Populismi näyttää vetoavan vanhempiin äänestäjiin, sanoo kansainvälisen politiikan professori.

Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi ja Britannian kesäkuista Brexit-äänestystä on tänään vertailtu paljon. On esimerkiksi pantu merkille, miten molemmissa äänestyksissä mielipidemittaukset osuivat harhaan ja kansa yllätti monet asiantuntijat.

Eräs yhteinen piirre Trump- ja Brexit-vaaleissa on myös se, miten selvä jakolinja nuorten ja vanhempien äänestäjien välillä vaikuttaa olevan. Britannissa nuoret äänestäjät olivat selvästi EU-jäsenyyden kannalla, mutta iäkkäämmät äänestivät niin aktiivisesti EU-eron puolesta, että Brexit-leiri voitti.

Näyttää siltä, että myös Yhdysvaltain presidentinvaaleissa asetelma oli samanlainen. Alle 44-vuotiaat olivat CNN:n mukaan selvästi Clintonin kannalla, sitä vanhemmat taas äänestivät Trumpia. Toki molemmissa ikäryhmissä on kumman tahansa ehdokkaan kannattajia, mutta isossa kuvassa jakolinja näkyy.

Onko tämä uusi juttu? Onko tänä vuonna tullut näkyville uusia poliittisia jakolinjoja nuorten ja vanhojen välillä? Vai ovatko nuoret ja vanhat aina olleet tällä tavalla eri mieltä vaaleissa?

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg sanoo, että ilmiössä sekä uutta ja vanhaa: esimerkiksi 1970-luvulla vasemmistolaisuus ja 1980-luvulla vihreä ympäristöliike olivat vahvasti nuorten keskuudessa voimistuneita liikkeitä.

Nyt kuitenkin vanhemmat äänestävät protestivaihtoehtoja, nuoremmat taas edustavat enemmän jatkuvuutta.

- Se on ehkä se, mikä tässä on yllätys, Forsberg sanoo.

Britannian EU-jäsenyyden jatkaminen olisi ollut juuri tällainen jatkuvuutta korostava päätös. Myös Clintonista ajateltiin, että presidenttinä hän jatkaisi USA:n totuttua linjaa. Trumpista tiedetään vielä hyvin vähän, millaista politiikkaa hän käytännössä tekee.

Populismi ei ole nuorten juttu

Mutta miksi tällaisia jakolinjoja on tänä vuonna syntynyt? Miksi Brexit ja Trump vetoavat juuri vanhempiin äänestäjiin?

Forsberg sanoo, että pohjilla on vanhempien äänestäjien pidemmän aikavälin turhautuminen poliittiseen järjestelmään.

- Luulen, että he ovat kokeneet heidän työnsä ja asemansa valuvan alaspäin. Nuorilla ei ole samaa sukupolvista kokemusta. Tässä on tietynlaista nostalgisuutta, ja se tietyllä tavalla erottelee, koska nuorilla ei ole samanlaista nostalgiakaipuuta.

Vanhemmat äänestäjät saattavat siis haikailla menneiden vuosikymmenien selkeämpää maailmaa: kyllä ennen oli paremmin! Forsberg sanoo, että samanlainen ilmiö näkyy esimerkiksi Euroopassa muidenkin populististen puolueiden kohdalla kuten perussuomalaisten äänestäjäkunnassa. Forsbergin mukaan ne eivät vaikuta olevan varsinaisesti nuorten liikkeitä, vaikka nuoriakin toki niiden kannattajista löytyy.

"Demokratian ytimeen kuitenkin kuuluu, että ne ihmiset pääsevät äänestämään, joita ne päätökset koskevat."

Brexitin ja Trumpin kohdalla monia nuoria äänestäjiä on ärsyttänyt se, miten vanhemmat sukupolvet tekevät politiikkaa, jonka seurauksia he eivät ole kohtaamassa. Trump on julkisesti epäillyt ilmastonmuutosta, ja nyt monia epäilyttääkin, kiihdyttääkö hänen politiikkansa ilmastonmuutosta – jonka vaikutukset näkyvät vahvasti vasta seuraaville sukupolville.

Forsberg pitää tällaista nuorten kimmastusta ymmärrettävältä. Teoreettisessa mielessä on pohdittu jo jonkin aikaa, miten kysymyksiä ylisukupolvisesta vastuusta ja oikeudenmukaisuudesta pitäisi ratkoa.

- Mutta nyt aletaan kohdata aiheita, joissa se ei ole enää teoreettinen kysymys.

Forsberg sanoo, että demokraattinen malli rakoilee, jos asioista päättävät ihmiset, joihin päätökset eivät oikeastaan vaikuta.

- Demokratian ytimeen kuitenkin kuuluu, että ne ihmiset pääsevät äänestämään, joita ne päätökset koskevat.

Lue myös:

Tämä Trump-lainaus tyhmistä republikaaniäänestäjistä kiertää nyt kaikkialla – mutta se ei ole totta

Donald Trump on USA:n seuraava presidentti – tässä 5 kiinnostavinta hetkeä vaaliyöltä