Koronakriisistä voi tulla ensimmäinen talouskriisi, josta metsäteollisuus selviää kuiville ensimmäisten toimialojen joukossa. Ainakin se on todennäköisempää kuin koskaan aiemmin.
Myös Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan metsäsektori selvinnee koronakriisistä monia muita aloja paremmin. PTT:n juuri julkaistussa metsäalan kevään 2020 ennusteessa käydään läpi koko metsäsektorin tilannekuva.
Mutta kuinka alan kolmella suurella jätillä menee? Miltä näyttää UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin koronan jälkeinen tulevaisuus? Mitkä ovat eri tuotteiden näkymät?
Metsäjätit ovat kannattavia
Metsäjättien lähihistoria on vahva. Yhtiöt ovat takoneet kovia tuloksia markkinoiden täydellisestä murroksesta huolimatta.
Kaikki metsäyhtiöt ovat kovassa kunnossa vastaanottamaan ankaratkin iskut. Velat on painettu minimiin, ja tuotantokoneistot ovat pääosin kunnossa.
Metsäyhtiöt ovat tänä päivänä kannattavia firmoja. Rahoitusrakenne on historiallisen vahva, koska viime vuosien investoinnit ovat pysyneet pieninä verrattaessa aiempiin nousukausiin.
Vuosi 2018 oli metsäteollisuusyhtiöille huippuvuosi. Analyytikoiden laskelmien mukaan kolmen suurimman metsäyhtiön Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n yhteenlaskettu vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli toissa vuonna 3,4 miljardia euroa.
Viime vuonna yhteenlaskettu tulos painui 2,6 miljardiin euroon eli laskua kertyi yli 20 prosenttia. Silti viime vuosikaan ei ollut huono.
Odotukset olivat vakaat
Tästä vuodesta piti tulla vähintään vakaa. Metsäjättien talouspäälliköt rustasivat talousarvioitaan leppoisasti hyräillen: sellun hinnan arveltiin lähtevän taas nousuun ja paperinkin näkymät olivat kaikesta huolimatta vähintäänkin kohtuulliset.
Toisin kävi. Tuli koronavirus. Kaikkien terveys vaarantui. Samalla taloudelliset ennusteet menivät uusiksi.
Metsäjätit ovat ottaneet aina ankarasti takkiinsa suurten kriisien iskiessä. 1990-luvulla rahamarkkinoiden vapauttaminen ja idänkaupan romahtaminen rokottivat erityisen lujaa metsäteollisuutta.
Seuraavaksi metsäteollisuus törmäsi seinään niin sanotun it-kuplan puhjetessa 2000-luvun alussa. Taustalla oli ylisuuria investointeja ja yritysostoja. Lopulta koneita oli pakko panna kiinni.
Metsäteollisuutta koeteltiin jälleen kerran vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin riehuessa. Viennistä riippuvaiset metsäjätit huomasivat seisovansa tyhjän päällä.
Epävarmuus valtasi markkinat, asiakkaat eivät uskaltaneet ostaa mitään, paperin kulutus laski odotettuakin nopeammin ja vienti sakkasi. Toipuminen on jatkunut näihin päiviin asti.
Näkymät tasaisen sumuisia
Markkinatilanne juuri nyt on hankala. Metsäteollisuuden näkymät ovat yhtä sumuiset kuin muillakin.
Sellun hinta ei jaksa lähteä nousuun, sahatavara ei käy kaupan, kioskeista ei osteta paperilehtiä ja mainonta karkaa edelleen nettiin.
Toisaalta PTT:n tutkijat huomauttavat sellun ja kartongin viennin vetävän kuitenkin kohtuullisesti. Kiinassa metsäteollisuuden toiminta on jo normalisoitumassa ja suurin osa sikäläisistä metsäfirmoista on käynnistänyt toimintansa.
Metsäteollisuus ei ole liioin niin suoraan loppukuluttajista riippuvainen kuin moni muu toimiala.
Ja koronakriisi lisää pehmo- ja hygieniapapereiden kysyntää. Samalla yhä kiihtyvä verkkokaupan kasvu merkitsee pakkausten kysynnän kasvua.
Elintarvikepakkausten kysyntä vauhdittunee ympäri maailman kun ravintolat ja kahvilat siirtyvät noutojakeluun.
Rajut leikkaukset auttavat
Mutta takavuosien ankarat saneeraukset, koneiden lakkauttamiset ja väen irtisanomiset auttavat metsäjättejä nykykriisissä.
Metsäteollisuuden patruunoiden ei siis tarvitse ensimmäisinä kävellä pankinjohtajan luo rahaa pyytämään.
Koronapandemian talousvaikutuksia arvioidaan parhaillaan jokaisessa firmassa jokaiselta mahdolliselta kulmalta. Terveyden ohella lopulliset talousseuraukset ovat luonnollisesti vielä täysin arvailujen varassa.
Joka tapauksessa koronavirusepidemiasta voi hyvinkin tulla ensimmäinen talouskriisi, jonka metsäteollisuus selättää ilman suurempia haavoja.
Se on metsäjättien vahvan kassan eli paksun lompakon ansiota.