Maakuntavaalit pitäisi järjestää hieman yli puolen vuoden päästä, mutta kansanedustajat ja Suomen euroedustajat arpovat vielä osallistumistaan vaaleihin.
Tämän kuvan voi saada Ylen kyselystä, joka lähetettiin kansanedustajille ja suomalaisille europarlamentaarikoille. Vastanneista 25 ilmoittaa asettuvansa maakuntavaaleissa ehdolle ja noin kolmasosa eli 32 edustajaa kieltäytyy ehdokkuudesta.
Edustajista 44 ilmoitti, etteivät he vielä ole tehneet päätöstä. Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on huomannut, että kaikki miettivät tavallista tarkemmin ehdokkuuttaan vaaleissa.
— Erityinen haitta tässä on nyt se, että maakuntavaaleista on epäselvyyttä. Mikä on se tehtävä, johon asetutaan ehdolle.
Rinne viittaa siihen, ettei eduskunta ole päättänyt kaikista asioista maakunta- ja sote-uudistuksessa.
Puolueiden välillä ei ole suuria eroja vaali-innokkuudessa, vaikka kokoomuksessa harataan eniten ehdokkuutta (11 vastaajaa 20:stä) vastaan ja SDP:ssä päättämättömien (12 vastaajaa 21:stä) määrä on suurin.
Kyselyyn vastasi 101 edustajaa, kun suomalaisia edustajia eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa on yhteensä 213.
Enemmistö kannattaa vaalien yhdistämistä
Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit pohtivat pitkin viime vuotta, pitäisikö joitakin vaaleja yhdistää. Puolueet pelkäävät, että useat peräkkäiset vaalit syövät kansalaisten intoa äänestää.
Tammikuun presidentinvaaleja seurannee lokakuussa maakuntavaalit, joiden jälkeen on vuorossa eduskuntavaalit huhtikuussa 2019. Europarlamenttivaalit puolestaan järjestetään alkukesästä 2019.
Suurin osa vastanneista pitää vaalien yhdistämistä järkevänä. Kiistaa vastanneiden välille saadaan vasta, kun edustajien pitäisi päättää, mitkä vaalit laitettaisiin yhteen.
Hieman enemmän kannatusta saa ajatus maakunta- ja eduskuntavaalien yhdistämisestä. Vastanneista 54 kannattaa ehdotusta, kun taas 34 vastustaa. Edustajista 13 ei osaa muodostaa asiaan kantaa.
Puolueiden välillä on asiassa selvä ero. Kyselyyn vastanneet demarit lähes yksinomaan kannattavat ajatusta ja keskustalaiset vastustavat. Muiden puolueiden vastaajat jakaantuvat tasaisesti puolustajiin ja vastustajiin.
Sama asia näkyy käänteisesti myös kysymyksessä eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä. Ehdotus saa puolelleen 52 vastaajaa ja 37 suomalaisedustajaa vastustaa sitä. Vastaajista 12 ei osaa muodostaa kantaansa asiaan.
Iso osa vastustajista löytyy SDP:stä, kun taas keskustalaiset lähes yksimielisesti kannattavat ajatusta. Tämä ei ole yllätys, mikäli asiaa peilaa puoluesihteereiden kokouksiin.
Puoluesihteereiden kokouksissa keskusta on halunnut yhdistää eduskunta- ja eurovaalit, kun taas SDP on painottanut maakunta- ja eduskuntavaalien yhdistämistä.
Perustuslakiasiantuntijat ovat pitäneet tärkeänä, että puolueet olisivat mahdollisista muutoksista yksimielisiä.
Ovatko kolmet vaalit liikaa?
Maakuntavaalit ovat herättäneet kysymyksen siitä, voiko yksi poliitikko hoitaa huolella kolmea luottamustehtävää samaan aikaan. Esimerkiksi poliittiset nuorisojärjestöt ovat vaatineet, ettei sama henkilö saisi vaikuttaa yhtä aikaa sekä eduskunnassa, maakuntavaltuustossa että kunnanvaltuustossa.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kutsui viime perjantaina puolueiden johtohenkilöitä koolle keskustelemaan maakuntavaalien pelisäännöistä, joiden mukaan kansanedustaja ei saisi olla ehdolla eduskuntavaalien lisäksi maakunta- ja kuntavaaleissa.
— Keskustelut on nyt käyty ja tilanne on se, että RKP on aika yksin tämän ajatuksen kanssa. Se tietenkin johtaa sitten siihen, että meidänkin riveistä tulee varmasti kansanedustajia sitten maakuntaehdokaslistoille, Henriksson sanoo.
Henriksson vielä arpoo omaa ehdokkuuttaan maakuntavaaleissa. Puoluejohtaja Henriksson toimii tällä hetkellä Pietarsaaren kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja hän miettii jaksamistaan.
— Jos tilanne on se, että maan kaikki muut puoluejohtajat lähtevät ehdolle, niin sitten on aika vaikeaa jäädä pois.
Viime kevään kuntavaaleissa kaikki muut puheenjohtajat olivat ehdolla paitsi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvinen asettuu ehdolle maakuntavaaleissa, vaikka hänelläkin on kaksi luottamustehtävää: toinen eduskunnassa ja toinen Kauhavan kaupunginvaltuustossa.
— Minun täytyy vakavasti pohtia tehtäviä, joita maakuntahallinnossa ja kuntatasolla otan vastaan. Olen tällä hetkellä valtuuston varapuheenjohtaja ja jos pärjään maakuntavaaleissa, niin mietin kuntatasolla, että voinko jatkaa vielä valtuuston varapuheenjohtajana.
Useat poliitikot myöntävät, että puolueilla on paineita saada näkyviä ehdokkaita mahdollisiin ensimmäisiin maakuntavaaleihin.