Yhdysvalloissa on kiihtynyt presidentti Donald Trumpin arvostelu siirtolaiskaravaanilla pelottelusta marraskuisten kongressivaalien alla.
Yhdysvaltalaisviestimissä on ihmetelty, miksi presidentti ei enää vaalien jälkeen tunnu pitävän ääntä Yhdysvaltoja Meksikon puolelta lähestyvästä väliamerikkalaisten siirtolaisten karavaanista. Vaalien alla Trump kutsui karavaania muun muassa invaasioksi ja väitti rikollisten marssivan sen mukana kohti Yhdysvaltoja.
Yhdysvalloissa käytiin kongressivaalit marraskuun alussa. Trumpin puolue republikaanit menetti paikkoja edustajainhuoneessa, mutta piti enemmistönsä senaatissa.
Vaalien jälkeen Trumpin kiinnostus keskeiseen vaaliteeman vaikuttaa lopahtaneen. Maininnat karavaanista ovat jääneet yksittäisiin kertoihin. Muun muassa uutistoimisto AP on perannut ja laskenut Trumpin puheita ja tviittejä aiheesta.
Viimeksi sunnuntaina Trump nimitti yhdessä tviitissään karavaania jälleen invaasioksi ja ilmoitti, että Yhdysvallat ei hyväksyisi sitä.
Ensimmäinen tuhansien siirtolaisten karavaani lähti liikkeelle Väli-Amerikan Hondurasista lokakuun puolivälissä. Uutistoimistojen mukaan noin 6 000 väliamerikkalaista siirtolaista on saapunut Tijuanan ja Mexicalin rajakaupunkeihin Meksikossa.
Lisäksi matkalla kohti rajaa on vielä noin 10 000 siirtolaista, kertoo uutistoimisto Reuters.
Puhe karavaanista hiipui vaalien jälkeen
Yhdysvaltalaisissa viestimissä arvioitiin jo paljon ennen vaaleja, että Trump käytti karavaania taitavasti vaalikampanjaa vauhdittaakseen.
Kun vaaleista on kulunut runsaat kaksi viikkoa, vaikuttaa yhä enemmän siltä, että kyseessä oli tahallaan synnytetty mediakohu. Trumpin huomio kiinnittyi vaalien jälkeen muualle, ja näin kävi myös yhdysvaltalaismedialle.
Uutismedian raportointi siirtolaiskaravaanista lähestulkoon tyssäsi vaalien jälkeen, selvitti yhdysvaltalainen Quartz-julkaisu analyysissään.
Ennen vaaleja viestimet raportoivat runsaasti Trumpin, Yhdysvaltain muun poliittisen johdon ja muiden poliitikkojen kommenteista. Media joko toisti poliitikkojen puhetta karavaanin aiheuttamasta uhasta tai sitten ne pyrkivät rauhoittelemaan siitä nousseita huolia.
Quartz analysoi, kuinka usein sanaa karavaani käytettiin kolmen suuren tv-kanavan uutisissa vaaleja ennen ja niiden jälkeen. Kongressivaalien jälkeen karavaanista puhumisen määrä romahti.
Myös sanomalehdissä ja uutistoimistoissa määrä hiipui, joskaan ei yhtä jyrkästi kuin tv-kanavilla.
Uutistoimisto AP:n haastattelemien Valkoisen talon virkamiesten ja eräiden ulkopuolisten neuvonantajien mukaan karavaani oli republikaanien vaalikampanjan kannalta otollinen käänne.
Kampanjaväki rakensi vaalistrategiaa sen vastustamisen ympärille. Mallina tässä oli Trumpin oma presidentinvaalikampanja vuodelta 2016, jolloin hän uhkui tarmoa kitkeä luvaton siirtolaisuus.
Viestimiä tarkkaileva Media Matters -järjestö puolestaan laski, että esimerkiksi republikaaneihin kallistuva Fox News käytti vaalipäivänä 6. marraskuuta eri kanavillaan yhteensä 33 tuntia karavaanin puimiseen.
Vaaleja seuranneena päivänä karavaani ei ollut aiheena lainkaan. Kaksi päivää vaalien jälkeen aiheeseen käytettiin neljä minuuttia ja 57 sekuntia, järjestö raportoi.
Kallista veronmaksajille
Pelon lietsonta ei ole ollut halpaa lystiä yhdysvaltalaisille veronmaksajille. Rajalle tämän vuoden aikana lähetyt lisäjoukot maksavat veronmaksajille yhteensä 210 miljoonaa dollaria eli noin 184 miljoonaa euroa, kertoi uutistoimisto AP. Se oli saanut haltuunsa puolustusministeriön raportin kustannuksista.
Vain muutamaa päivää ennen kongressivaaleja Trump ilmoitti, että Meksikon vastaiselle rajalle lähetettäisiin lähes 6 000 vahvuiset ylimääräiset joukot.
Operaation on määrä päättyä joulukuun puolivälissä. Hintaa sille tulee noin 63 miljoonaa euroa.
– Puolustusministeriö on tuhlannut miljoonia veronmaksajien rahoja, jotta presidentti Trump saattoi lietsoa pelkoja turvapaikanhakijoista ja pyrkiä vaikuttamaan vaalitulokseen, sanoi demokraattisenaattori Dianne Feinstein.
Arvostelijat ovat syyttäneet Trumpin käyttäneen armeijaa hyväkseen omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. Arvostelua on esitetty myös armeijan sisältä.
– Presidentti käytti Yhdysvaltain asevoimia kuin leikkisotilaita. Todellista uhkaa ei ollut, vaan tarkoitus oli ohjata kongressin välivaalin tulosta, Gordon Adams, Lawrence Wilkerson ja Isaiah Wilson II kirjoittivat New York Times -lehdessä.
Kaikkien kolmen tausta on joko armeijassa tai kansallisen turvallisuuden tehtävissä.
Aiemmin huhtikuussa rajalle lähetettiin yli 2 000 hengen lisäjoukot. Heistä koituu 121 miljoonan euron kustannukset.
Osa lisäjoukoista palaa jo kotiin
Lisää epäilyksiä mediatempusta syntyi, kun yhdysvaltalainen Politico-lehti kertoi alkuviikosta, että ensimmäiset joukot alkavat palata etelärajalta jo tällä viikolla, vaikka rajalle odotetaan saapuvan vielä tuhansia siirtolaisia lisää.
Lehdelle asiasta kertoi operaatiota johtava kenraali Jeffrey Buchanan.
Buchananin mukaan joukkojen määrää rajalla voidaan keventää, koska osaa joukoista ei enää tarvita paikalla. Palaajien joukossa on hänen mukaansa sotilasinsinöörejä ja kuljetuksista vastannutta henkilöstöä.
Heidän tehtävänään on ollut muun muassa rakentaa tilapäismajoituksia joukoille ja pystyttää lisää piikkilanka- ja muita esteitä rajanylityspaikoilla.
Politicon jutun jälkeen Yhdysvaltain asevoimat tiedotti, että tarkkaa aikataulua joukkojen vetämiselle ei ole lyöty lukkoon.
Lue lisää:
Ulkolinja: USA:n hajottamat perheet – Mitä tapahtui vanhemmistaan erotetuille lapsille?