Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi torstaina 72 uudesta varmistetusta koronavirustartunnasta Suomessa. Se on hyvä uutinen: tutkittujen näytteiden perusteella tauti ei tällä hetkellä leviä eksponentiaalisesti eli siten, että kasvu yltyisi päivä päivältä.
Tautitilastoja katsoessa kannattaa kuitenkin muistaa yksi iso asia: ne tulevat armottomasti todellisten tartuntojen jäljessä. Viive vaikuttaa erityisesti siihen, miten kuolemantapauksia voi tulkita suhteessa valtion rajoitustoimiin.
Alla oleva kuva näyttää sairaalahoitoa vaativien tartuntatapausten tyypillisen elinkaaren. Siinä on kuvattu nimenomaan vakavien koronatapausten kulkua – niitä on pieni osa kaikista tartunnoista.
Aikajana perustuu suurimmaksi osaksi Euroopan tautivirasto ECDC:n raporttiin ja tiedejulkaisu Lancetin tuoreeseen artikkeliin. Arvio oireiden pahenemisen ajankohdasta on peräisin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tiedoista. Lisäksi aikajanaa varten on haastateltu epidemiologian professori Pekka Nuortia Tampereen yliopistosta.
Kansainvälisten tutkimusten perusteella vie yleensä 2–12 päivää, kunnes koronavirus alkaa aiheuttaa ihmisessä oireita. Koronalle tyypilliset hengitystieoireet alkavat 5–8 päivän kuluttua altistumisesta.
Oireiden alkamisen jälkeen kestää vielä noin viikon verran ennen kuin potilas hakeutuu sairaalaan. Yhdysvaltojen tautikeskus CDC:n mukaan monen vakavasti sairastuvan COVID-19-potilaan tila heikkenee nopeasti juuri tässä vaiheessa.
Myös virusnäyte otetaan usein tässä kohtaa, ainakin Suomen nykylinjan mukaisesti. Oireettomilta ja lieväoireisilta testattavilta tartunta voidaan luonnollisesti löytää jo aiemmin.
Testauksen ja diagnosoinnin jälkeen tulee vielä 1–2 vuorokauden viive tapauksen kirjaamisessa tartuntatautirekisteriin ja THL:n tilastoon.
Tiivistettynä: tänään tilastoon tuleva tartunta on saanut alkunsa vähintään päiviä, todennäköisesti ainakin viikon, mutta enimmillään yli kolmekin viikkoa aikaisemmin.
– Yleensä 5–14 päivää viruksen saamisesta, luonnehtii HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
Kuolemantapauksissa viive on vieläkin suurempi.
Lancetissa maanantaina julkaistun raportin mukaan potilaat ovat kuolleet koronavirukseen keskimäärin 17,8 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Maalis–huhtikuun vaihteessa koronavirukseen kuolleet ovat siis saaneet tartunnan keskimäärin yli kolme viikkoa aiemmin. Suomessa hallitus silloin vasta suositteli ihmisiä siirtymään etätöihin ja kielsi suuret yleisötapahtumat.
Toisin sanoen: rajoitustoimien vaikutusten ei vielä pitäisikään näkyä Suomen koronaviruskuolleisuudessa. Suomen ja myös Ruotsin koronakuolemat ovat vielä tällä hetkellä suureksi osaksi niitä, joissa tartunta tapahtui ennen kummankaan valtion toimia.
Maiden erilaisten rajoitustoimien mahdolliset vaikutuksia kuolleisuudessa pitäisi näkyä vasta huhtikuun edetessä. Keskiviikkoon mennessä koronavirukseen oli kuollut Suomessa 17 ja Ruotsissa 239 ihmistä.
Kun epidemia etenee, alkaa julkisuuteen tulla yhä enemmän myös positiivisia tarinoita vaikeasta koronatartunnasta selvinneiltä ihmisiltä. Se tapahtuu kuitenkin vielä kuolemantapauksiakin suuremmalla viiveellä.
Vakavasti sairaat potilaat ovat päätyneet teho-osastolle yleensä 10–14 päivän kuluessa tartunnan saamisesta. Hoitojakso on kestänyt heillä toisen samanmoisen ajan.
Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan sairaalassa hoidettu COVID-19-potilas toipuu keskimäärin 24,7 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.
Tutkimuksessa ei tiettävästi ollut mukana Suomen koronatapauksia. Siinä vertailtiin vakavien COVID-19-tapausten kulkua 37 eri maassa tammi–helmikuussa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 3.4. kello 23:een asti.
Lisää aiheesta:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta
Tutkija: "Kyllä tästä meille pitkäaikainen ongelma tulee" – Koronavirus ei pyri tappamaan ihmisiä vaan asettumaan meihin