Liikenteen määrä pääkaupunkiseudulla on vähentynyt merkittävästi siitä lähtien, kun hallitus torstaina 12. maaliskuuta antoi ensimmäiset ohjeistukset etätöiden lisäämiseksi ja ihmisjoukkojen välttelemiseksi koronavirustilanteen vuoksi.
Liikenteenohjauksesta maalla, merellä ja ilmassa vastaavan Traffic Management Finlandin mukaan keskiviikkona 18. maaliskuuta liikenteen määrä Länsiväylällä Hanasaaren kohdalla laski 38 prosenttia parin viikon takaiseen keskivertopäivään verrattuna.
Mittauspisteillä Espoossa, Lempäälässä ja Turun Kupittaalla määrät laskivat noin 30 prosenttia vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Näin rajun liikennemäärän laskun voisi olettaa näkyvän suoraan myös ilmanlaadussa, mutta esimerkiksi kuluvan viikon tiistaina ilmanlaatu oli huono HSY:n mittausasemilla Mäkelänkadulla, Leppävaarassa ja Kehä III:n varrella Varistossa.
Helsingin keskustassa, Tikkurilassa ja Porvoossa ilmanlaatu oli välttävää.
Liikennemäärien pienemisen vaikutuksista ilmanlaatuun on tuoreita havaintoja myös maailmalta. Ilmatieteenlaitoksen mukaan satelliittihavainnot osoittavat, että typpidioksidipitoisuudet ovat tällä hetkellä etenkin Italian pohjoisosissa keskiarvoa matalammat. Kiinassa pitoisuudet ovat pysytelleet alhaisina tammikuun lopulta asti.
Monimutkainen kokonaisuus
Myös pääkaupunkiseudulla vähentynyt liikennemäärä vaikuttaa suoraan pakokaasupäästöihin. HSY:n ilmansuojeluasiantuntijan Anu Kousan mukaan ilmanlaatu kokonaisuutena muodostuu kuitenkin myös useista muista tekijöistä.
– Se ei mene suoraan niin, että jos liikennemäärä vähenee jonkin verran, niin päästöt vähenevät saman prosentin verran ja myös ilmanlaatu paranee saman verran, Kousa sanoo.
Erityisesti katupöly ja sää ovat tekijöitä, jotka voivat yhdessä tai erikseen heikentää ilmanlaatua ajoittain merkittävästi. Näin tapahtui esimerkiksi juuri tämän viikon tiistaina: yö oli kylmä ja tuuli oli aamulla heikkoa, ja sen seurauksena kaasut ja saasteet eivät päässeet sekoittumaan muuhun ilmaan vaan jäivät lähelle maanpintaa.
– Tällaisia olosuhteita tulee usein keväisin, kun on kirkkaat yöt ja vähätuuliset aamut, Kousa sanoo.
Typpidioksidipitoisuudet ovat olleet kuluvalla viikolla tiistaita lukuun ottamatta matalampia kuin viime viikolla kaikilla HSY:n mittausasemilla. Kaupunki-ilmassa oleva typpidioksidi on lähtöisin liikenteen pakokaasuista, joten tästä voi Kousan mukaan tehdä ainakin yhden suoran johtopäätöksen.
– Typpidioksidipitoisuus on nimenomaan se liikenteeseen suoraan liittyvä arvo, eli näissä mittaustuloksissa liikenteen määrän lasku tulee näkymään selvästi.
Katujen puhdistus hyvässä vauhdissa
Tehokas tapa katupölyn määrän vähentämiseksi on katujen peseminen ja hiekoitushiekkojen poistaminen. Helsingissä katuja on putsattu täydellä teholla jo parin viikon ajan, kertoo Helsingin kaupungin yleisten alueiden ylläpitoyksikön tiimipäällikkö Kaisa Komulainen.
– Tällä hetkellä pääkadut eri puolilla kaupunkia on lähestulkoon putsattu, enää joiltain osin katupesut ovat vielä kesken. Sen jälkeen siirrytään asuinkaduille.
Katupöly on asfalttia ja hiekkaa
Katupöly on pääosin autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Joukossa voi olla myös tien pinnan ja hiekoitushiekan mineraaleja, renkaista peräisin olevia kumihiukkasia, kasvijäänteitä tai hienoksi jauhautunutta siitepölyä
Erityisesti nastarenkaat syövät asfalttia. Myös renkaiden ja jarrujen kuluminen sekä rakennustyömailta kulkeutuvat hiukkaset synnyttävät pölyä.
Katupöly aiheuttaa monelle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää sekä kurkun ja silmien kutinaa. Katupöly voi pahentaa sydän- ja hengityssairaiden oireita. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille.
Lepän ja koivun siitepölykausi osuu samaan aikaan kuin katupölykausi. Allergialääkkeet yleensä helpottavat siitepölyoireita, mutta katupölyyn tehoaa vain pölyisten alueiden välttäminen.
Lähde ja lisätietoja: www.hsy/ilmanlaatu
Urakoitsijat saivat lähtökäskyn 9. maaliskuuta, mutta jo sitä ennen on tehty ennakoivaa työtä, Komulainen kertoo. Tarkoitus on saada kaikki puhdistustyöt valmiiksi kuuden viikon määräajassa.
Koronaviruksen vuoksi asetettu poikkeustila vaikuttaa osaltaan myös katujen puhdistukseen. Kun entistä useampi tekee töitä kotona, myös asuinkatujen varsilla on päiväaikaan enemmän autoja kuin tavallisesti. Komulaisen mukaan tämä saattaa näkyä autojen pakkosiirtojen määrässä.
– Olemme asentaneet kaduille tuttuun tapaan siirtokehotuskylttejä, mutta mikäli autoja ei ole siirretty, me voimme joutua siirtämään niitä itse. Voi olla että asuinkaduilla tästä aiheutuu enemmän työtä kuin aiempina vuosina, kun autojakin on enemmän.
Katujen puhdistusurakkaa hidastaa myös lähipäiville ennustetut yöpakkaset. Katujen pesemisessä ja hiekanpoistossa täytyy käyttää apuna runsaasti vettä, ja pakkasella vesi kadun pinnassa jäätyy. Tämän vuoksi liukkauden torjuntaan täytyy käyttää suolaa.
– Nyt yritämme priorisoida ja tehdä nopeasti nämä hiekannostot. Suolaliuosta hyödynnetään pakkastilanteen mukaan, Komulainen sanoo.