SPRINGFIELD, MISSOURI 17-vuotias Emily Boyer on silmin nähden täpinöissään. Hän on herännyt lauantaiaamuna aikaisin ja ajanut isänsä kanssa puolitoistatuntia kotoaan Springfieldiin Missourin yliopistoon. Haussa on opiskelupaikka, ja etsintäoperaatioon osallistuu yhdysvaltalaiseen tapaan koko perhe.

Boyereille Missourin osavaltioyliopisto on jo kolmas vierailukohde. Tällä kertaa äiti ei ole päässyt mukaan. Ennen kampuskierroksen alkua Boyer tutkii isänsä kanssa esitettä yliopisto-opiskelun kustannuksista.

– Paras ottaa tämä mukaan, sillä opiskelu ei ole halpaa, Boyer toteaa ja osuu naulankantaan.

OECD:n tilaston mukaan yliopisto-opiskelu on maailmassa kaikkein kalleinta juuri Yhdysvalloissa. Opintotukia ja maksutonta yliopisto-opetusta ei tunneta.

Missourin yliopisto mainostaa itseään keskivertoa edullisempana yliopistona. Heti esitteen ensimmäiselle sivulle on kirjattu yliopiston filosofia: ”laadukas yliopisto-opetus pitäisi olla taloudellisesti mahdollista kaikille”. Missourissa lukuvuosimaksu onkin reilut pari tuhatta vähemmän kuin maan keskiarvo, mutta tästä huolimatta yli 6 500 euroa vuodessa.

Lukuvuosimaksu ei kuitenkaan sisällä esimerkiksi asumis- eikä kirjakuluja. Kun nämä ja muita opiskelumenoja lasketaan mukaan, opiskeluvuosi maksaa Missourissa noin 20 000 – 25 000 euroa. Se on noin 40 prosenttia yhdysvaltalaisen kotitalouden vuotuisista keskiansioista.

Boyerit ovat varautuneet tuntuvaan rahanmenoon. Koiranruokayrittäjä Gil Boyer sanoo olevansa valmis sijoittamaan tyttären opintoihin paljon.

– Olemme asettaneet tavoitteen säästää 100 000 dollaria, jotta Emily voisi valmistua yliopistosta velattomana eikä hänen tarvitsisi aloittaa aikuiselämäänsä sadan tuhannen veloissa, Gil Boyer sanoo.

Säästämisaikaa on vielä pari vuotta, sillä tytär käy lukion ensimmäistä luokkaa.

Enemmistö yhdysvaltalaisopiskelijoista ei ole yhtä onnekkaita kuin Emily Boyer. Heistä 70 prosenttia valmistuu velkataakka niskassaan. Keskimäärin velkaa on 33 000 euroa. Opintovelan määrä on reilussa vuosikymmenessä yli tuplaantunut.

Yliopistosäästäminen voi alkaa jo vauvaiässä

Oklahomalaisessa Fridayn perheessä on säästetty kahden lapsen yliopisto-opintoihin jo parikymmentä vuotta.

– Aloimme laittaa rahaa sivuun yliopistoa varten pian esikoisen syntymän jälkeen. Olemme säästäneet yli 18 vuotta, laskee perheenisä Karl Friday.

Fridayn perheen esikoinen opiskelee jo kotiosavaltion yliopistossa. Nuorempi poika, urheilullinen Jakson Friday tähyilee Missourin yliopistoon sen hyvän lacrosse-joukkueen vuoksi. Yhdysvalloissa vapaa-ajan harrastukset ovat paljon muutakin kuin vastapainoa pänttäämiselle, niistä voi koitua myös rahallista hyötyä.

– Olemme rohkaisseet lapsiamme erilaisiin aktiviteetteihin, koska niiden kautta voi saada yliopistostipendejä. Lacrossen pelaamisen lisäksi Jakson soittaa trumpettia. Toivomme, että ne poikisivat rahoitusta, äiti Janet Friday sanoo.

Haitaksi ei myöskään ole, että Jakson Friday on menestynyt koulussa mallikkaasti. Hyvien arvosanojen ja testitulosten ansiosta hän on oikeutettu missourilaisille opiskelijoille tarkoitettuun edullisimpaan lukuvuosimaksuun.

Yhdysvalloissa julkiset yliopistot perivät kotiosavaltion ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta yleensä suurempia lukuvuosimaksuja. Missourissa lukuvuosimaksu on tällöin noin kaksinkertainen osavaltion omiin opiskelijoihin verrattuna.

Yliopistot kilpailevat opiskelijoista

Missourin yliopiston opiskelijavalinnan apulaisjohtajana työskentelevä Sean Kliethermes kertoo, että yliopisto on viime aikoina halunnut laajentua, ja opiskelijoita on houkuteltu enenevästi myös Missourin ulkopuolelta.

– Meille tulee opiskelijoita Kansasista, Arkansasista, Oklahomasta, Texasista ja joitain myös itärannikolta. Haluamme laajentaa aluettamme edelleen, Kliethermes sanoo.

Syy laajentumishalukkuudelle on yksinkertainen. Missourissa lukiosta valmistuvien ikäluokat ovat pienenemään päin. Kilpailu osavaltion yliopistojen kesken onkin Kliethermesin mukaan kovaa.

Kilpailijoitaan edullisemman lukuvuosimaksun lisäksi Missourin yliopisto haluaa erottautua kompaktiudellaan ja kodinomaisuudellaan.

– Vaikka täällä on yli 24 000 opiskelijaa, tunnumme pienemmältä. Ryhmäkoot ovat pieniä ja opiskelijat yksilöitä eivät pelkkiä opiskelijanumeroita, Kliethermes sanoo.

Markkinoijikseen yliopisto on valjastanut yli pari sataa nykyistä opiskelijaa erityisiksi yliopiston suurlähettiläiksi. Heidän tehtävänään on kierrättää mahdollisia tulevia opiskelijoita ja heidän vanhempiaan kampuksella.

Kierroksilla väkeä on riittänyt, sillä Missourissa vieraili kuluneen vuoden aikana peräti 17 500 ihmistä. Sean Kliethermesin mukaan kampuskierrokset ovatkin olennainen osa opiskelijarekrytointia. Samoin ajatellaan myös muualla, sillä vastaavanlaisia tutustumiskierroksia järjestetään muissakin yhdysvaltalaisyliopistoissa.

Kampuselämään kuuluu kimppakämppäasuminen

Englanninkielen pääaineopiskelija Abigail Jensen lähtee tutustuttamaan Boyerit ja Fridayt Missourin yliopiston kampukseen. Ryhmä pääsee ensimmäiseksi opiskelija-asuntolaan, mikä onkin monelle yksi tärkeimmistä tutustumiskohteista.

Ryhmä pysähtyy aulavahtimestarin ja postilokeroseinän eteen. Janet Fridayta kiinnostaa, mihin kotoa lähetettävät paketit oikein menevät, kun eivät selvästi mahdu pikkuisiin lokeroihin. Yliopistosuurlähettiläs Jensen tietää salamana, että paketit vastaanottaa vahtimestari, ja paketin saapumisilmoitus laitetaan lokeroon.

Matka jatkuu hissillä ylempiin kerroksiin, jossa asuinhuoneistot ovat. Käytävämatto on nähnyt parhaat päivänsä, mutta nuoret ovat tehneet pitkistä käytävistä kodinomaiset ja viihtyisämmät koristelemalla ovia ja betoniseiniä.

– Tässä rakennuksessa asuu moni urheilijoista, koska jääkaappi on iso, Jensen kertoo ja osoittaa kahden asukkaan kimppahuoneiston jykevää jenkkikaappia.

Samalla selviää, että hyvin menestyvät opiskelijat voivat päästä vastaavanlaiseen huoneistoon, jossa makuuhuone on oma, mutta keittiö ja suihkutila yhteinen. Toisessa asumisvaihtoehdossa huone jaetaan.

Jaetun huoneen mallissa samaan tilaan on mahdutettu kahden sängyn lisäksi kaksi työpöytää ja kaksi vaatekaappia. Jakson Friday kurkistaa kaappiin sisään ja isä Karl Friday kokeilee valokatkaisijaa. Lopuksi Jakson vielä painaa sormillaan patjaa sen pehmeyden testatakseen. Moitteita ei kuulu.

– Huoneet näyttivät oikein kivoilta. Mieluummin ottaisin toki oman huoneen, kuin jaetun huoneen, jotta saisi henkilökohtaisille tavaroille enemmän tilaa, Emily Boyer pohtii.

– Juuri sanoin hänelle, että kaikkia tavaroitaan ei vain yksinkertaisesti voi ottaa yliopistoon mukaan, Gil Boyer jatkaa.

Isä myös arvelee, että kimppa-asumisessa on tyttärelle totuttelemista, koska ei ole tähän asti koskaan jakanut huonetta kenenkään kanssa.

Kampus kuin pienoiskaupunki

Kierros jatkuu pesutupaan. Sieltä vapaiden pesukoneiden tilannetta voi seurata kännykkäsovelluksella. Ryhmä kuuntelee vaikuttuneen oloisena.

Kampukselta ei välttämättä tarvitse poistua lainkaan, sillä alueella on yliopistoruokaloiden lisäksi useita muita ruokapaikkoja, kauppa, posti, urheilukeskus ja uimahalli, jossa voi kellua altaassa ja katsoa toisinaan jopa elokuvia.

Reilun tunnin kestävä kierros on edennyt jo reippaasti yli puolen välin ennen kuin päästään varsinaisiin opiskeluun liittyviin rakennuksiin, kuten kirjastoon ja tiedekuntarakennuksiin.

Jakson Friday panee merkille taloustieteiden uudehkon rakennuksen, koska haluaa lukea pääaineenaan liiketaloutta. Myös Emily Boyer on kierroksen jälkeen selvillä, missä hänen toiveoppiaineidensa espanjan ja biologian laitokset sijaitsevat.

Ja koska ollaan kouluampumisten Yhdysvalloissa, kierroksella käsitellään myös turvallisuuskysymyksiä. Selviää, että asuntoloiden ovet ovat lukossa iltaseitsemästä aamuseitsemään. Lisäksi Abigail Jensen pysähtyy erikseen esittelemään hätäpuhelinta. Niitä on sijoitettu kampusalueelle useita ja niistä voi nappia painamalla soittaa apua ja myös saattajan, jos kampuksella liikkuminen pimeällä pelottaa.

Emily Boyerin isä Gil sai kenties samalla vastauksen tärkeimpään huoleensa: olisiko tytär täällä turvassa. Samasta syystä isä toivoo tyttären jäävän lyhyen automatkan päähän kodista.

– Yksi häntä kiinnostavista yliopistoista on viiden tunnin ajomatkan päässä. Se on vähän liian kaukana. En missään tapauksessa halua hänen menevän Kaliforniaan tai itärannikolle, jonne pitäisi lentää.

Reilun tunnin kampuskierros päättyy yliopiston kirjakaupan edustalle. Kaupassa tosin kirjat näyttävät olevan sivuroolissa, sillä ne on sijoitettu kaupan takaosaan. Suuremman myyntitilan ovat saaneet yliopiston oheistuotteet, kuten karhulogolla koristellut t-paidat, hupparit, viirit, lippalakit, huivit ja magneetit.

Sekä Jakson Friday että Emily Boyer ostavat itselleen paidat. Se on Missourin yliopistolle hyvä merkki.

– Ei kukaan osta paitaa yliopistosta, josta ei ole lainkaan kiinnostunut. Harkitsen vakavasti tänne tulemista, Emily Boyer sanoo hymyillen.

Vierailun päätteeksi myös Jakson Friday vaikuttaa myydyltä.

– Kyllä tämä voisi olla minun yliopistoni. Pidän tästä kampuksesta, tunnen täällä oloni kotoisaksi.

Etsintäoperaation loppusuora häämöttää, sillä Fridayn viiden yliopiston listalla perheellä on vielä yksi yliopisto käymättä. Kampuskierros sinne on jo varattu.

Lue lisää:

Lahjo valmentaja, muokkaa valokuvaan urheilijan vartalo – Näin rikkaat ja kuuluisat huijasivat lapsensa huippuyliopistoihin Yhdysvalloissa

Opintolainat, ilmastonmuutos, siirtolaispolitiikka – Yhdysvalloissa nuorilla on omat vaaliteemansa, mutta puoluejako pysyy tiukassa

"Jotkut ovat joutuneet vaihtamaan opiskelupaikkaa mielipiteidensä takia" – Keskustelu yliopistojen sananvapaudesta käy kiivaana Yhdysvalloissa