Leiskuvanpunatukkainen Mari Argillander avaa oven ja viittelöi astumaan peremmälle. Hänellä on työpuhelu kesken.

Äänekoskelaisen uusperheen kuusivuotiaan kuopuksen pää kurkistaa alakerrasta. Äiti peittää kädellään puhelinta ja komentaa lapsen takaisin eskaritehtävien pariin.

Kaksi kissaa luikahtaa nojatuolien taakse. Kolmas hyppää pöydälle. Perheenisä Henri Åkerman huikkaa tervehdyksen ja paimentaa lapsen takaisin huoneeseensa. Äiti hätistelee kissan pois pöydältä ja puhdistaa pöydänpinnan jatkaen samalla puheluaan.

Normaalisti Argillander matkustaa paljon työkseen, mutta nyt viime viikkoina reissaaminen on jäänyt. Hommat ovat vaihtuneet etätöiksi.

Perheen arki on mullistunut täysin.

Nyt äiti pyörittää oman etätyönsä ohessa kolmen lapsen etäkoulua ja huushollia yhdessä kolmivuorotyötä tekevän miehensä kanssa.

Perhe pyrkii pitämään poikkeusoloissakin rutiineista kiinni. Välillä pinna kiristyy, mutta huumori auttaa.

Arjen kuvauksesta Facebook-hitti

Argillander avautui reilu viikko sitten lennokkaasti Facebookissa korona-arjestaan. Karrikoitu päivitys keräsi nopeasti paljon huomiota. Moni perheenäiti samaistui hänen tilanteeseensa.

Kursivoituna otteita Argillanderin Facebook-päivityksestä.

7.30 Herätys. 6-vuotias on lukenut jo tunnin kirjaa, isommat heräilevät ja kömpivät aamupalaa kohti. Keitä kahvit aikuisille, puurot lapsille, ruoki eläimet ja mikäli ehdit - harjaa naama ja hampaat. Kahvia. Paljon kahvia.

8.00 Tarkastetaan varovasti Wilmasta, Pedanetistä, sähköpostista, Whatsappista ja savumerkeistä annetut tehtävät. Aloita oma etätyöpäivä reippain mielin. Lisää kahvia.

8.30 Eskarilaisella on hommana virkkaustehtävä. Ja askarrella virkkuutyölle kätevä säilytyslaatikko maitopurkeista käyttäen perunaa liimana.

Mies katsoo pelonsekaisin tuntein Novitan opetusvideota kännykällä. Valitettavasti minäkään en osaa virkata. Onneksi meiltä löytyi jotain langaksi määriteltävää.

Argillander ja Åkerman eivät ole kumpikaan käsityöihmisiä. Lasten etäkoulutehtävät ovat laittaneet molemmilla sormen suuhun jo monta kertaa.

– Silloin kun molemmat vanhemmat ovat paikalla, menee ihan hyvin. Mutta kun Henkka on töissä tai yövuoron jälkeen nukkumassa, on tosi hankalaa.

Haastavinta uudessa arjessa äänekoskelaiselle uusperheelle on ajan riittävyys ja aikataulujen yhteen sovittaminen.

Argillander haluaa hoitaa työnsä sataprosenttisesti. Joskus hänen on pakko venyttää päivää nousemalla hommiin ennen lasten heräämistä tai jatkamalla työpäivää iltamyöhään. Oma harrastaminen on jäänyt tauolle.

– Tämä on nyt maraton, eikä mikään sprintti. Voimia ei voi kuluttaa liikaa heti alussa tai sitten hyytyy.

Myös isä joutuu venymään ja taipumaan uusiin rooleihin.

– Muutos on ollut suuri. Arjen järjestely on ollut hankalaa Marin etätyön, lasten etäkoulun ja oman vuorotyön vuoksi. On myös ollut aikamoista ottaa opettajan rooli.

Torkkupeitoa sormivirkkauksena

Päivän työt aloitetaan Argillander-Åkermanin perheessä yhdeksältä. Vanhemmat ottavat lasten etäkoulusta vastuuvuoroja läpsystä.

Yleensä perheenisä hoitaa lapsia aamun ja aamupäivän. Vuoro vaihtuu yhdeltä. Jos Åkerman on työvuorossa tai yövuoron jälkeen nukkumassa, vuorot menevät päinvastoin.

9.00 Isoimman tehtävänä on rakentaa aikakone ja derivoida algebran neliöjuuri käyttäen Classroomia, Pedanettiä ja neljää muuta sähköistä alustaa osatehtävien palautukseen ja aikaa on annettu kaksi tuntia.

Opettaja tarkistaa videon kautta, ovatko kaikki hengissä.

Lisäksi kysytään Jeesuksen elämän tärkeimmät vaiheet värikuviksi piirrettynä sekä suoliston tehtävät tanssiteoksena.

9.30 Tokaluokkalainen kirjattu Mollaan, Dollaan, Pullaan ja Moodleen, jotta voi katsoa videot, vastata tehtäviin.

Loppupäivän hän kulkee haistelemassa, maistelemassa ja koskettelemassa kaikkea ja kaikkia - koska aistimukset ovat nyt kotitehtävänä.

10.00 Torkkupeiton virkkaus osoittautuu parisuhteen kulmakiveksi. Lapsi kiipeilee puolapuilla, ja aikuiset sormivirkkaavat pala kurkussa torkkupeitettä.

Poikkeusolot koettelevat monien vanhempien hermoja.

Psykoterapeutti Katriina Järvisen neuvoo pitämään poikkeustilanteessakin arkirutiineista kiinni. Normaalisti rutiinit tapahtuvat huomaamatta, mutta nyt ne täytyy kaivaa esiin.

Rutiinit ovat hänen mukaansa erittäin tärkeitä mielenterveydelle.

– Sen vuoksi ikäihmisiäkin neuvotaan joka päivä pukeutumaan, petaamaan petinsä ja käymään ulkona, että he säilyttäisivät mahdollisimman pitkään toimintakykynsä.

Makaroni - arjen pelastaja

Kuusivuotias Eero Åkerman tekee eskaritehtäviä huoneeseensa rakennetussa majassa. Taustalla Robin laulaa puuttuvasta palasesta. Eskarilainen tarvitsee apua sanojen löytämiseen ruudukosta. Isä kömpii majaan auttamaan.

11.00 Lapset välitunnille, Skype-kokous siirtyy puhelimeen ja alat kehittää lounasta.

Makaroni-tonnikalaa, makaronia-lihapullia, makaronia-nakkeja, makaronia ja makaronilaatikkoa. Ne vuorottelevat viikon listalla.

Onneksi makaroni on edullista, sillä ruokaa tarvitaan arvioni mukaan 5-8 litraa/ruokailu.

Joka ruokailu päättyy kuitenkin kysymykseen - mitä vois vielä ottaa?

Mari Argillander tunnustaa, että kumpikaan heistä vanhemmista ei ole gourmetkokki. Lisääntynyt ruoanlaitto on korona-arjessa yksi vaikeimmista asioista.

Kokkaaminen on asia, jossa on päätetty laskea rimaa.

– Valmisruoka on pelastanut meidän arjen. Ei tarvitse jokaista heinää itse kasvattaa ja valmistaa siitä tuoremehua. Itse olen laittanut riman tässä kohtaa aika matalalle.

Psykoterapeutti Katriina Järvisen mukaan erityisesti monet äidit ovat tällä hetkellä kovan paineen alla. Naiset pyrkivät hänen mukaansa usein olemaan mahdollisimman hyviä työntekijöitä ja hyviä vanhempia.

– Eri rooleissa on monta tehtävää. Vanhempana ollaan muun muassa lohduttajia, hauskuuttajia, rajanlaittajia ja syöttäjiä. Opettajat ovat esimerkiksi lääkäreitä, psykologeja ja kouluttajia. Nyt pitäisi jokaisen hieman hellittää, jotta jaksaa.

Työminä, kotiminä, mikäminä?

Argillander on tottunut tekemään kotona etätöitä, ja hänellä on oma työhuone. Hommat sujuu, kun lapset ovat koulussa, mutta nyt keskeytyksiä tulee jatkuvasti.

Toisinaan avainasiakaspäällikköäidillä menevät roolit sekaisin.

– Jos jossain etäneuvottelussa puhutaan vieraalla kielellä, vastaan joskus vahingossa lapsille englanniksi tai erilaisella äänenpainolla, nauraa Argillander.

12.00 Yle Areenasta joku hitsin opetusvideo pyörimään. Ihan sama. Pakko saada lapset hiljaiseksi, että pystyt osallistumaan ideointiurakointikehityspalaveriin.

14.00 Yrität virittää hammastikut silmiin, että pysyisit auki. Maha ei kestä enää kahvia, siirryt Pepsi Maxiin. Silmäilet ohi mennen, miten yksi lapsista istuu keittiössä syömässä mandariinia silmät kiinni ja nenästä kiinni pitäen. Parempi kun ei kysy.

"Aina joku hemmetin pala"

Lapset pukevat päälle. Yhdeltä on kaulaliina hukassa, toinen pohtii mitkä ulkohousut laittaisi päälle. Kolmas juoksee kissan perässä.

Etäkoulupäivän katkaisu ulkoilulla on lapsille tärkeä. Happihyppelyllä saadaan koululaiset jaksamaan koulutehtävien parissa ja rauha säilymään perheessä.

– Onneksi saatiin tramppa jo koottua pihalle. Se on ollut ihan pelastus, kun ulkona ei pysty nyt paljon muuta oikein tekemään, sanoo Henri Åkerman.

Välipala, aamupala, iltapala, kevytpala, huikopala, suupala: aina on joku hemmetin pala! Lapset kysyvät, että onko tämä nyt välipala vai se ruoka, joka jäi välistä. Päädyt viittomaan skypekameran vaimennettuasi: ota banaani niin katsotaan kohta!

16.00 Työkone kiinni. Ruokaa pitäisi keksiä.

Aikuiset on jo ihan finaalissa. Manataan torkkupeiton keksijä. Oispa kaljaa.

Ensimmäinen viikko poikkeusoloja oli Argillander-Åkermanin perheessä kovin.

Sen jälkeen on arki alkanut soljua olosuhteisiin nähden hyvin. Eskarilainen tarvitsee eniten vanhempiensa huomiota, mutta vanhemmat lapset hoitavat koulutehtävät itsenäisesti. Vanhempien apua he tarvitsevat lähinnä tehtävien tarkastuksessa.

– Nyt pystyy paremmin ennakoimaan kuin alussa. Mutta olisi vaan hyvä tietää, että kauanko tätä poikkeustilaa vielä jatkuu. Tämä on maraton, mutta kuinka monta kilometriä tätä on jäljellä, kysyy Argillander.

Rajat korttitalojen perustuksina

Molemmat äänekoskelaisen uusperheen vanhemmat arvostavat opettajien ammattitaitoa ja työtä sekä kouluruokailua entistä enemmän. He ovat myös yllättyneitä opettajien taidoista loihtia etäkoulutehtäviä.

Myös perheen lasten harrastukset on yritetty hoitaa etäkeinoin.

18.00 Avataan etäharrastuskanavat: pedat, podat, roomit ja zoomit. Katsotaan yksitellen lasten harrastusetätehtävävideot ja yritetään neuvoa, kuvata, dokumentoida ja välittää kaikki temput harrastusten opettajille.

Mies osoittautuu ketteräksi akrobatiassa.

Psykoterapeutti Katriina Järvinen teroittaa poikkeustilanteessa rajojen merkitystä. Hänen mielestään on nyt tärkeä tehdä uudet raja-aidat, kun aika on muuttunut rajattomaksi. Perheen yhteiseen lukujärjestykseen tulisi laatia kaikille työaikaa.

Vanhemmat voivat hänen mukaansa tehdä asunnon tiloihin ja kellonaikoihin lapsille ymmärrettäviä rakenteita, rajoja.

– Lapset pitävät säännöistä. Heillä on nyt tilaisuus opetella uusia tärkeitä taitoja, kuten kärsivällisyyttä ja odottamista. Kouluikäiset lapset pärjäävät hetken itsekseen, sanoo Järvinen.

Perheen yhteen hitsautumista

Argillander-Åkermanin perheessä ei olla kyllästytty toisten naamoihin. Vaikka perhe on viettänyt poikkeuksellisen paljon aikaa yhdessä, suuremmilta yhteenotoilta on vältytty.

19.30 Yritetään viettää perheaikaa ja pelata joku lautapeli. Kimbleen just pystyy, muuhun ei voimavarat riitä.

20.00 Pesut, pusut, iltahommat ja mukulat pikkuhiljaa nukkumaan.

21.00 Tuijotat puolisoa silmiin ja toteatte, tästäkin päivästä selvittiin.

Telkkaria ei viitsi avata, kun mahdollisesti siellä kerrotaan uusista rajoituksista, jossa lapset eivät saa mennä ulos, trampoliini kielletään ja kauppaan pitää mennä käpylehmällä hiihtämällä.

Äänekoskelainen uusperhe näkee poikkeusajassa myös paljon hyvää.

Alkumyllerryksessä kulmat hioituivat. Lisääntyneen yhteisen ajan myötä perhe huomaa liimautuneensa paremmin yhteen.

– Normaaliin arkeen palattua jätämme sähköisiä vempaimia aiempaa vähemmälle. Varmasti pelaamme lautapelejä ja teemme metsäretkiä myös enemmän, sanoo Argillander.

Perheenisä on samaa mieltä. Hänestä on ollut mielenkiintoista nähdä läheltä lasten koulumaailma.

– On tullut tutustuttua lapsiin entistä paremmin. Ollaan lähennytty näinä viikkoina, sanoo Åkerman.

Miten korona on vaikuttanut perhe-elämääsi? Keskustelu on auki maanantaihin kello 23.00:een saakka!