TUKHOLMA Norjan pääministeri Erna Solberg kohtaa tänään miehen, jonka twiittailua ja puheita hän kuvasi syksyllä toivottomaksi. Tämä on tietysti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin tiedossa kun hän ottaa Solbergin vastaan Valkoisessa talossa illansuussa Suomen aikaa.
Presidentti Trumpin ja pääministeri Solbergin puheenaiheet ovat vakavia.
Heidän odotetaan keskustelevan sotilasliitto Naton yhteisistä puolustus- ja turvallisuustavoitteista ja terrorismin vastaisesta taistelusta. Valkoisen talon tiedottajan Sarah Huckabeen mukaan korostetaan myös maiden kahdenvälisiä turvallisuus- ja taloussuhteita, kuten Trumpin linjaan sopii.
Pääministeri Solberg ei ole peitellyt aiemmin näkemyksiään Trumpin persoonasta ja arvaamattomista lausunnoista ja twiittailusta.
Viime syksynä Norjan ja Ruotsin pääministerit istuivat kuuntelemassa, kun Trump osallistui ensimmäistä kertaa vaalikampanjassaan arvostelemansa YK:n yleiskokouksen istuntoon New Yorkissa.
Kokousväkeä kuohutti Trumpin Twitterissä julkaisema video, jossa hän näyttää lyövän golfpallon Hillary Clintonin selkään.
– Toivoton, huono tapa kommunikoida, Erna Solberg sanoi Trumpin twiittailuista. Hän paheksui myös Trumpin tapaa puhua naisista ja kutsui sitä häirinnäksi.
– En pidä siitä, Solberg totesi norjalaiselle Verdens Gang- lehdelle.
Tiivistynyt sotilaallinen yhteistyö
Solbergin suhtautuminen läntisen maailman ja Naton johtomaan presidenttiin kuvaa asetelmaa myös muiden Pohjoismaiden kannalta.
Ruotsin ulkoministeri Margot Wahlström on käyttänyt sanavarastonsa loppuun ihmetellessään Trumpin twiittejä ja lausuntoja Pohjois-Koreasta. “Mahtipontinen ja kansallismielinen” olivat Wahlströmin kommentit Trumpin YK.ssa pitämästä puheesta.
Presidentti Sauli Niinistö yritti näyttää huvittuneelta viime elokuun yhteisessä tiedotustilaisuudessa Valkoisessa talossa, kun Trump sekoili kahden vaalean naistoimittajan välillä. Vähemmän huvittavaa Niinistön kannalta oli Trumpin tiedotustilaisuudessa livauttama väite, että Suomi on jo tilannut Yhdysvalloista F18-hävittäjiä. Ei ole, kiisti presidentti Niinistö.
Pohjoismaiden sotilaallinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tiivistynyt Georgian sodan jälkeen niin, että sitä voi kutsua kaikkien viiden Pohjoismaan kannalta historialliseksi lähentymiseksi.
Pohjoismaista kolme, Norja, Tanska ja Islanti ovat Naton jäsenmaita. Suomen ja Ruotsin kumppanuussuhteet Natoon ovat tiivistyneet viime vuosina sopimusten ja yhteisten sotaharjoitusten myötä.
Aikaisemmin suomalaiset ja ruotsalaiset sanoivat jäävänsä ilman jäsenyyttä Nato-kokousten tuulikaappiin, mutta tuskin sanovat enää. Uusia askelia, kuten brittijohtoista sotilasyhteistyötä JEF:iä (Joint Expeditionary Force), on molemmissa maissa vähätelty liittoutumisen kannalta, mutta käytännössä ne ovat lähentäneet Pohjoismaita ja vieneet vähitellen myös Suomea ja Ruotsia Naton sateenvarjon alle.
Nato-maa Tanskalle Venäjän uhka ei merkitse uhkaa omille rajoille, vaan Baltian turvallisuudelle. Viime perjantaina Tanskan pääministeri oli seuraamassa neljän F-16 hävittäjän lähtöä Liettuaan ja 200:n tanskalaissotilaan siirtymistä Viroon.
Tanskalaissotilaat ovat osa Naton muutamien tuhansien vahvuista joukkojen siirtoa Baltiaan ja Puolaan. Se on symbolinen vahvistus, eikä se poista kysymystä siitä, miten sitoutunut Yhdysvallat on eurooppalaisten liittolaisten puolustamiseen, tehtävään, josta Nato sai alkunsa 1949.
Tämän illan tapaamisessa Norjan pääministerin Erna Solbergin kanssa Trumpia kiinnostaa erityisesti jihadistijärjestö Isisin vastainen taistelu. Se on asia, jota hän on nostanut myös muille liittolaisille esille jatkuvasti enemmän kuin perinteistä transatlanttista yhteistyötä.
Pohjoismaissa uskottiin presidentti Donald Trumpin valinnan jälkeen, että Washingtonin hallinto on vahva ja vakaa, niin vakaa, ettei mikään oikeastaan muutu länne yhteisessä turvallisuuspolitiikassa tai Natossa. Jäätiin odottamaan Trumpin rauhoittumista. Sitä odotetaan edelleen.
Trumpin valinnan jälkeen Saksan liittokansleri Angela Merkel on patistanut Eurooppaa ottamaan vastuuta itsestään.
– Ajat, jolloin me pystyimme täysin luottamaan toisiimme – ne ovat jollakin tapaa ohi, Merkel sanoi viime kesänä. Hän ei maininnut Yhdysvaltoja tai Donald Trumpia, mutta viesti oli selvä.
Yhteisvastuuta pohjoisesta
Naton nykyinen pääsihteeri on entinen Norjan pääministeri Jens Stoltenberg.
Hänen isänsä, entinen puolustus- ja ulkoministeri Thorvald Stoltenberg, julkaisi vuonna 2009 kutakuinkin Pohjoismaiden nykyistä tilannetta vastaavan suunnitelman. Pohjolalla olisi yhteinen turvallisuuspolitiikka ja maat jakaisivat resurssejaan ja ottaisivat yhdessä enemmän vastuuta pohjoisesta alueesta.
Isä Stoltenberg ajatteli pitkälti pohjoisia merialueita, mutta monella tapaa Pohjoismaat ovat Venäjän töytäisemänä menneet isä Stoltenbergin suuntaan.
Poika Jens Stoltenberg on Ruotsin Sälenissä ensi viikolla järjestettävän turvallisuuskokouksen yksi pääpuhujista. Hän aikoo todennäköisesti jälleen kerran rauhoittaa pohjoismaisia kuulijoita kertomalla, että Nato ja Yhdysvallat säilyvät eurooppalaisten tukena. Ja että pohjoisten jäsenmaiden ja kumppanuusmaiden kanssa yhteistyö on hyvää ja yhä tiivistyvää.
Stoltenberg on kuitenkin vain sotilasliiton pääsihteeri, ei läntisen maailman alfamaan Yhdysvaltojen presidentti. Pohjoismaiden – ja tänään illalla Norjan Erna Solbergin – on tunnustettava se tosiasia, että Trumpin valtakaudella epävakaus raastaa läntistä yhteistyötä, sekä sotilaallista että poliittista.