Kolumni

Kolumneja kirjoittaa laaja joukko Ylen ulkopuolisia tekijöitä.

Lue kolumneja
Kuuntele kolumneja Yle Areenassa

Turkistuotanto on elämäni pahin painajainen. Kärsin eläinten kärsimyksistä, eläinten katseet eivät jätä rauhaan. Olen itkenyt ja rukoillut, ettei yksikään eläin kärsisi. Miten muka on vaikea ymmärtää, että kettu on perustarpeiltaan sama kuin koira, että niillä on samanlaiset liikunnan ja hyvinvoinnin tarpeet?

Turkistarhoissa tuntevat ja tietoiset olennot on vangittu ahtaisiin häkkeihin. Niillä ei ole mahdollisuuksia minkäänlaiseen lajille tyypilliseen käyttäytymiseen. Eläinten perustarve liikkumiseen laiminlyödään täysin.

Turkikset eivät ole ihmiselle välttämättömiä. Eläimen perustarve on saada pitää oma turkkinsa, oma elämänsä, oma hyvinvointinsa. Jos ihmisiä pidettäisiin samanlaisissa tiloissa kuin eläimiä turkistarhoilla, niitä kutsuttaisiin keskitysleireiksi.

Eläinsuojelun lähtökohtana on, että julmuus eläimiä kohtaan on yksiselitteisesti väärin ja sitä ei pidä hyväksyä millään perusteella eikä missään tilanteessa. Länsimaiseen sivistykseen kuuluu eläinten inhimillinen kohtelu. Nykyisin kiinnitetään huomiota myös eläinten hyvinvointiin.

Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta. Eläimille kuuluu myös oikeus hyvään kohteluun, terveyteen ja toimintakykyyn.

Aikamme eläinoikeusfilosofian mukaan eläimille kuuluu myös oikeus elämään. Eläimet ovat tuntevia, tietoisia ja itseisarvoisia olentoja, joita ei ole lupa kohdella pelkkänä välineenä tai elinkeinona ihmisen loputtomiin tarpeisiin.

Eläimiä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Koiria ei saa häkittää. Kanoja ei saa häkittää. Yhtäkään eläintä ei saa häkittää.

Onneksi tiedän, että en enää ole näkemyksieni kanssa yksin kuten aikoinaan ollessani itse nuori. Monet aikamme nuoret pitävät eläinten oikeuksia jo itsestään selvyytenä.

Nuorena luulin, että vaikka yhteiskunnalliset päättäjät eivät välittäisi eläinten oikeuksista, he kenties välittäisivät siitä, että ekologisesti ja eettisesti herkät ihmiset kärsivät turkistuotannon tähden. Tai edes siitä, että turkistuotanto pilaa pohjavesiä ja ilmastoa.

Ehkä nykynuoretkin uskovat, että päättäjät ottavat heidän ympäristöhuolensa todesta. Ottavatko he?

Turkiskasvattajien liitto on viime viikkoina mainostanut näkyvästi Helsingin Sanomien etusivulla. Keskustelua herättäneessä mainoksessa (HS 18.3) turkistarhoja kutsutaan ”pesäkasvatustiloiksi.”

Kuitenkin kyse on verkkopohjaisista häkeistä, joissa eläintä pidetään koko elämänsä alle neliömetrin tilassa.

Salla Vuorikoski epäilee Suomen Kuvalehden blogissaan, että turkistuottajat panikoivat tulevia eduskuntavaaleja. Muutenkin ahdingossa oleva turkiselinkeino voisi kärsiä, jos hallitukseen nousisi nykyisiä oppositiopuolueita.

Turkistuottajat osuvat mainoksellaan eläinten oikeuksien ytimeen. Saako eläimiä tappaa?

Tämän päivän nuoret vastaavat yhä useammin, että ei saa. Yhä useampi nuori valitsee vegaaniuden eli välttää kaikkea eläinten tappamista. Monen mielestä vastuulliseen kuluttamiseen ei kuulu turkis päällä kulkeminen. Turkisrouvat ovat menneisyyttä.

Animalian marraskussa 2018 teettämän ja Taloustutkimuksen toteuttaman mielipidemittauksen mukaan suurin osa suomalaisista selkeästi vastustaa turkistarhausta. 70 prosenttia kannattaa täyskieltoa tai huomattavia parannuksia eläinten oloihin. Elinkeinoa voitaisiin jatkaa vain jos eläimille tarjotaan huomattavasti enemmän tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Ainoastaan 17 prosenttia puoltaa elinkeinon jatkamista nykymuotoisena.

Enää en näe painajaisia turkiseläinten tähden. Olen sinut sen tosiasian kanssa, että maailmassa on äärimmäistä pahuutta, jota en pysty poistamaan. Voin vain rukoilla luomakunnan puolesta. Toivoni on nuorissa, tulevaisuuden päättäjissä.

Onneksi nuoret kantavat syvää huolta maapallon tilasta. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat erityisen paljon turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi. Turkistarhat pitäisi kieltää jo yksin tämän huolen vuoksi. Ne ovat merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde.

Tarvitsemme aikamme Greta Thunbergin puolustamaan eläinten oikeuksia. Turkistarhauksen on aika siirtyä historiaan, muistoksi siitä, miten käsittämättömän julmasti eläimiä on voitu kohdella.

Leena Vilkka

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ympäristöfilosofian dosentti ja Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja. Hän on pitkän linjan eläinoikeusfilosofi, joka toimi Eläinsuojeluliitto Animalian puheenjohtajana vuosina 1991-1995.

Keskustelu on auki kello 16. 00 sakka.