Korona ojensi Pirkanmaan kansanedustajat riviin puoluekannasta riippumatta. Lähes kaikki edustajat olivat Yle Tampereen kyselyssä sitä mieltä, että sairaanhoitopiiriltä ei voi vaatia säästöjä nyt.

Viime vuoden lopussa näytti siltä, että kunnille oli tulossa 20 miljoonan yllätyslasku vuoden 2020 erikoissairaanhoidosta. Kuntien edustajista koostuva sairaanhoitopiirin valtuusto torppasi lisälaskun ja edellytti sairaanhoitopiirin etsimään säästöjä talousarvion alijäämän kattamiseksi.

Nyt korona on pyöräyttänyt koko terveydenhuollon uuteen asentoon.

"Mietitään euroja sitten kun pandemia helpottuu"

Maakunnan 19 kansanedustajasta 16 vastasi.

– Ei ole mitään järkeviä perusteita säästöille nyt. Terveydenhoidon pitää toimia kriisissä maksimiteholla, sanoo kokoomuksen Arto Satonen.

Satonen tuntee Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoa, sillä hän on ollut aiemmin useita vuosia sen hallituksessa.

Vasemmistoliiton Anna Kontula pitää itsestään selvänä, että koronakulut tulevat normaalien terveysmenojen päälle.

– Nykyisillä skenaarioilla ei ole realistista olettaa sairaanhoitopiireiltä säästöjä.

Demarien Ilmari Nurminen painottaa, että kriisin keskellä huomio on kriisin hoidossa. Vihreiden Iiris Suomela sanoo, että mikään ei ole yhtä tärkeää kuin ihmishenkien pelastaminen.

– Siksi säästötavoite on nyt vähintäänkin toissijainen asia.

– Mietitään euroja sitten kun tämä pandemia helpottuu, toteaa myös perussuomalaisten Veijo Niemi.

"Tämä hoidetaan nyt järkevästi, lasketaan sitten"

Myös sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen keskittyy nyt kriisin hoitoon.

– Kriisitilanteessa hoidetaan kriisiä ja muuta katsotaan myöhemmin. Esimerkiksi jo menossa olleet yt-neuvottelut on keskeytetty, ja kiireetöntä potilashoitoa siirretty myöhemmäksi.

Martikainen tietää jo, että korona kasvattaa sairaanhoitopiirin alijäämää edelleen, mutta ei vielä arvioi kuinka paljon. Se riippuu kriisin pituudesta ja siitä, milloin päästään palaamaan normaaliin.

– Koko ajan toimimme järkevästi. Yksi ylimääräinen tehohoito-osasto on perustettu ja seuraavaa suunnitellaan. Suurin urakka on henkilökunnan kouluttaminen, sillä moni siirtyy nyt uusiin tehtäviin ja muutkin joutuvat opettelemaan uusia toimintatapoja koronan vuoksi.

Tiloista ei Taysissa tule puutetta, sillä alueelle on valmistunut vastikään uusia rakennuksia. Tarmo Martikaisen mukaan käytettävissä on muuttaneiden yksiköiden entisiä tiloja.

"Jahnaaminen soten kanssa on saatava loppumaan"

Myös osa kansanedustajista kääntää katseensa jo pandemian jälkeiseen maailmaan.

– Kustannukset tulevat varmasti näissä poikkeusoloissa kasvamaan. On vaikea arvioida, miten paljon, sanoo keskustan Jouni Ovaska.

– Pitkällä aikavälillä on jatkettava toiminnan tehostamista, mutta kriisin keskellä huomion on oltava kriisin hoidossa, sanoo kokoomuksen Anna-Kaisa Ikonen.

– Epidemian hillintään käytetyt panostukset maksavat itsensä takaisin maan palatessa normaaliin päiväjärjestykseen, uskoo perussuomalaisten Sami Savio.

Demarien Pia Viitanen muistuttaa, että kriisi vaikuttaa niin sairaanhoitopiirien kuin kuntienkin talouteen. Valtion tukitoimia mietitään jo tulevan lisäbudjetin ja kehysriihen yhteydessä.

Kokoomuksen Pauli Kiuru toivoo, että korona potkaisee sote-uudistusta eteenpäin.

– Jahnaaminen soten kanssa on saatava loppumaan. Ehkä uudistus koronan jälkeen onnistuu pakon edessä, kun talous on hirveässä tilanteessa.