Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien tapaamisen yllä leijuu hämmennyksen ja jopa pelon sekainen sävy – ainakin kansalaisten mielestä.
Meillä on totuttu yli 40 vuotta Etykissä syntyneeseen Helsingin henkeen, joka tarkoittaa positiivista tulosta ja neuvotteluja, joista on voitu jatkaa eteenpäin.
Nyt henki uhkaa ummehtua.
Suomalaiset eivät luota Donald Trumpin eivätkä Vladimir Putinin kykyyn luoda turvallisuutta ja vähentää ristiriitoja, selvisi Ylen Taloustutkimuksella vastikään teettämissä kyselyissä.
Sen verran, mitä suomalaiset ovat kesken syvimmän kesälomakauden aikana julkisuudessa puhuneet, on presidenttien tapaaminen sinänsä hyvästä.
Yhdysvaltojen esittämiä neuvotteluita on kuitenkin ehditty valmistella tosissaan vain pari viikkoa. Mitä sellaisessa ajassa voi saada aikaan?
Käsiteltäviä aiheita olisi laaja kirjo: aina keskinäisistä suhteista kansainvälisiin kysymyksiin – Syyriaan, Iraniin ja Ukrainaan sekä aserajoitussopimuksiin.
Yhdysvaltalaisille on, suurista aiheista huolimatta, juuri nyt tärkeintä saada vastaus Venäjän mahdollisesta osuudesta Yhdysvaltain vaalikampanjointiin.
Atlantin tällä puolen on vaikea muistaa, että suurvallan sisäpolitiikka voi ajaa kansainvälisten kysymysten ohi.
Vieläkään ei tiedetä, antaako Trump tarkoituksella vai tietämättömyyttään vaikutelman, että hänellä olisi kaikki se valta, mihin hän puheillaan ja päätöksillään puuttuu.
Juuri tämä pelottaa Suomessa ja ympäri maailman.
Presidentti Trump on käyttänyt laillisia oikeuksiaan edeltäjiään paljon enemmän.
Hän on antanut jo kymmeniä asetuksia, joilla hän on perunut edeltäjänsä presidentti Barack Obaman päätöksiä. Ne koskevat muun muassa kauppapolitiikkaa ja ilmastonsuojelua.
Sen sijaan ulkopolitiikassa Trump on sekoittanut valtansa rajoja.
Esimerkiksi uhatessaan lopettaa Baltian maiden sotaharjoitukset, hän astui puolustusliitto Naton tontille.
Sotaharjoituksista päättää Nato. Trump voi kuitenkin päätöksellään vetää Yhdysvallat harjoituksista pois. Se olisi Venäjälle upea ratkaisu ja kaivattu vastaus vuosikausien valituksiin Naton itälaajentumisesta.
Vaikka Yhdysvallat jättäisi Baltian harjoitukset väliin, niin ne tuskin jäisivät pitämättä. Paine muiden Nato-maiden lisäpanostuksiin kasvaisi.
Yhdysvaltain vallanjakomalli rajoittaa tehokkaasti presidentin oikeuksia, vaikka juuri nyt ei siltä tunnu.
Esimerkiksi jo vuosi sitten senaatti leikkasi Trumpilta oikeuden yksin päättää Venäjän vastaisten pakotteiden purkamisesta.
Kysyntää Helsingin hengelle on joka puolelta. Molempien presidenttien mielestä maiden suhteet ovat kurjimmalla tasolla vuosikymmeniin ja se heijastuu maailmanpolitiikkaan.
Yhdysvalloissa etenee erikoistutkija Robert Muellerin vuosi sitten aloittama tutkinta Venäjän mahdollisesta sekaantumisesta Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleihin.
Oli ajoitus tarkoituksellinen tai ei, nosti Yhdysvaltain apulaisoikeusministeri viime perjantaina syytteet 12 venäläistä vastaan. Ne koskevat hakkerointia demokraattipuolueen ja Yhdysvaltain vaaliviranomaisten koneille sekä sosiaalisen median kampanjointia, jolla pyrittiin vaikuttamaan vaalin tulokseen.
Tämän mukaan Venäjä auttoi Trumpia presidentiksi.
Trump on luvannut – ja nyt hänen on pakko – ottaa asia esille Putinin kanssa.
Jos Trump hyväksyy leväperäisen vastauksen ja tai Putin nöyryyttää häntä, tekee Yhdysvaltain media Helsingissä kaikkensa tiristääkseen vastauksen ulos suoraan presidentti Putinilta.
Vladimir Putin on ollut Venäjän johdossa lähes 20 vuotta presidenttinä ja pääministerinä. Nykyinen valtakausi yltää vuoteen 2024.
Yhdysvallat sen sijaan käy jatkuvaa vaalikamppailua.
Kongressin välivaalit ovat jo runsaan kolmen kuukauden kuluttua ja presidentinvaalit kahden vuoden päästä.
Siksi presidentti Donald Trump kiertää ympäri maailmaa ratkaisemassa ongelmia, jotka hänen mukaansa ovat syntyneet lähinnä Barack Obaman virkavuosina. Kiire painaa päälle.
Meillä täällä Suomessa ja kaikkialla muuallakin olisi muistettava, että Donald Trump puhuu aina omille kannattajilleen, missä ikinä liikkuukin.
Hän ei osoita puheitaan ja tekojaan edes republikaaniselle puolueelle saati sitten kulloisellekin kansainväliselle kuulijakunnalle. Hän ei osoita puheitaan edes presidentti Vladimir Putinille.
Tällainen tieto voi rauhoittaa meitä hetkellisesti, mutta Helsingin henki saa tunkkaisen sävyn.
Lue myös:
Karkeita kielikuvia, pomotusta ja machoilua: Katso videolta, mitä muuta yhteistä Trumpilla ja Putinilla on kuin suurvaltajohtajuus
Näin seuraat historiallista tapaamista Ylen kanavilla – 4 vinkkiä, joilla saat Trumpin ja Putinin päivästä eniten irti