BERLIINI – Jos näistä tulleista ja esteistä ei pian päästä eroon, määräämme 20 prosentin tullit kaikille heidän autoilleen, jotka tuodaan Yhdysvaltoihin. Kootkaa ne täällä! tviittasi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump viime perjantaina. Kohteena oli EU.
Trump on uhannut EU-maita autotullien roimalla korottamisella pitkin kevättä ja kesää. EU perii amerikkalaisautojen tuonnista 10 prosenttia tullia, kun Yhdysvaltain tullit Euroopasta tuotaville henkilöautoille ovat alemmat, 2,5 prosenttia.
Mutta ovatko tullit todella tulossa, vai haluaako Trump vain parantaa neuvotteluasemiaan bluffaamalla?
– Minun arvioni on 50-50, sanoo professori Gabriel Felbermayr, joka johtaa ulkomaankaupan tutkimusta arvostetussa Ifo-tutkimuslaitoksessa Münchenissä.
Toisin sanoen: mahdotonta ennustaa. Felbermayr huomauttaa, että Trump muuttaa mieltään jatkuvasti, joten hänen aikeisiinsa on hankala ottaa kantaa.
Felbermayrilla on kuitenkin varsin tarkka arvio siitä, mitä autotullit Saksassa aiheuttaisivat.
– Olemme tehneet pikku tutkimuksen, jossa simuloimme vaikutuksia. Havaitsimme, että Saksan bruttokansantuote olisi noin viisi miljardia euroa pienempi, jos nämä tullit olisivat voimassa.
Samassa tutkimuksessa on simuloitu Yhdysvaltain määräämien teräs- ja alumiinitullien talousvaikutuksia. Tutkimuslaitos Ifo laskee niiden pienentävän Saksan bkt:ta vain 40 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Saksan bkt oli muhkeat 3 263 miljardia euroa.
"Kaksi kolmasosaa menetyksestä tulisi työntekijöiden kannettavaksi"
Ifon tutkimuksessa on oletettu, että autotullit nousisivat 25 prosenttiin. Enimmillään tällaista korotusta Trump on pitänyt esillä.
Autotullit tällä hetkellä
EU: 10 prosentin tuontitulli amerikkalaisille autoille.
USA: 2,5 prosentin tulli eurooppalaisille autoille. Pakettiautoille ja avolava-autoille 25 prosentin tulli.
– Saksassa Yhdysvaltain autotullien absoluuttinen vaikutus olisi kaikista suurin, jopa suurempi kuin Kanadassa tai Meksikossa, Felbermayr sanoo.
Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että Saksasta tuodaan Yhdysvaltoihin paljon kalliita luksusautoja, joilla tehdään isoja voittoja.
– Viiden miljardin menetys vaikuttaisi palkkoihin, veroihin ja tietysti myös yritysten voittoihin. Mutta suurin osa siitä, noin kaksi kolmasosaa, tulisi työntekijöiden kannettavaksi. Autoteollisuus maksaa nykyään keskivertoa parempia palkkoja ja tarjoaa keskivertoa varmempia työpaikkoja. Jos teollisuus joutuu jarruttamaan, vaikutukset ovat suhteellisen rajuja.
Automarkkinoihin erikoistunut Duisburg-Essenin yliopiston professori Ferdinand Dudenhöffer suhtautuu tilanteeseen hieman Felbermayria optimistisemmin.
– Tullit tekisivät kipeää ja pienentäisivät saksalaisten autovalmistajien voittoja, mutta en usko, että ne vaikuttaisivat merkittävästi työpaikkoihin Saksassa.
Isoin bemaritehdas sijaitsee Etelä-Carolinassa
Professori Dudenhöffer pitää erityisen tärkeänä korvaavana markkinana Kiinaa, joka on ilmoittanut laskevansa tuontiautojen tulleja 1. heinäkuuta alkaen.
Felbermayrin mukaan Ifon laskelmassa on jo huomioitu, että saksalaiset autonvalmistajat yrittävät luonnollisesti sopeuttaa tuotantoaan uuteen tilanteeseen ja löytää muita markkinoita. Hän pitää mahdollisena, että autoteollisuus myös siirtäisi tuotantoaan enemmän Yhdysvaltoihin.
Useilla saksalaisilla autojäteillä onkin jo tehtaita Yhdysvalloissa. Esimerkiksi BMW:n maailmanlaajuisesti suurin tehdas sijaitsee Etelä-Carolinan Spartanburgissa. Siellä valmistetaan katumaastureita sekä Yhdysvaltain markkinoille että muun muassa Kiinaan vietäväksi.
Daimler antoi tulosvaroituksen Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiistan takia
Dudenhöffer arvioi, että tullien vuoksi saksalaisyhtiöt todennäköisesti monipuolistaisivat tuotantoaan Yhdysvalloissa, mutta hän ei usko amerikkalaistehtaiden tuotannon sinänsä kasvavan.
– Yhdysvalloissa myydään nykyään 16 miljoonaa autoa vuodessa, Kiinassa 25 miljoonaa. Yhdysvaltain markkinat eivät kasva, mutta Kiinassa myyntimäärät voivat kymmenen vuoden päästä olla 35-40 miljoonaa autoa vuodessa.
Kiinassa myydään pian yli kolmannes maailman autoista, Dudenhöffer huomauttaa. Siksi saksalaisten autonvalmistajien kannattaisi hänen mielestään ennemmin keskittyä Kiinan markkinoille puskemiseen eikä tuhlata energiaa Yhdysvaltain tullien harmitteluun.
Toisaalta myös Kiinan ja Yhdysvaltain kauppariidat vaikuttavat ympäri maailmaa toimiviin saksalaisiin autoyhtiöihin. Daimler joutui viime viikolla antamaan tulosvaroituksen Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten mahdollisten tullikorotusten takia, sillä se valmistaa Yhdysvalloissa paljon Mercedeksiä Kiinan markkinoille.
Yhdysvaltain ja EU:n välillä seuraava askel otetaan sunnuntaina, kun EU:n teräs- ja alumiinitullien vuoksi määräämät vastatullit amerikkalaistuotteille tulevat voimaan.
Trump on määrännyt Yhdysvaltain kauppaministeriön selvittämään, voiko ulkomaisten autojen ja autonosien tuonti uhata kansallista turvallisuutta. Tämä olisi peruste tullien korottamiselle. Kauppaministeri Willbur Ross totesi viime torstaina, että selvityksen odotetaan valmistuvan heinä- tai elokuussa.
EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen on sanonut, että EU:n on pakko vastata, jos Yhdysvallat nostaa eurooppalaisten autojen tuontitulleja.
EU on myös ilmoittanut riitauttavansa Yhdysvaltain jo määräämät teräs- ja alumiinitullit Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa sillä perusteella, että päätös on WTO:n sääntöjen vastainen.
Korjattu 11:02: Yhdysvaltain kauppaministeri on Wilbur Ross, ei Wilbur Smith.