Kaikkialla maailmassa kehitetään kilpaa uusia keinoja koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-epidemian hoitoon. Eräs testattava ajatus on sama, joka on toiminut monien muiden virustautien kohdalla.

Ajatus on, että COVID-19:n koronasairauden jo sairastaneilta kerätään verta, joka sisältää viruksen vasta-ainetta. Vasta-aine taas voisi auttaa erityisesti vakavasti sairaita.

Punaisen Ristin Veripalvelun lääkäri Johanna Castrénin mukaan verenvuototauti ebolan aikana lähdettiin yleisemmin miettimään vasta-aineiden käyttöä tällaisiin viruksiin. Taustalla oli ajatus, että ihmiset, jotka ovat sairastaneet kyseisen taudin, ovat kehittäneet vasta-aineita sitä vastaan.

Niinpä sairaudesta jo toipuneilta alettiin kerätä veren plasmaa ja antaa sitä potilaille. Plasma on veren nestettä, josta on poistettu verisolut. Ebolan ja SARSin kohdalla plasmahoito toimi ainakin jossain määrin.

Nyt ympäri maailmaa on herännyt ajatus tällaisesta hoidosta.

Euroopassakin omia hankkeita

Kiinassa menetelmää on testattu, mutta tuloksista on vähän tietoa. New Yorkissa taas sairaalat ovat jo käynnistäneet plasman keräämisen. New York kuuluu Yhdysvalloissa alueisiin, joissa koronatilanne on erityisen vaikea.

Antamalla potilaille vasta-ainetta, halutaan estää New Yorkin tilanteen kehittyminen samanlaiseksi kuin Italiassa, missä teho-osastot ovat niin täysiä, että edes kaikkia hengityskoneita tarvitsevia ei voida hoitaa.

Castrénin mukaan myös Euroopassa on alkamassa tutkimushankkeita, joissa kerätään vasta-ainetta sisältävää veriplasmaa. Suomessa tilannetta selvitetään tarkasti ja ollaan valmiita liittymään tutkimushankkeisiin.

– Me olemme tällä hetkellä siinä vaiheessa, että kartoitamme eurooppalaisten ja suomalaisten toimijoiden kanssa sitä, minkälaista tutkimushanketta voisimme hyödyntää, ja olisiko nopealla aikataululla mahdollista lähteä hoitamaan jotain potilasryhmää, Castrén sanoo.

Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea ennustaa, tuleeko tästä toimiva hoitomuoto juuri tähän virustautiin, ja minkälaiselle potilasjoukolle. Uusia hoitokeinoja kuitenkin tarvitaan kipeästi.

– Tilanne on nyt se, että kaikki kivet on käännettävä.

Suomessa ei vielä houkutella luovuttajia

Meillä ei Castrénin mukaan olla kuitenkaan vielä siinä tilanteessa, että New Yorkin tapaan houkuteltaisiin verenluovuttajia tai potilaita. Varmaa on kuitenkin, että sairauteen pitäisi löytää lääkkeitä, joilla hoitaa niitä, joilla taudinkuva on kaikkein vakavin.

Castrénin mukaan on selvää, että tällainen plasmalääke tulisi nimenomaan tehohoitopotilaiden hoitoon. Kyse on heistä, joiden kohdalla halutaan käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja, hän lisää. Suomessa hoito tulisi Castrénin mukaan jäämään pienen potilasryhmän käyttöön – jos se nyt edes ehditään saamaan toimivaksi.

Ongelmat ovat moninaisia lähtien siitä, ettei Suomessa ole ainakaan vielä kovin paljon potentiaalisia luovuttajia. New Yorkissa luovuttajia on enemmän. Siellä tutkijat toivovat, että ennakoivan hoidon piiriin pääsisivät myös sairaanhoitajat ja lääkärit, joilla on suuri riski sairastua.

– Vaikea on myös tietää, mikä on oikea ajankohta kerätä plasmaa, ettei se ole enää missään tapauksessa tartuttavaa, tai kuinka suuri mahdollisen vasta-ainepistoksen pitää olla, jotta plasmasta on hyötyä.

– Yhtälö ei ole helppo, mutta näitä asioita valmistellaan Euroopassa. Me mietimme, mikä voisi olla tässä meidän roolimme, Veripalvelun Castrén kertoo.

Lisää aiheesta:

Nature: How blood from coronavirus survivers might save lives