WASHINGTON Donald Trumpin puheessa kansakunnalle Suomen aikaan varhain keskiviikkona on ylimääräistä latausta.
Kerran vuodessa kongressissa järjestettävä puhe on Yhdysvaltain presidentin tärkein mahdollisuus linjanvetoon, sillä hän saa kansakunnan huomion parhaaseen television katseluaikaan. Lisälataus on tullut siirtolaispolitiikasta aiheutuneesta poliittisesta kriisistä. Demokraattienemmistöinen edustajainhuone siirsi puheen ajankohtaa jo kertaalleen tuon kriisin takia.
Trump on kiistellyt kongressin kanssa Meksikon rajalle rakennettavasta muurista. Demokraatit ovat torpedoineet Trumpin vaatimukset 5,7 miljardin dollarin rahoituksesta muuria varten.
Kiistan kärjistyessä joulukuussa Trump kieltäytyi allekirjoittamasta budjettilakeja, mikä johti liittovaltion virastojen osittaiseen sulkemiseen 35 päiväksi.
Uusi sulkeminen uhkaa ensi viikon lopulla, mikäli sopua ei siihen mennessä saavuteta.
Enemmistö ei halua muuria väkisin
On epäselvää, kuinka pitkälle Trump on valmis vaatimuksissaan menemään. Puheesta etukäteen julkaistujen otteiden mukaan hän vetoaa samanaikaisesti kansalliseen yhtenäisyyteen.
Trump on viime viikkoina väläytellyt jopa kansallisen hätätilan julistamista rajaseuduille muurirahoituksen saamiseksi. Se olisi valtava poliittinen riski, sillä sunnuntaina julkaistun CBS-kanavan mielipidemittauksen mukaan 66 prosenttia yhdysvaltalaisista pitää hätätilan julistamista liioitteluna.
Vastaajista 73 prosenttia haluaa Trumpin jatkavan neuvotteluja demokraattien kanssa, jotta uudelta virastojen sulkemiselta vältyttäisiin.
– Ei mennä asioiden edelle. Kuulette ensin puheen kansakunnalle ja näette, mitä sen jälkeen tapahtuu, Trump sanoi arvoituksellisesti viime perjantaina.
Trumpilta odotetaan vastinetta demokraattiehdokkaille
Tämänkertaista Kansakunnan tila –puhetta leimaa puoluepoliittisen kärhämöinnin lisäksi 2020 presidentinvaalien pikkuhiljaa käynnistyvä kampanjointi.
Ensimmäiset demokraattiehdokkaat ovat ilmoittautuneet presidenttikisaan. He ovat painottaneet ohjelmajulistuksissaan tyypillisiä demokraattisia arvoja, kuten terveydenhuoltoa ja koulutusta.
Trumpin kotimaanpolitiikan linjanvetoja peilataan nyt heitä vasten. Esimerkiksi sitä, vaatiiko Trump lisää veroleikkauksia tai palaako hän esimerkiksi 2016 vaaliteemaansa Obaman terveydenhuoltouudistuksen romuttamisesta?
Ulkomaiden osalta Trumpilta odotetaan painavia sanoja muun muassa Venezuelan poliittisesta kriisistä sekä Pohjois-Korean ydinaseista. Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toinen huipputapaaminen järjestetään suunnitelmien mukaan tämän kuun lopussa.
”Poliitikot ajavat vain omaa ja rahoittajiensa etua”
Virastojen sulkeminen on kasvattanut yhdysvaltalaisten äänestäjien epäluuloa valitsemiaan edustajia kohtaan. Marylandin yliopiston <a class="aw__sc-ngllmo-1 bTDnwX yle__article__link" href="" role="link">julkishallinnon tutkimuslaitos julkaisi</a> viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan yhdysvaltalaisten usko liittovaltion hallintoon on romahtanut.
83 prosenttia vastaajista ei luottanut pääkaupunki Washington D.C.:ssa tehtävien päätösten olevan oikeita ja kansakunnalle parhaita.
Erityisen huolestuttavaa tutkimuksen mukaan on, että äänestäjät epäilevät poliitikkojen ja poliittisin perustein valittujen virkamiesten rikkovan Yhdysvaltain perustajaisien niin sanottua sosiaalista sopimusta. Sen mukaan kansan valitsemien edustajien olisi asetettava kansan etu omansa edelle.
Tutkimukseen vastanneista 62 prosenttia uskoo nykyisten poliitikkojen ajattelevan päätöksissään enemmän kampanjarahoittajiensa etua. Henkilökohtaisen ja omien sidosryhmien edun tavoittelun arvioidaan kärjistyneen viime vuosina.
Kansa löytää kompromisseja, poliitikot eivät
Tutkijat muodostivat ”kansanparlamentin”, jossa tarjosivat ratkaisumalleja erilaisia poliittisia näkemyksiä edustaville vastaajille. Toisin kuin poliitikot, tavalliset kansalaiset pystyivät löytämään kompromisseja toivottomiltakin näyttäviin poliittisiin kiistakysymyksiin.
– Äänestäjät kokevat, ettei heitä kuunnella eivätkä he ymmärrä päätöksiä. He eivät kuitenkaan ole yhtä jyrkästi kahteen leiriin jakautuneita kuin poliitikot, tutkimuslaitoksen johtaja Steven Kull sanoi julkistamistilaisuudessa Brookings-instituutissa.