Korpi-Jukolan ratsastuskoululla Keuruulla kaikki tapahtumat on toistaiseksi peruttu. Ainoastaan vakiotunnit jatkuvat normaalisti. Ulkopuolisten turha liikkuminen tallialueella on kielletty.
– Vain tuntiratsastajat ja hevosten omistajat ovat tällä hetkellä tervetulleita, kertoo Riikka Jukola.
Jukola omistaa tilan yhdessä sisarensa Jonna Salkinojan kanssa. Hevosia tilalla on parisenkymmentä, niistä puolet yksityisten omistuksessa eli vuokratallipaikoilla.
Tilalla on jo nyt varauduttu mahdolliseen koronavirukseen erilaisin ohjein ja rajoituiksin. Pohdinnassa on vakiotuntien keskeyttäminen kokonaan viruksen leviämisen hillitsemiseksi.
Hevostalleilla tai maitotiloilla työt eivät lopu vaikka ihmiset sairastuisivat.
Korpi-Jukolan tilallakin tilanteeseen suhtautudaan vakavasti. Jos tilan töitä ei jakseta omin tai lähipiirin voimin hoitaa, uskoo Jukola, että tukea on tarvittaessa saatavilla.
– Yhteisöllisyys kasvaa hädän hetkellä, luotan lähimmäisenrakkauteen eli siihen, että saisimme apua tarvittaessa.
Vapaaehtoisia kootaan hevostilojen avuksi
Suomen Hippos ry:n arvion mukaan maassamme on noin 16 000 tallia ja ala työllistää yli 15000 henkilöä. Hevosia on Suomessa 74 200.
Hevosalan järjestöt ovat ryhtyneet kokoamaan alueellisia vapaaehtoisten verkostoja tallien avuksi koronaviruksen varalta. Valmiusryhmien toimintaa koordinoi Hippolis – Hevosalan osaamiskeskus ry ja mukana ovat kaikki suurimmat hevosalan toimijat.
Suomen ratsastajainliiton Keski-Suomen aluejaoston puheenjohtaja Heidi Leiniäinen uskoo, että halukkaita löytyy helposti. Kokemusta vapaaehtoistyöstä on saatu vaikeiden varsomisten yhteydessä.
– Tilanteessa, jossa varsaa pitää lääkitä ja ruokkia useamman kerran yön aikana, on apukäsiä tarjolla aina enemmän kuin tarpeeksi.
Vapaaehtoisten on hyvä olla kokeneita hevosenkäsittelijöitä. Leiniäisen mukaan tällaisia ovat esimerkiksi täysihoidossa olevien hevosten omistajat sekä kokeneemmat ratsastajat.
Tallin siivousta voi tehdä vähemmälläkin kokemuksella mutta vaativimmissa tehtävissä tarvitaan hevosmiestaitoja. Vapaaehtoisen on osattava havainnoida hevosen hyvinvointia.
Hevonen on ruokittava useita kertoja päivässä ja sen on päästävä myös liikkumaan. Poikkeusoloissa tarhaulkoilukin riittää.
– Hevosille on tärkeää, että niiden arki pysyy samanlaisena, ne ovat tapaeläimiä, Leiniäinen sanoo.
Keski-Suomessa on pienimmätkin tallit mukaan laskettuna satoja talleja, eli vapaahtoisille tulee todennäköisesti olemaan tarvetta.
Riikka Jukola toivoo, ettei heidän tilallaan tule tarvetta vapaaehtoisille auttajille. Sen sijaan hän on itse valmis omien aikataulujensa puitteissa auttamaan toisia talleja.
– Tingitään itsekkyydestä ja autetaan toisia, jotta saadaan yhteiskunta pidettyä pyörimässä.
Maitotiloilla vapaaehtoiset eivät pysty paljoakaan auttamaan
Lomituspäällikkö Arja Kolun tärkeimpänä tehtävänä tällä hetkellä on varmistaa hyvät lomituspalvelut Keski-Suomessa koronaviruksen aikana. Asiakkaina on on noin 600 maatilaa ja lomittajia on noin 100.
Valmiuslain myötä myös maatalousyrittäjien arki on muuttunut. Lähiviikoille suunnitellut lomat ja kuntoutukset on peruttu, joten myös lomittajatarve on vähentynyt.
Maatalousyrittäjien eläkelaistos Mela vetoaa tilallisiin, ettei sovittuja lomia nyt peruttaisi. Lomittajaa ei välttämättä saa järjestymään myöhemmin, jos suuri osa yrittäjistä halua siirtää lomansa esimerkiksi syksylle.
Lomitusten peruuntuminen voisi johtaa myös lomittajien lomautustarpeeseen.
Samaan aikaan kukaan ei tiedä, kuinka paljon ja millä aikataululla koronavirus tulee työllistämään lomittajia.
Karjatiloilla on hoidettava päivittäin eläinten ruokinta, lypsy, puhtaanapito ja rehuvarastot.
– Päivittäisistä karjanhoitotöistä ei voi tinkiä.
Koko maassa oli viime vuonna reilut kymmenen tuhatta maatilaa ja arviolta kolme tuhatta vakituista maatalouslomittajaa. Tilapäistä tuntityötä tekeviä lomittajia on vakituisten rinnalla noin viisituhatta.
– Normaalin arjen hoitaminenkin on ollut tällä määrällä välillä haastavaa, kertoo Maatalousyrittäjien eläkelaistos Melan lomitus ja työkykypalvelujen johtaja Päivi Wallin.
Jos koronatilanne vaatii, ennalta sovittuja lomia perutaan ja lomittajia siirretään äkillisten tapausten hoitamiseen.
Tilanteessa, jossa tarvetta on enemmän kuin käytettävissä olevia lomittajia, joudutaan priorisoimaan.
– Täytyy katsoa, missä hätä on suurin. Yleensä se on yksinyrittäjä, jolla ei ole perheenjäseniä tai työntekijöitä apuna tilan hoidossa, Arja Kolu arvioi.
Kolu muistuttaa, että kaikilla tilallisilla pitäisi olla joku sovittu varahenkilö, jolta saa apua hätätilanteessa eläinten hoitoon. Vapaaehtoisista ei karjatiloilla välttämättä ole paljoa apua, sillä nykyaikaiset navetat vaativat paljon ammattitaitoa ja osaamista.
Jos maatilalla ollaan karanteenissa tai sairastuttu, tilallinen ei saa työskennellä samaan aikaan ulkopuolisten lomittajien tai muiden apuun tulleiden henkilöiden tuotantotiloissa.
Lomituspalveluja tilatessa on myös muistettava kertoa, jos tilalla ollaan karantenissa tai sairastuttu.