Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin kaudella ottanut globaalissa kauppapolitiikassa vastarannan kiisken roolin.
Maa on uhannut tulleilla sekä vanhoja liittolaisiaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa että Kiinaa.
Tulleja on myös asetettu ja niihin on vastattu. Kesäkuussa Yhdysvalloissa tulivat voimaan esimerkiksi tullit eurooppalaisille teräs- ja alumiinituotteille.
Muistakin tulleista on puhuttu. Trump on esimerkiksi nostanut toistuvasti esiin yhdysvaltalaisen autoteollisuuden suojaamisen tulleilla.
Euroopassa puheita on kuunneltu huolestuneina. Niin myös Suomessa, jossa tuotetuista autoista leijonanosa päätyy lopulta Yhdysvaltain markkinoille.
Pelkkiä vientitilastoja katsomalla Suomen autovienti Yhdysvaltoihin näyttää vähäiseltä. Tilastojen mukaan Yhdysvaltoihin vietiin Suomesta viime vuonna 14 autoa, joiden yhteenlaskettu arvo oli reilut 320 000 euroa.
Täysin toisenlainen todellisuus kuitenkin avautuu, kun katsotaan Yhdysvaltojen autojen tuontitilastoa. Suomessa valmistettuja autoja tuotiin Yhdysvaltoihin niiden mukaan yli miljardilla eurolla, kaikkiaan reilut 60 000 kappaletta.
Tilastojen ero johtuu siitä, että vientitilastot eivät huomioi kauttakulkua. Niinpä valtaosa Suomesta Yhdysvaltoihin viedyistä autoista näkyy tilastojen valossa vientinä Saksaan.
Käytännössä kyse on Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaasta, jossa valmistetaan tällä hetkellä Mercedes-Benz -autoja. Valmet Automotivesta kerrotaan, että tilannetta seurataan siellä tarkkaan.
Tapaus on hyvä esimerkki nykyisen maailmankaupan logiikasta ja arvoketjuista.
Uudessakaupungissa tuotettujen autojen osista valtaosa tulee ulkomailta. Suomen tehdas on käytännössä kokoonpanolinja, yksi lenkki globaalissa arvoketjussa, jossa autoja ja niiden osia tuotetaan.
Jos vientitilastoissa huomioidaan kauttakulku ja arvoketjut, ulkomaankaupan tilastot näyttävät erilaisilta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkija Jyrki Ali-Yrkkö on laskenut, mitkä olisivat Suomen viennin top 3 -maat, jos globaalit arvoketjut ja kauttakulku otettaisiin huomioon vientitilastoissa.
Pohjana laskelmassa ovat vuoden 2014 luvut. Tulos on puhutteleva.
Yhdysvallat nousee listan kärkeen. Kiinan suuntautuvan viennin pienuudesta on Suomessa kannettu huolta, mutta kun arvoketjut ja kauttavienti huomioidaan, se nousee listalla kolmanneksi.
Monet asiantuntijat pitävät yhdysvaltalaisten huolta kaupan epätasapainosta Kiinan kanssa liioiteltuna. Myöskään Yhdysvaltojen vienti- ja tuontiluvut Kiinan kanssa eivät ole niin kaukana toisistaan, jos arvoketjut huomioidaan.
Monien yhdysvaltalaisyrityksien tuotteita ei ole pitkään aikaan valmistettu Yhdysvalloissa.
Esimerkiksi älypuhelimet ja lenkkitossut tuotetaan nykyisin maan rajojen ulkopuolella, mikä näyttäytyy ulkomaankaupan luvuissa suurempana epätasapainona kuin todellisuudessa onkaan – ovathan brändit ja niitä markkinoivat yritykset lopulta yhdysvaltalaisia.
Donald Trump ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker julistivat tullinokittelun päättyneeksi heinäkuun lopussa. Maiden välillä etsitään nyt ratkaisuja, joilla palattaisiin kauppasuhteiden vapauttamisen tielle.
Rauha on kuitenkin herkässä. Yleensä pidättyväisestä suomalaisesta diplomaattikunnasta luonnehditaan presidentti Trumpin kauppapolitiikkaa ailahtelevaksi.
Jos Yhdysvallat päätyy asettamaan tulleja eurooppalaisille autoille, päätöksen vaikutukset voivat Suomen kannalta olla yllättävän mittavat.
Paljon riippuu siitä, miten autoja Uudessakaupungissa valmistuttava saksalainen Daimler tulleihin reagoisi ja löytyisikö muilta markkinoilta korvaavaa kysyntää.
Viimeksi Trump on väläyttänyt autotulleja Kanadalle.