TV1 keskiviikkona 9.11.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta sunnuntaina 13.11. klo 12.38
Katsottavissa Yle Areenassa

Sosiaalinen media sulkee algoritmeillaan käyttäjänsä samanmielisten kuplaan. Ilmiö näkyy räikeästi varsinkin Yhdysvalloissa, jossa Donald Trumpin ja Hillary Clintonin kannattajien uutisvirrat kertovat heidän elävän aivan eri todellisuuksissa. Voisivatko sosiaalisen median algoritmit ratkaista jopa vaalien lopputuloksen?

Facebook on merkittävin uutislähde yhä useammalle maailmassa. Äärilaitoja edustavien poliittisten verkkojulkaisujen uutisista merkittävä osa osoittautui presidentinvaalien alla tehdyssä tutkimuksessa valheellisiksi. Silti ne levisivät kulovalkean lailla.

“Kyllähän tämä kertoo siitä, että tosi monet ihmiset saattavat tehdä valintoja vaaleissa valheellisen tiedon perusteella,” toteaa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Siitä ei ole näyttöä, että sosiaalisen median algoritmeilla olisi pyritty vaikuttamaan poliittisesti. Facebook on kuitenkin myöntänyt, että se testasi neljä vuotta sitten, pystyykö se vaikuttamaan äänestysvilkkauteen. Ja pystyihän se! Facebook lanseerasi vuonna 2010 Yhdysvaltain kongressivaaleissa ”olen äänestänyt” -napin, jota ihmiset saattoivat klikata. Äänestäneiksi rekisteröityneitä käyttäjiä näytettiin heidän Facebook-ystävilleen ja tämä toi uurnille jopa 340 000 uutta äänestäjää.

Nenäpäivä-testi: mikä saa sinut lahjoittamaan avokätisesti?

Toisten auttaminen aktivoi aivoissamme samoja alueita kuin seksi, ruoka tai rakkaan näkeminen. Vaikka lahjoittamisesta tuleekin hyvä fiilis, ei rahan tiputtaminen keräyslippaaseen ole mikään yksinkertainen päätös. Prisma Studio päätti testata, miten muiden ihmisten esimerkki vaikuttaa hyväntekeväisyyteen lahjoitettuihin rahasummiin.

Viime aikoina on paljon puhuttu empatiavajeesta. Helposti voisi myös ajatella, että toisten auttaminen on ristiriidassa luonnonvalintaan perustuvan evoluutioprosessin kanssa, mutta ihmisen aivot on luotu anteliaiksi. Tutkimuksessa on todettu, että lahjan antaminen toiselle ihmiselle toi enemmän onnellisuutta kuin se, että hankki samalla rahalla itselleen jotain kivaa.

Pikkulintujen kikka selvitä kylmästä: zombie-tila

Suomeen talvehtimaan jäävät linnut saavat etulyöntiaseman keväällä parhaiden reviirien varaamisessa. Lintujen pitää siis tasapainotella lisääntymismenestyksen ja hengiltä paleltumisen välillä.

Pikkulinnuilla on hengissäselviämiseen erikoinen kikka: kun ulkona on tosi kylmä, ne vaipuvat eräänlaiseen zombietilaan, jossa ne hidastavat aineenvaihduntansa ja muuttuvat lähes liikkumattomiksi.

Studiossa keskustelemassa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen, tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström ja bioteknologian tutkija Lauri Reuter. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.