikaista sanoa, romahduttaako koronasta aiheutuva talouden romahdus myös Trumpin suosion vai ei.
10. Raatelevatko Trump ja Biden toisensa kampanjassa?
Raatelevat.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.
Lue lisää:
Trumpin vastaehdokas on Joe Biden – Bernie Sanders vetäytyy presidenttiehdokaskilvasta