Koronauutiset ovat täyttäneet verkon, radion, lehdet, television ja ajatukset.
Seuraamme päivittäin kasvavia kuolemalukuja eri maista. Kenelle riittää hengityskoneita ja tehohoitopaikkoja, mistä loppuu käsidesi ja kasvosuojat, kuinka moni sairastuu.
On aika ottaa hengähdystauko.
Kysyimme neljältä asiantuntijalta, mitkä asiat koronan keskeltä nousevat hyvinä puolina esiin. Nämä kannattaisi muistaa kriisin jälkeenkin.
1. Läheisten arvostaminen
Kun Yle kysyi suomalaisilta, mitä he aikovat tehdä ensimmäisenä koronan jälkeen, yksi vastaus tuli kuin yhdestä suusta: minä halaan.
Yksi tahtoi silittää äitinsä hiuksia, toinen nuuhkia lapsenlapsen tuoksua. Kolmas järjestäisi neljän sukupolven juhlat, jotta kaikki rakkaat pääsisivät lähelle.
Korona-arjen keskellä perusarvot ovat nousseet jälleen monien mieleen.
– Etenkin jos oman talouden puolesta ei tarvitse pelätä, elämän perusarvot, kuten lähimmäisen rakkaus ja terveys, korostuvat rahaakin tärkeämpinä, Väestöliiton psykologi Jaana Ojanen sanoo.
Pakkopysähdys pistää miettimään
Kun maailma ympärillä seisahtuu viikoissa, moni kääntää katseensa sisäänpäin. Kansainvälinen hätä saa punnitsemaan, miten minulla ja meillä oikeastaan meneekään.
– Jos jotakin hyvää tässä kriisissä on, se on se, että voimme miettiä ja punnita omaa vointiamme. Olemme pakotettuja pysähtymään omiin mielemme maisemiin, toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Mielenterveyden keskusliitosta toteaa.
Moni arkinen kiire on pyyhitty aikatauluista pois. Lasten tai omat harrastukset, illanistujaiset, juhlat ja kulttuuririennot.
– Pysähtymistä ja läsnäoloa voi aina harjoitella. Nyt on aikaa olla läsnä itselle ja perheelle, Sydänmaanlakka innostaa.
2. Itsestäänselvä onkin arvokas
Moni arjen itsestäänselvyys tuntuisi nyt juhlalliselta. Kunpa saisi istua kahviloissa, käydä kirjastoissa, ohittaa kadulla tuntemattoman miettimättä turvaväliä.
– Joskus vasta kun asian menettää, sen arvo tulee esiin. Joku voi kaivata vaikka koulun keittäjää uudessa tilanteessa, psykologi Jaana Ojanen sanoo.
Myös monet yhteiskuntaa ylläpitävät ammattilaiset tulevat kriisin myötä näkyviksi varhaiskasvatuksesta ja hoitajista alkaen.
Hyvätuloisille suurempi shokki
Taloustutkimuksen tuoreen kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista on pärjännyt koronakriisissä hyvin. Tuloerot näkyvät vastauksissa ehkä yllättävästi.
Mitä suuremmat tulot ja korkeampi koulutus vastaajalla oli, sitä enemmän hän koki koronakriisin vaikuttaneen.
– Esimerkiksi työttömällä arki saattaa jatkua ihan samanlaisena kuin ennen. Eron entiseen huomaavat selkeästi ne, jotka aiemmin käyttivät paljon palveluita, matkustelivat ja olivat sosiaalisesti kiireisiä, Ojanen sanoo.
3. Uhka yhdistää
Pian koronakriisin alettua sosiaalinen media alkoi täyttyä yhteisöllisistä hankkeista. Yksi etsii tietokoneita lapsille etäopintoihin, toiset jakavat vapaaehtoisvoimin ruoka-apua.
Moni on jo auttanut riskiryhmäläisiä käymällä kaupassa tai apteekissa heidän puolestaan.
– Toisten auttaminen voi antaa kriisin keskelle hallinnan tunnetta. Se myös antaa keinon toimia poikkeustilanteen keskelläkin, psykologi Jaana Ojanen sanoo.
Kun kriisi velloo ympärillä, muu kuin maailman selviäminen voi tuntua merkityksettömältä. Ojanen tunnistaa tunteen omasta arjestaan.
– Minulle soitti toimittaja, joka halusi haastattelun häästressiin liittyen. Siinä kohtaa tuntui, että tämä ei juuri nyt ole kamalan merkityksellistä, Ojanen toteaa.
4. Hallitus ja oppositio kuin yhtä mieltä
Moni on seurannut antaumuksella suomalaista politiikan tekoa koronakriisin aikaan. Hallituksen viisikko on herättänyt ihastusta, samoin opposition rauhallisuus.
Somekeskusteluissa moni toivoisi poliittisten irtopisteiden keräilyn jäävän vähemmälle myös koronakriisin taituttua.
– Suomalaisessa politiikassa on aina pyritty konsensukseen ja kriisin aikana se korostuu entisestään, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki sanoo.
Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia vastaajista toteaa hallituksen toimineen koronakriisissä hyvin.
– Luvut ovat selkeästi korkeammat kuin missään puoluekannatusmittauksissa. Kansa antaa tukensa hallitukselle laajasti yli puoluerajojen, Karimäki kertoo.
Oppositio ei vielä ole alkanut kyseenalaistaa hallituksen koronatoimia erityisen voimakkaasti, mutta senkin aika koittaa vielä, Karimäki uskoo.
Koronakriisin alun jälkeen ehkäpä eniten keskustelua poliittisen johdon toimista on synnyttänyt tasavallan presidentin ja pääministerin käymä kirjeenvaihto niin sanotusta nyrkistä.
–Nyrkki-uutisointi selvästi avasi mahdollisuuden ottaa kantaa ja suomia poliittista johtoa myös kriisin keskellä, Karimäki sanoo.
Tutkija toteaa, että koronakriisin selättämistä ei ole juuri käsitelty puoluepoliittisena asiana.
– Kun päästään kriisin seurauksien setvimiseen, tilanne epäilemättä muuttuu.
5. Etäkokous vai lento paikanpäälle
Ennätysmäärä suomalaisia tekee nyt työtään etänä.
Työterveyslaitoksen vuoden 2018 lukujen mukaan suomalaisten töistä 43 prosenttia on sellaisia, että etätyöskentely olisi mahdollista. Silti vain 29 prosentissa työt on aiemmin tehty työpaikan ulkopuolella.
– On oletettavaa, että osa nyt etätyötä kokeileva jatkaa kotona työskentelyä myöhemminkin, tämä on suuri siirtymä, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Seppo Tuomivaara toteaa.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana.
Heistä noin puolet haluaa ja myös pystyy tekemään työnsä etänä joko kokonaan tai lähes kokonaan myös jatkossa.
Lähes kaikki työtapaamiset kotimaassa ja kansainvälisesti on jouduttu siirtämään etäyhteyksiin. Toiveissa on, että ehkä osa työmatkalennoista jää jatkossa lentämättä, videopalavereiden kun on nyt todettu toimivan.
6. Ilmasto kiittää, suomalainen kiittää luontoa
Kun lentomatkailu on tauolla, töitä tehdään kotona ja shoppailemaan ei autoilla, ilmasto kiittää. Kiinassa on jo nähty sininen taivas ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin.
Venetsian vedet ovat jälleen kirkkaat turistien kaikottua. Suomessakin saasteiden määrät ovat laskeneet.
Nyt on selvää, että tosipaikan tullen maailman johtajat saisivat suitsittua ilmastoa kuormittavia tekijöitä. Tarvittiin kuitenkin pandemia, ennen kuin käytännön ratkaisuja tehtiin.
Lue lisää: Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”
Heti kun korona-arki alkoi, suomalaiset suunnistivat joukolla luontoon. Meillä suomalaisilla on maailmanlaajuisesti harvinainen mahdollisuus päästä luontoon vaikka keskellä kaupunkia.
Toisin on monissa maailman metropoleissa.
Esimerkiksi Pirkanmaalla on jo jouduttu sulkemaan kansallispuistojen palveluita väen paljouden ja koronan leviämisen uhkan vuoksi.
Metsähallitus ja kunnat suosittelevatkin nyt retkeilyä omiin lähimetsiin eväiden kanssa.
Koronaviruksen tarttumista hidastavat toimet rajoittavat maailmanlaajuisesti ainakin 900 miljoonan ihmisen liikkumista, uutisoi Yle maaliskuussa.
Eritasoisia rajoituksia liikkumiselle on julistettu ainakin 35 maassa, myös Suomessa.
Esimerkiksi Italiassa ulkonaliikkumista on rajoitettu tarkasti. Pyöräretki Toscanan lakeuksilla ei enää ole mahdollinen. Saksan Baijerissa kotoa saa kahden viikon ajan poistua vain välttämättömistä syistä eli kauppaan, lääkäriin tai töihin.
Onneksemme me vielä saamme suunnata luontoon vaikka yhdessä, turvavälit muistaen. Onneksemme on myös marraskuun pimeän sijaan kevät.
Tänään keskiviikkona Ylen koronachatissa puhutaan koronan jälkeisestä tulevaisuudesta. Toimitus kysyy tällä kertaa yleisöltä: Miltä sinun tulevaisuutesi näyttää koronakriisin jälkeen? Miten elämä muuttuu, mitä toivot, mitä pelkäät? Yleisön kanssa chatissa on keskustelemassa filosofi Frank Martela. Chat osoitteessa chat.yle.fi 8.4. klo 15–16. Mika Rahkosen juontama erikoislähetys koronasta TV1:llä ja Areenassa klo 15.
Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 249 uutta tartuntaa, THL päivitti kuntakohtaisia tartuntalukuja, Ruotsi lopettaa koronan hoidon malarialääkkeillä sivuvaikutusten vuoksi