Äitiyslain kannattajat korostivat kaikkien perheiden yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeudellista turvaa nykyiseen adoptiomenettelyyn verrattuna.

Äitiyslaki tuli alunperin eduskuntaan kansalaisaloitteena jo vuonna 2016. Asia hautautui pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen sekavina viime kuukausina.

Lakiesitys oli tänään keskiviikkona koko eduskunnan käsiteltävänä, sillä esitystä valmistellut Kari Tolvasen (kok.) johtama lakivaliokunta sai viime viikolla valmiiksi oman mietintönsä. Valiokunta oli muuten yksimielinen, mutta kristillisdemokraattien Antero Laukkanen jätti siihen vastalauseensa.

Kristillisdemokraatit jatkoivat tänään äitiyslain kiivasta arvostelua, mutta saivat tukea vain yksittäisiltä kansanedustajilta muista puolueista.

Laukkasen mielestä valiokunta oli kuullut vain yhtä perustuslain tuntijaa ja esitti äitiyslain lähettämistä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Lakiesityksen toinen kiivas arvostelija, perussuomalaisten Mika Niikko oli samalla kannalla, mutta kaksikko hävisi äänestyksen äänin 86-29.

Viekö lakiesitys lapselta isän iäksi?

Äitiyslain vastustajien mielestä lakiesityksen suurin puute on se, että jatkossa naisparien lapsilta viedään oikeus isään.

– Tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää eikä voi koskaan saada isyyttä juridiseksi pitäväksi, ja se on se suuri asia, perusteli kielteistä kantaansa keskustan Tapani Tölli.

Lakiesityksen kannattajat pitivät väitettä perusteettomana, sillä hedelmöityshoidossa naisparit käyttäisivät vain spermaa, joka olisi anonyymilta luovuttajalta eli luovuttajalta joka ei halua henkilöllisyyttää sen paremmin lapsen kuin hänen äitiensä tietoon.

– Tämä ei loukkaa kenenkään isyyttä, tässä ei viedä keneltäkään lapselta isää, ja tällä halutaan vain parantaa lapsen asemaa, alleviivasi vasemmistoliiton Katja Hänninen.

Nykylainsäädännön mukaan naisparien molemmat puolisot voivat saada vanhemmuuden, mutta vain lapsen syntymän jälkeisen adoption kautta. Monet uudistuksen kannattajat muistuttivat, että adoptioprosessit ovat pitkiä ja lapsen asema turvaton jos äidille sattuisi jotain synnytyksessä tai hän joutuisi onnettomuuteen adoptioprosessin aikana.

– Tällä lailla kevennetään byrokratiaa, kun raskaampi perheen sisäinen adoptioprosessi poistuu ja voidaan korvata isyyslakia vastaavalla tunnustamismenettelyllä jo neuvolassa, kun yhteistä lasta odotetaan, perusteli vihreiden Johanna Karimäki.

Hyviä ja huonoja hetero- ja homovanhempia

Salikeskustelussa lakiesitystä vastustettiin myös perinteisillä perhearvoilla, joita ei esimerkiksi keskustan Hannu Hoskosen mielestä puolusta enää kukaan.

– Kuka tämän sekamelskan keskellä enää jonain päivänä sanoo, kuka on isä tai äiti, Hoskonen kysyi.

Perussuomalaisten Ritva "Kike" Elomaa ja Ville Tavio sanoivat olevansa perinteisten perhearvojen vankkumattomia kannattajia, mutta kannattivat molemmat äitiyslakia.

– Lapsen etu on, että hänestä huolehditaan rakastavassa perheessä. Vanhempi voi olla hyvä tai huono, oli kyseessä sitten hetero tai homo, biologinen vanhempi tai ottovanhempi. Uskoisin, että tässä salissa kaikki kuitenkin voisivat tämän allekirjoittaa, Tavio perusteli kantaansa.

– Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja ihan molemmista kannoista, ja silti, vaikka olen erittäin perinteisten perhearvojen kannattaja, mielestäni lapsen edun mukaista on kannattaa tätä lakialoitetta, Elomaa sanoi.

Eduskunta äänestää äitiyslain lopullisesta hyväksymisestä ensi viikolla.