WASHINGTON Uutisten historiassa päättyi tiistai-iltana merkittävä aikakausi, kun Yhdysvaltain pääkaupungissa sijainneen Newseum-museon ovet suljettiin viimeisen kerran. Uutistapahtumista ja sananvapaudesta kertova museo ajautui konkurssiin.
Newseumia yritetään vielä pelastaa uuden pienemmän yhtiön ja halvemman sijoituspaikan avulla. Washingtonin maamerkiksi se ei kuitenkaan enää palaa.
Newseumissa kävi reilun kymmenen vuoden aikana lähes kymmenen miljoonaa vierasta. Se ei riittänyt maailman kalleimpiin lukeutuvalla liikepaikalla Pennsylvania Avenuella, jonka varrella Valkoinen talo ja kongressikin sijaitsevat. Newseumia vastapäätä kadun toisella puolella on kaupungin entinen pääposti. Tuossa viktoriaanisessa postirakennuksessa on nykyisin presidentin omistama Trump International –loistohotelli.
Donald Trump oli tiistaina Floridassa, mistä hän tviittasi vihaisesti tekevänsä muutakin kuin golfaavansa ja tviittailevansa, kuten jossain amerikkalaismediassa oli ilmeisesti kerrottu. Trump teki töitä viheriölläkin. Uutiskuvien perusteella golf-kierroksella oli mukana ainakin republikaanisenaattori Lindsay Graham.
Väki Yhdysvaltain hallinnossa vaihtuu niin tiuhaan, että Trumpin vitsaillaan asennuttaneen Valkoiseen taloon pyörövet. Graham ei ole virkamies vaan poliitikko, joka tulee vierailulle takaovesta – vitsiniekkojen mukaan Valkoiseen taloonkin omilla avaimillaan. Joka tapauksessa hänestä on tullut Trumpille seuralainen, jonka neuvoja presidentti ainakin ulkopolitiikan osalta tuntuu kuuntelevan.
Graham oli tärkeä ulkopolitiikan taustavaikuttaja jo George W. Bushin presidenttikaudella. Hän oli yksi ”pahan akseli” –käsitteen lanseeraajista. Bush käytti sitä ensimmäisen kerran tammikuussa 2002 kongressissa pitämässään puheessa kansakunnalle.
Tuosta puheesta alkoi lähtölaskenta Yhdysvaltain hyökkäykselle Irakiin. Pahan akseli tarkoitti Yhdysvalloille vihamielisiä valtioita Irakia, Irania ja Pohjois-Koreaa.
Irakista on sittemmin tullut Yhdysvaltain liittolainen ainakin paperilla. Viime päivät ovat kuitenkin osoittaneet, että pahan akseli on edelleen olemassa, ja Irak on vedetty sille taas näyttämöksi.
Iranille myötämielinen – tai Yhdysvaltain mukaan Iranilta suoraa tukea saava väkijoukko – on mellakoinut kaksi päivää Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystön edessä. Mielenosoittajat ovat yrittäneet tunkeutua suurlähetystöön sisään, mutta ainakin toistaiseksi irakilaiset sotilaat ja poliisit ovat estäneet heitä.
Mellakointi alkoi sen jälkeen, kun Yhdysvallat teki viikonvaihteessa ilmaiskuja Iranin tukeman Kataib-Hizbollah –järjestön alueelle. Ainakin 25 ihmistä tappaneet ilmaiskut olivat kosto Yhdysvaltain tukikohtaan aiemmin tehdystä iskusta, jossa kuoli siviilityöntekijä.
Tilanne on vaarallinen ja palauttaa mieliin 2012 tapahtumat Libyassa. Silloin kapinallisten hyökkäyksessä lähetystötiloihin kuoli Yhdysvaltain suurlähettiläs ja kolme muuta yhdysvaltalaista.
Trump on näihin päiviin saakka syyttänyt silloista presidenttiä Barack Obamaa ja hänen ulkoministeriään Hillary Clintonia siitä, että he antoivat Benghazin iskun tapahtua. Nyt Trump on vaarassa joutua itse vastaavan valinnan eteen.
Trump on määrännyt Bagdadin levottomuuksien takia lisää sotilaita ja kalustoa Lähi-itään, mutta ne ovat pelkkiä symbolisia siirtoja, joilla laajempaa konfliktia ei vielä ratkaista. Sitä hän ei halua, vaikka se veisi pois huomiota lähiviikkojen aikana alkavasta valtakunnanoikeudesta.
Vaikka sota yleensä nostaa presidentin kansansuosiota ja 2020 on vaalivuosi, riskit Lähi-idässä ovat nyt liian suuret.
Trumpin hallinnon nimettömänä pysyttelevä virkamies vahvistaa Washington Post –lehdessä, että Trumpilla ei ole tässä tilanteessa mitään aikomusta ryhtyä sotimaan.
Senaattori Grahamin mukaan kansallisesta turvallisuudesta vastaava Trumpin tiimi harkitsee useita vaihtoehtoja siltä varalta, että levottomuudet jatkuvat. Laajemman konfliktin Lähi-idässä Trump pyrkii Grahaminkin mukaan välttämään.
Trumpilla näyttää kuitenkin olevan pelkkiä huonoja vaihtoehtoja Iranin osalta. Yhdysvallat vetäytyi hänen johdollaan Iranin ydinsopimuksesta, eivätkä hänen esittämänsä kahdenkeskiset neuvottelut maan johdon kanssa ole toteutuneet.
Pohjois-Korean kanssa Trumpin suosima kahdenkeskinen diplomatia on vetänyt vesiperän. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ilmoitti uudenvuoden tervehdyksessään, ettei Pohjois-Korean tarvitse enää pitää kiinni sitoumuksestaan välttää asetestejä, koska neuvottelut Korean niemimaan riisumiseksi ydinaseista eivät ole edistyneet.
Kimin mukaan Pohjois-Korea esittelee lähiaikoina uuden ”strategisen aseen”. Sellaista Trump ei voi hyväksyä, mutta keinot Pohjois-Korean estämiseksi alkavat olla vähissä. Varsinkaan mikäli hän ei voi niellä ylpeyttään ja palata perinteisemmän diplomatian keinoihin.
Kimkään ei välttämättä ole enää kiinnostunut näyttävistä, mutta tuloksettomista kahdenkeskisistä huipputapaamisista. Ne joutaisivat jo Newseumiin, jos sellaista enää edes olisi.