Ylen tuore kannatusmittaus tarjoaa hallituspuolue perussuomalaisille kylmää kyytiä.
Samalla kun pääministeripuolue kokoomus porskuttaa eteenpäin, hallitusvastuu rokottaa täydellä voimalla valtiovarainministeripuolueen kannatusta.
Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, perussuomalaisille ennakoitaisiin vain 11,4 prosentin kannatusta.
Edellisestä, aivan kunta- ja aluevaalien alla teetetystä mittauksesta laskua tuli roimat neljä prosenttiyksikköä.
Näin isoa pudotusta peräkkäisten kannatusmittausten välillä millään puolueella ei ole nähty kymmeneen vuoteen. Edellisellä kerralla eli vuonna 2015 vastaava romahdus tapahtui juuri perussuomalaisille – silloinkin puolue oli hallituksessa. Pari vuotta myöhemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi ja puolue jakautui kahtia.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin verrattuna puolueen kannatuksesta on sulanut jo melkein puolet.
Surkeiden kannatuslukujen äärellä moni varmaan muistelee haikeana perussuomalaisten suurta läpimurtoa eli vuoden 2011 eduskuntavaalien ”jytkyä”.
Tuolloin vuoden 2007 vaaleissa vain reilun neljän prosentin kannatuksen saanut puolue nousi kertarysäyksellä isojen puolueiden kerhoon 19,1 prosentin kannatuksella.
Jos suunta ei muutu, ensi eduskuntavaaleissa puolueella voi olla edessä ”anti-jytky”.
Vaalitappio voinut vaikuttaa
Vaikka kannatusmittauksen tulos on perussuomalaisille varmasti karvas pettymys, suunta tuskin on yllätys.
Jäihän puolueen kannatus huhtikuussa järjestetyissä kuntavaaleissa 7,6:ään ja aluevaaleissakin vain 7,8 prosenttiin. Hallitusvastuuta ja välttämättömiä mutta kovia sopeutustoimia esitettiin syinä puolueen kärsimään tappioon.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on myös toistanut, että kyseiset vaalit olivat perussuomalaisille vaikeat.
Vaikka kyseessä ovat eri vaalit, vaalitappio saattaa vaikuttaa myös eduskuntavaalien kannatuskyselyn tuloksiin. Mittauksen aineiston keruu aloitettiin hyvin pian kunta- ja aluevaalien jälkeen.
Tulos saattaa kieliä osin myös siitä, että selitykset tappion syistä eivät vakuuttaneet.
Hallituksen kunnianhimoiset lupaukset esimerkiksi velkasuhteen vakauttamisesta uhkaavat lipua tavoittamattomiin ja työllisyys sakkaa, joten kovien toimien, kuten sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten puolustaminen on käynyt entistä vaikeammaksi.
Mittauksen aikana hallitus kokoontui kehysriiheen ja päätti myös mittavista veronkevennyksistä.
Vaikka osa veroalesta sataa pieni- ja keskituloisten laariin, aivan kaikkia puolueen kannattajia ei välttämättä miellytä se, että isotuloisimmat hyötyvät kevennyksistä euromääräisesti eniten.
Lisäksi perussuomalaisten ay-väki on ärähtänyt esimerkiksi hallituksen suunnitelmasta poistaa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
SDP entistä tiukemmin kiinni suurimman puolueen paikassa
Katsantokannasta riippuen vaaleihin on joko vielä tai vain pari vuotta aikaa. Asetelma on varsin tyypillinen: oppositio hyötyy ja hallitus enemmän tai vähemmän kärsii.
Oppositiopuolueista kannatustaan kasvattivat myös keskusta ja vasemmistoliitto, jotka tekivät kunta- ja aluevaaleissa kelvon tuloksen.
Sen jälkeen, kun Antti Kaikkonen nousi keskustan johtoon vuoden 2024 kesäkuussa, puolueen kannatus on kasvanut mittaus mittaukselta.
Nyt keskusta onnistui kampeamaan itsensä mittauksessa kolmanneksi, ohi perussuomalaisten. Oppositiossa olo on tehnyt hyvää puolueelle pitkän hallitusvastuun ja kaksien tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen.
Eniten aihetta tyytyväisyyteen on kuitenkin SDP:n puheenjohtajalla ja ensimmäistä kertaa puoluetta eduskuntavaaleihin luotsaavalla Antti Lindtmanilla, jonka kausi on ollut puolueelle menestys. SDP näyttää roikkuvan entistä tiukemmin kiinni pääministeripuolueen paikassa.
Kannatusmittauksen tulos on paras melkein 20 vuoteen. Edellisen kerran puolueen kannatus oli näin korkealla tasolla Ylen kannatusmittauksessa alkuvuodesta 2006. Kannatuskasvusta on varmasti myös kiittäminen hallitusta, jonka mittavissa säästötalkoissa on riittänyt oppositiolle ruodittavaa.
SDP:n kaula toisena tulevaan kokoomukseen kasvoi jo lähes viiteen prosenttiyksikköön.
Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo voinee kuitenkin olla parinkymmenen prosentin pinnassa pyöriviin kannatuslukemiin melko tyytyväinen.
Viime eduskuntavaaleista laskua on tullut vain pari prosenttiyksikköä, toisin kuin aisapari perussuomalaisilla.
Tulosta voinee tulkita siten, että kokoomus on onnistunut tekemään kannattajilleen mieluista politiikkaa ilman liian suuria myönnytyksiä. Kaikkia linja ei kuitenkaan ole miellyttänyt: SDP:lle on valunut äänestäjiä myös kokoomuksesta.
Nähtäväksi jää, kieliikö esimerkiksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron ilmoitus erota puolueesta laajemmastakin liikehdinnästä puolueen sisällä.
Kolmas kerta toden sanoo
Hankalimmasta tilanteesta kohti seuraavia eduskuntavaaleja lähtevät kuitenkin väistämättä perussuomalaiset.
Puolueella on jo takanaan kaksi kipeää vaalitappiota: kunta- ja aluevaalien lisäksi puolueen kannatus laski rytinällä myös viime kesän eurovaaleissa.
Tuki puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Riikka Purralle on puolueessa edelleen vankka eikä potentiaalisia haastajia juuri ole.
On kuitenkin selvää, että mikäli perussuomalaiset haluaa takaisin suurten puolueiden sarjaan, sillä ei näytä olevan enää varaa uusiin saksi-kuviin tai muuhun ylimieliseksi tulkittuun viestintään.
Perussuomalaiset on painottanut sitoutumista hallitusohjelmaan, mutta tuomiopäivän lähestyessä irtiottoja tullaan varmasti näkemään. Kuinka suuria ja miten paljon, se jää nähtäväksi.
Puolue joutuu väistämättä puntaroimaan, onko hallitusvastuun tuoman poliittisen uskottavuuden hinta jo liian kova.
Tilinteon paikka on todennäköisesti edessä vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Puolueen kentältä tokaistiin minulle taannoin: Jos ei kahdesta kerrasta opita, niin kolmannesta kyllä varmasti opitaan.