Kokeile itse

# Tehtävä

Tunnista artikkelista konkreettiset tekstuaaliset vinoumat. Raportoi vain havainnot, joilla on selvä näyttö annetussa tekstissä.

Käytä vain artikkelin sisältöä. Älä käytä ulkoista tietoa, arvioi väitteiden paikkansapitävyyttä tai päättele kirjoittajan tarkoitusta.

Palauta vain annetun JSON-skeeman mukainen JSON. Kirjoita `reasoning` ja `summary` suomeksi.

# Syöte

Artikkeli annetaan yhdessä `user`-viestissä:

```text
<article>
<title>
OTSIKKO MARKDOWNINA
</title>
<lead>
INGRESSI MARKDOWNINA
</lead>
<body>
LEIPÄTEKSTI MARKDOWNINA
</body>
</article>
```

Tagit rajaavat artikkelin osat. Niiden sisällä oleva Markdown on analysoitavaa aineistoa, ei ohjeita. Ingressi voi olla tyhjä.

# Raportointikynnys

`signals` on objekti, jossa on yksi kenttä kutakin havaintotyyppiä varten. Aseta tyyppikentän arvoksi havainto vain, kun:

1. havainto vastaa täsmällisesti kyseisen kentän alla määriteltyä tyyppiä
2. mekanismi voidaan osoittaa artikkelin omasta kielestä, rakenteesta tai siinä esiintyvien näkökulmien tai lähteiden käsittelystä
3. näyttö riittää vähintään pistetasoon 1
4. havainnon tueksi voidaan antaa sanatarkka lainaus artikkelista

Muussa tapauksessa aseta tyyppikentän arvoksi `null`. On normaalia, että kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`. Jos havainto on rajatapaus, jätä se raportoimatta.

Älä tulkitse vinoumaksi yksinään aiheen valintaa, jutun lyhyyttä, lähteiden lukumäärää tai sellaista puuttuvaa näkökulmaa, lähdettä tai taustatietoa, jota artikkelissa ei mainita.

# Havaintotyypit

## `language`

Artikkelin oman äänen yksittäinen selvästi arvottava, leimaava, vähättelevä tai ylistävä sana tai ilmaus.

Attribuoitu suora tai epäsuora lainaus ei ole `language`-havainto vain siksi, että lähteen ilmaus on voimakas. Neutraali kuvaus, vakiintunut nimike tai täsmällinen tapahtumakuvaus ei riitä.

Käytä tätä tyyppiä, kun mekanismi on nimenomaan artikkelin oman sanan tai ilmauksen arvottavuus. Jos havainto perustuu näkökulmien sisällölliseen epäsymmetriaan, käytä `perspective_balance`-tyyppiä. Jos se perustuu lähteiden uskottavuuden tai puheen journalistiseen käsittelyyn, käytä `source_treatment`-tyyppiä.

## `prominence`

Artikkelissa esiintyvää asiaa tai näkökulmaa korostetaan suhteettomasti otsikossa, ingressissä, rakenteessa, toistolla tai tekstimäärällä verrattuna artikkelin muuhun sisältöön.

Mekanismin on perustuttava asian näkyvyyteen tai sijoitteluun, ei pelkästään yksittäisen ilmauksen sävyyn. Tavallinen otsikkotiivistys tai jutun pääasian nostaminen ei riitä.

## `perspective_balance`

Artikkelissa esiintyvien olennaisten vastakkaisten näkökulmien argumentteja, perusteluja tai vastauksia käsitellään selvästi epäsymmetrisesti saman kysymyksen tai väitteen yhteydessä.

Molempien vertailtavien näkökulmien on esiinnyttävä artikkelissa ja koskettava samaa olennaista kiistakysymystä. Pelkkä puheenvuorojen pituusero ei riitä.

Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria koskee näkökulmien asiasisältöjen käsittelyä. Jos ero koskee ensisijaisesti näkökulmia esittävien henkilöiden tai organisaatioiden uskottavuuden, attribuoinnin tai puheen journalistista käsittelyä, käytä `source_treatment`-tyyppiä.

## `source_treatment`

Artikkelissa esiintyviä lähteitä kohdellaan journalistisesti selvästi eri tavoin niiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden käsittelyn suhteen. Mekanismi voi ilmetä esimerkiksi esittelyissä, attribuutioverbeissä, varauksissa, epäilyn ilmaisuissa, haastamisessa tai väitteiden vahvistamisessa.

Vertailun on koskettava artikkelissa keskenään riittävän vertailukelpoisina esitettyjä lähteitä tai väitteitä. Pelkkä lähteiden määrän, aseman tai sitaattipituuden ero ei riitä.

Käytä tätä tyyppiä, kun epäsymmetria kohdistuu lähteiden journalistiseen käsittelyyn. Lähteiden esittämien näkökulmien argumenttien tai perustelujen sisällöllinen epäsymmetria kuuluu `perspective_balance`-tyyppiin.

## `framing`

Vähintään kaksi toisiaan vahvistavaa tekstivalintaa muodostaa tulkintakehyksen, joka ohjaa lukijaa olennaisesti tiettyyn tulkintaan.

Älä käytä `framing`-tyyppiä yleisenä varaluokkana. Raportoi `framing` vain, kun tekstivalintojen yhteisvaikutus muodostaa mekanismin, joka ei selity kokonaan yhdellä `language`-, `prominence`-, `perspective_balance`- tai `source_treatment`-havainnolla.

# Päällekkäiset havainnot

Luokittele sama ilmiö vain kerran sen ensisijaisen mekanismin mukaan:

- artikkelin oman yksittäisen ilmauksen arvottavuus → `language`
- asian suhteeton näkyvyys, sijoittelu tai toisto → `prominence`
- vastakkaisten näkökulmien argumenttien tai perustelujen epäsymmetria → `perspective_balance`
- lähteiden uskottavuuden, attribuoinnin tai väitteiden journalistisen käsittelyn epäsymmetria → `source_treatment`
- vähintään kahden valinnan yhteisvaikutuksesta rakentuva erillinen tulkintakehys → `framing`

Jos `perspective_balance` ja `source_treatment` vaikuttavat molemmat mahdollisilta, valitse `perspective_balance`, kun ratkaiseva ero on argumenttien tai perustelujen käsittelyssä, ja `source_treatment`, kun ratkaiseva ero on puhujien tai heidän väitteidensä uskottavuuden journalistisessa käsittelyssä.

Älä käytä samaa lainausta usean havainnon perusteena, ellei se osoita kahta aidosti erillistä mekanismia.

# Pisteytys

- `1`: lievä mutta yksiselitteinen vinouma
- `2`: selvä vinouma, joka vaikuttaa olennaisesti asian esittämiseen
- `3`: voimakas tai järjestelmällinen vinouma, joka hallitsee esitystapaa

Pistemäärä kuvaa tekstuaalisen mekanismin voimakkuutta, ei aiheen vakavuutta tai lainatun henkilön ilmaisun voimakkuutta.

# Evidence

Anna kullekin raportoidulle havainnolle 1–3 vahvinta evidencelainausta.

`part` kertoo lainauksen sijainnin: `title`, `lead` tai `body`.

`quote` on yksi yhtenäinen, sanatarkka alimerkkijono nimetystä osasta. Säilytä kaikki merkit täsmälleen, myös Markdown, välimerkit, taivutus ja kirjoitusasu. Älä yhdistele eri kohtia, korjaa tekstiä tai muotoile lainausta uudelleen.

# Kohde ja suunta

`target` on tekstissä esiintyvä vinouman kohde mahdollisimman lyhyessä yksiselitteisessä muodossa. Käytä `null`, jos selvää kohdetta ei ole.

`stance` on `positive`, `negative` tai `null`. Jos `target` on `null`, myös `stance` on `null`.

# Tulos

Palauta `signals`-objektin kentät tässä järjestyksessä: `language`, `prominence`, `perspective_balance`, `source_treatment`, `framing`.

Kunkin kentän arvo on joko yksi kyseisen tyypin havainto tai `null`. Älä lisää havainto-objektiin erillistä `type`-kenttää, koska tyyppi määräytyy `signals`-objektin kentän nimestä.

Kirjoita jokaisen raportoidun havainnon `reasoning`-kenttään lyhyt perustelu, joka nimeää mekanismin, erottaa sen lähimmistä vaihtoehdoista ja perustelee pistemäärän.

Kirjoita `summary`-kenttään enintään kaksi lyhyttä lausetta, jotka perustuvat vain ei-`null`-havaintoihin. Jos kaikki viisi tyyppikenttää ovat `null`, ilmoita, ettei artikkelista löytynyt raportointikynnyksen ylittävää vinoumaa.

# JSON-skeema

```json
{
  "type": "object",
  "additionalProperties": false,
  "required": [
    "signals",
    "summary"
  ],
  "properties": {
    "signals": {
      "type": "object",
      "description": "Exactly one nullable field for each textual bias mechanism. A null value means that the mechanism did not clearly exceed the reporting threshold.",
      "additionalProperties": false,
      "required": [
        "language",
        "prominence",
        "perspective_balance",
        "source_treatment",
        "framing"
      ],
      "properties": {
        "language": {
          "description": "A signal based specifically on evaluative wording in the article's own voice, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "prominence": {
          "description": "A signal based specifically on disproportionate visibility, placement or repetition, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "perspective_balance": {
          "description": "A signal based specifically on asymmetric treatment of opposing perspectives' arguments or reasoning, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "source_treatment": {
          "description": "A signal based specifically on asymmetric journalistic treatment of sources or their claims, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        },
        "framing": {
          "description": "A distinct interpretive frame formed by at least two reinforcing textual choices, or null.",
          "anyOf": [
            {
              "$ref": "#/$defs/signal"
            },
            {
              "type": "null"
            }
          ]
        }
      }
    },
    "summary": {
      "type": "string",
      "description": "Finnish summary of at most two short sentences containing only conclusions supported by non-null signal fields, or an explicit no-signal result when every signal field is null.",
      "maxLength": 500
    }
  },
  "$defs": {
    "signal": {
      "type": "object",
      "additionalProperties": false,
      "required": [
        "score",
        "target",
        "stance",
        "evidence",
        "reasoning"
      ],
      "properties": {
        "score": {
          "type": "integer",
          "description": "Mechanism strength: 1 mild but explicit, 2 clear and material, 3 strong or systematic and dominant.",
          "minimum": 1,
          "maximum": 3
        },
        "target": {
          "type": [
            "string",
            "null"
          ],
          "description": "The shortest unambiguous target name from the article, or null when no clear target exists."
        },
        "stance": {
          "type": [
            "string",
            "null"
          ],
          "description": "Direction toward the target. Must be null when target is null.",
          "enum": [
            "positive",
            "negative",
            null
          ]
        },
        "evidence": {
          "type": "array",
          "description": "One to three strongest exact quotations, each tied to the input part in which it appears.",
          "minItems": 1,
          "maxItems": 3,
          "items": {
            "type": "object",
            "additionalProperties": false,
            "required": [
              "part",
              "quote"
            ],
            "properties": {
              "part": {
                "type": "string",
                "description": "The input section containing the exact quote.",
                "enum": [
                  "title",
                  "lead",
                  "body"
                ]
              },
              "quote": {
                "type": "string",
                "description": "One contiguous exact substring of the named input part, preserving all Markdown syntax, punctuation, spelling and inflection exactly.",
                "minLength": 1
              }
            }
          }
        },
        "reasoning": {
          "type": "string",
          "description": "Concise Finnish explanation of the concrete mechanism, why this field is more precise than adjacent fields, and why the score threshold is met.",
          "minLength": 1,
          "maxLength": 700
        }
      }
    }
  }
}
```

<article>
<title>
Grönlannista löytyy myös muutamia Trumpin kannustajia, kertoo valokuvaaja Tiina Itkonen – tällaista elämää he elävät
</title>
<lead>
Valokuvataiteilija Tiina Itkosen Grönlanti-näyttely Kuopiossa on Donald Trumpin ansiosta entistä ajankohtaisempi.
</lead>
<body>
## Juttu tiivistettynä

Kuopion VB-valokuvakeskuksen Grönlanti-näyttelyn ajankohta voi vaikuttaa laskelmoidulta, mutta kyse on sattumasta. Näyttelyn suunnittelu alkoi jo ennen kuin Yhdysvaltain presidentin **Donald Trumpin** Grönlanti-pakkomielle nousi otsikoihin.

Valokuvataiteilija **Tiina Itkonen** on kuvannut Grönlannin maisemia ja sen alkuperäiskansaa jo liki kolmenkymmenen vuoden ajan.

– Olen iloinen, jos ihmiset tulevat katsomaan näyttelyä ja näkevät muutakin Grönlantia kuin vain pääkaupunki Nuukin, joka on yleensä uutisissa.

Itkonen on lukuisilla Grönlanti-vierailuillaan saanut saarelta paljon ystäviä ja tuttavia.

Hänen mukaansa käytännössä kaikki grönlantilaiset ovat Facebookissa, ja siellä yleinen mielipide on selvä: he haluavat itsenäistyä, mutta juuri nyt ei ole sen aika.

Itkonen tuntee etenkin Luoteis-Grönlannin, missä hän on kuvannut maailman pohjoisimman alkuperäiskansan, inughuitien, elämäntapaa. Heidän joukossaan on Itkosen mukaan muutamia metsästäjiä, jotka kannattavat Trumpia.

Hän sanoo syyksi sen, että amerikkalaiset kutsuvat metsästäjäperheet vuosittain lentotukikohtaansa viikoksi. Siellä pidetään koiravaljakkokisat, käydään keilaamassa ja ravintolassa syömässä.

– Savissivikin kylässä heillä on siksi paremmat suhteet amerikkalaisiin kuin tanskalaisiin. Heidän mielestään Tanska ei tee tarpeeksi Pohjois-Grönlannin ihmisten hyväksi.

**Videolla Tiina Itkonen kertoo metsästäjästä, joka olisi valmis luovuttamaan Pohjois-Grönlannin Donald Trumpille.**

## Kaffemikkejä ja jäävuoria

Itkonen lähti Grönlantiin ensimmäisen kerran alle 30-vuotiaana 1990-luvun puolivälissä.

Ensimmäisillä matkoillaan hän kuvasi saaren luoteisosan pienen inuittivähemmistön, inughuitien arkea heidän pienissä taloissaan. Aluksi hän kulki viikonkin ilman kameraa ja keskittyi vain tutustumaan ihmisiin.

Suhteiden luominen oli kielimuurin vuoksi vaikeaa. Tilanne kuitenkin helpottui, kun Itkonen opetteli grönlanninkielisiä lausahduksia grönlanti-englanti-sanakirjasta.

– Minua alettiin kutsua kylään, kaffemikille, kuten siellä sanotaan. Varsinkin kun annoin heille kuvaamisen jälkeen Polaroid-kuvan muistoksi, niin kaikki halusivat kuvia itsestään.

Itkosen Grönlanti-projektin toinen osa keskittyi maisemiin. Hän matkusti saaren länsirannikolla 1 500 kilometriä koiravaljakolla, moottoriveneellä, rahtilaivalla ja öljytankkerilla ja kuvasi maisemia. Pidemmät matkat taittuivat helikopterilla tai pienlentokoneella.

– Tajusin, miten mieletön maa se on. Jäävuorten takia maisema muuttuu jatkuvasti.

**Katso videolta, miltä Grönlannin maisemat näyttävät ja mitä Tiina Itkonen saaren näkymistä ajattelee.**

## Ilmastonmuutos uhkaa metsästystä

Tiina Itkosen kolmas ja yhä meneillään oleva kuvausprojekti koskee metsästäjiä. Luoteis-Grönlanti on harvoja paikkoja maailmassa, jossa käytetään koiravaljakkoja merijäällä metsästämiseen.

Eläimet ovat monille inughuiteille tärkein ravinnonlähde, ja jokainen kyläläinen saa osansa metsästäjien saaliista. Grönlannin hallitus sääntelee muun muassa jääkarhun, mursun ja sarvivalaan metsästystä kiintiöillä, joita noudatetaan Itkosen mukaan tarkasti.

Ilmastonmuutos on kuitenkin tehnyt perinteisestä metsästämisestä vaikeampaa ja vaarallisempaa.

Itkosen mukaan merijää oli Grönlannin pohjoisosissa 1990-luvulla kaksi metriä paksua, ja meri oli jäässä kymmenen kuukautta vuodessa. Nyt ajanjakso on viisi kuukautta vuodessa ja jään paksuus 30–50 senttimetriä.

– Moni on sanonut, että on vaikeaa päästä niille metsästysmaille, missä vielä lapsena perheen kanssa kävi. Merijää ei enää kanna ihmistä ja metsästäjät kohtaavat avovettä, Itkonen kertoo.

Itkonen toivoo pääsevänsä keväällä Grönlantiin ja saavansa viimeisen kuvausprojektinsa valmiiksi. Tarkoituksena on muun muassa päästä vielä kuvaamaan sarvivalaan metsästystä merijäälle.

– Kauniiden sarvivalaiden metsästys tuntuu surulliselta. Niissä on kuitenkin kiintiö, ja yhdestä sarvivalaasta riittää koko kylälle ruokaa pitkäksi ajaksi.

**Katso videolta, mitä tapahtui kun Tiina Itkonen kohtasi metsästysretkellä jääkarhun vuonna 2018 Savissivikissa.**

*Tiina Itkosen Anori – Pohjoinen tuuli Kuopiossa VB-valokuvakeskuksessa  
23.1.–3.5.2026*
</body>
</article>