Suurin osa nuorista kokee, että koronatilanne on aiheuttanut huolta tai ongelmia arkeen. Ahdistunutta oloa koki heistä, jotka ajattelivat huolien lisääntyneen, jopa yli 70 prosenttia.
15-vuotias Nenna Nieminen kertoo, että hänen arkensa on muuttunut täysin poikkeusolojen aikana. Koulutehtävien itsenäinen suorittaminen aiheuttaa välillä hankalaluuksia, ja mieli on matalalla.
– Ei ole enää niin iloinen, vaan vähän alakuloinen fiilis koko ajan. Joutuu olemaan paljon sisällä eikä näe ketään.
Myös yksinäisyys, tylsyys ja koulunkäyntiin liittyvät ongelmat näkyvät vastauksissa.
Ahdistus lisääntyy neljän seinän sisällä, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Pauliina Turunen.
– Jos perheessä on ongelmia, ne korostuvat poikkeustilanteessa. Masennus- ja paniikkioireet ovat myös lisääntyneet. Se kertoo juuri siitä, että jos kärsii mielenterveyden häiriöistä tai pahasta olosta, ne voivat voimistua, kun arjen rutiinit ja rakenteet katoavat.
Huolestuttavana Turunen pitää sitä, että huolia tai ongelmia kokeneista nuorista jopa 13 prosenttia kertoi itsetuhoisista ajatuksista.
Nuoret kokevat sosiaalisten suhteiden ylläpidon tärkeäksi poikkeusoloissakin. Huolia kokeneista lähes puolet koki, että ystävyyssuhteiden ylläpito tuo ongelmia.
Myös Nenna Nieminen on huolissaan kaverisuhteistaan.
– Kun ei näe kavereita joka päivä, se on saattanut huonontaa suhteita joidenkin kavereiden kanssa. Ei ole enää niin hyvissä väleissä.
Moni koki liiallisen netin tai somen käytön ongelmalliseksi. Asiantuntija Turunen toivoo, että tilanteessa oltaisiin armollisia itseä kohtaan.
– Se on ihan luonnollinen seuraus, että puhelimella tai tietokoneella ollaan entistä enemmän. Sitä ei tarvitse nähdä negatiivisena asiana. Se mahdollistaa sen, että voi pitää kiinni sosiaalisista suhteista ja mielekkäästä tekemisestä.
Koronarajoitukset otetaan nuorten keskuudessa vakavasti.
Vastaajista 93 prosenttia pitää tärkeänä, että ihmiset välttävät sosiaalisia kontakteja. Rajoitusten rikkomista pidetään itsekkäänä tekona ja moni vastaaja ilmaisi turhautumisensa rajoitusten rikkomista kohtaan.
Moni toivoi myös tiukempia rajoituksia, ja viranomaisten toivottiin tiedottavan myös siitä, että nuorikin voi sairastua.
Virkeyttä ja vapautta ulkonäköpaineista
Lähes puolet vastaajista koki, että koronavirus on tuonut elämään jotakin hyvää. Moni kokee, että esimerkiksi opiskelu on keventynyt, stressi vähentynyt ja omaa aikaa on enemmän. Vastaajat kertovat työrauhan olevan parempi ja omatahtisen opiskelun olevan motivoivaa.
– Onhan tämä mielenkiintoista. Tylsää, mutta tässä oppii, kun pitää keksiä tekemistä ja pitää huolta kaikista kouluhommista, vaikka ei olekaan tunneilla. Oppii vastuuta, miettii hollolalainen 17-vuotias Pyry Pikkarainen.
Pikkarainen sanoo, että arki on pidemmän päälle käynyt tylsäksi neljän seinän sisällä. Yhteydet kavereihin ovat pysyneet kuitenkin tiiviinä.
– Ehkä nyt ollaan enemmän kavereiden kanssa, kun ollaan netissä. Voi vaan avata tietokoneen. Me kyllä pystytään olemaan yhteydessä, hän kertoo.
Lähes 80 prosenttia nuorista kertoi haluavansa auttaa tai ilahduttaa muita. Moni on tarjonnut kauppa-apua tai juttuseuraan isovanhemmilleen tai kavereilleen. Puolet eivät kuitenkaan tienneet, miten voisi auttaa.
Osa kertoo ulkoilevansa enemmän, ja myös uneen ja lepoon on aiempaa paremmat mahdollisuudet. Moni kokeekin olevansa virkeämpi.
Myös omat arvot ovat vahvistuneet; perheen kanssa vietetty aika, ystävät ja opiskelu tuntuvat merkityksellisiltä.
Koulukiusatuille tilanne on tuonut helpotusta, kun kohtaamisilta vältytytään.
Yksittäisissä vastauksissa ollaan ilahtuneita vähentyneistä ulkonäköpaineista, rahan säästymisestä ja ruokailurytmin parantumisesta.
Aiheesta voi keskustella torstaihin kello 23.00:een asti.