Yhdysvallat aikoo ottaa käyttöön eurooppalaiselle teräsviennille 25 prosentin tullin ja alumiiniviennille 10 prosentin tullin. Tullit koskisivat myös Meksikoa ja Kanadaa, jotka EU:n tavoin eivät ole onnistuneet neuvottelemaan pysyvästä tullivapautuksesta.

Uutistoimisto Reutersin haastattelemien kahden lähteen mukaan ilmoitus tullee torstaiaamuna eli iltapäivällä Suomen aikaa.

Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen katsoo, että viime hetken neuvottelutulosta tullien välttämiseksi tuskin syntyy:

– Valitettavasti tämän hetken tilannearvio näyttää aika synkältä. Huomenna tullit saattavat kohdistua EU:hun. Tietysti Trumpin kanssa kaikki on aina mahdollista, hän tykkää olla arvaamaton.

Alunperin presidentti Trump ilmoitti tulleista jo 23. maaliskuuta, mutta toukokuun alussa tullien voimaantuloa lykättiin kesäkuun 1. päivään saakka. Trump vetosi vuonna 1962 voimaan astuneeseen kauppalakiin, joka mahdollistaa tullien käyttöönoton presidentin asetuksella tilanteessa, joissa tuonti uhkaa kansallista turvallisuutta.

Tulleista on kuukauden lykkäyksen aikana neuvoteltu, mutta toistaiseksi siis tuloksetta.

– EU on ehdottanut Yhdysvalloille tiiviimpää yhteistyötä sääntelyssä sekä energiakaupassa ja on ollut valmis myös vapauttamaan kauppaa. Mutta EU on halunnut Yhdysvaltain ensin antavan unionille poikkeuksen teräs- ja alumiinitulleista, ja vasta sen jälkeen voidaan edetä muissa asioissa.

– Yhdysvallat puolestaan haluaisi neuvotella siitä huolimatta, että tullit uhkaavat EU:ta samaan aikaan, kertoo Saila Turtiainen.

EU:n kanta on, että sen vienti pitäisi vapauttaa pysyvästi tulleista, koska unioni ei ole vastuussa teräksen ja alumiinin liikatuotannosta.

Kauppasota uhkaa

Komissio uhkaa ottaa käyttöön vastatullit, jotka alustavan suunnitelman mukaan koskisivat 2,8 miljardin euron edestä amerikkalaista tuontia, muun muassa pähkinävoita ja farkkuja. Amerikkalaiset teräs- ja alumiinitullit koskevat 6,4 miljardin euron arvoista eurooppalaisvientiä.

Presidentti Trump haluaa tukea tulleilla amerikkalaisyritysten omaa teräksen ja alumiinin tuotantoa.

Taloustieteilijät kuitenkin varoittavat, että monet muut amerikkalaiset teollisuusyritykset saattavat kärsiä, koska ne joutuvat tullien takia maksamaan enemmän teräksestä ja alumiinista. Amerikkalainen metalliteollisuus ei kykene kattamaan täysin teollisuuden teräksen ja alumiinin tarvetta.

Huolta kauppasodasta kasvattaa se, että presidentti Trump määräsi viime viikolla hallintonsa tutkimaan myös autotuonnin rajoittamista tullein.

– Tämä on ollut iso pettymys, ja luottamus Yhdysvaltoja kohtaan on murenemassa. EU ja Yhdysvallat ovat perinteisesti olleet tiiviitä yhteistyökumppaneita, mutta nyt on käynyt selväksi, että suhde Yhdysvaltoihin on lähivuosina aika erilainen, sanoo Turtiainen.

Lue lisää:

Miten Trumpin terästullipäätös kurittaa Suomea? Tässä neljä kysymystä ja vastausta

Analyysi: Syttyikö nyt kauppasota? Trumpin terästullit kirvoittivat EU:n uhkaamaan vastatoimilla