Kustavista, meren ääreltä, sisämaan kuntaan muuttanut Tatu Ujula 26, on nyt Suomen nuorin kunnanjohtaja. Ensimmäisen työviikkonsa hän aloitti koronakriisin keskeltä.
Koronakriisin vaikutukset kuntatalouteen tulevat olemaan huomattavat.
Kuntaliitto arvioi tällä viikolla, että koronaepidemia heikentää kuntien taloutta minimissään 1,5 miljardia euroa. Se kurittaa kuitenkin väkirikkaiden kaupunkien ja pienten kuntien taloutta eri tavoin.
Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujusen mukaan nyt voidaan myös ajatella, että pienestä kunnasta on tulevaisuudessa jopa etua.
– On ainakin hyvin paljon väljempää asumista. Siitä syntyy hyvinvointia ja terveyttä.
Samoin ajattelee Kuntaliiton kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen, joka hiljattain kertoi Karjalainen. -lehdessä, että korona-aika haastaa ajattelemaan maaseudun hyötyjä uudella tavalla. Tiuhaan asutuissa kaupungeissa ja alueilla taudit leviävät nopeammin. Etätöitä voi hyvin tehdä myös maalla.
1990-luvun lama ja vuosien 2008–2009 finanssikriisi saivat aikaan voimakkaan kaupungistumisen. Koronan vaikutuksia ei vielä tiedetä.
Lasten kouluruoka on turvattava
Nuoresta iästä huolimatta Tatu Ujula on ehtinyt tehdä useita kunta-alan töitä ennen nykyistä pestiään. Laitilasta kotoisin oleva Ujula toimi viimeksi Kustavin sosiaalijohtajana. Ypäjälle tultuaan hän joutui heti ratkaisemaan lasten kouluruoka-asian.
– Lasten pitää saada ruokaa myös kotona etäopiskelleessan.
Ujula lupaa näkyä paikkakunnan tapahtumissa sen jälkeen, kun kriisi kokoontumisrajoituksineen on ohi. Hänen mukaansa kunnanjohtajan rooli on muuttunut 2020-luvulla: kunnanjohtaja on keulakuva; jonka keskeinen tehtävä on viestinnässä ja taloudenpidossa.
Haastavissa olosuhteissa työnsä aloittanut kunnanjohtaja on luottavainen pienen kunnan asukkaisiin ja yhteistyön voimaan.
– Ongelmiin on haettava ratkaisuja ja niitä pitää löytyä..
Puheessa vilahtavat teesit: peruspalvelut eivät saa karata kunnan alueelta, lisää positiivista pöhinää ja muuttoliikettä. Ypäjällä syntyi viime vuonna vain 10 lasta.