Sunnuntain kunta- ja aluevaaleissa saadaan yhdessä illassa kahdet vaalitulokset ja ehdokkaita on ennätysmäärä.

Ympäri Suomea käydään monta tiukkaa taistelua siitä, ketkä päättävät kuntien ja alueiden asioista seuraavat neljä vuotta.

Keräsimme neljä tärppiä siitä, mitä vaalituloksesta kannattaa seurata, oman ehdokkaan läpimenon lisäksi.

Ylen tulosilta alkaa Yle TV1:ssä, Radio Suomessa ja Yle Areenassa kello 19.15. Lue lisää päivän kulusta täältä.

1. Romahtaako vihreät sydänmaillaan?

Pääkaupunkiseudula perinteisesti suosittu vihreät on ollut Helsingin toiseksi suurin puolue yli 15 vuotta.

Kakkospaikka näyttää olevan nyt uhattuna esimerkiksi Helsingin Sanomien gallupin mukaan, sillä SDP olisi nousemassa vihreiden ohi Helsingissä näissä vaaleissa.

Vihreitä äänestäisi gallupin mukaan näissä kuntavaaleissa 17 prosenttia ja SDP:tä 22,1 prosenttia. Vihreiden kannatus olisi laskemassa viime kuntavaalien 19,8 prosentista lähes kolme prosenttiyksikköä.

Helsingin lisäksi tilanne on tiukka Espoossa, jossa vihreät on ollut myös toiseksi suurin puolue. HS:n gallup näyttää, että SDP voisi myös siellä kiilata vihreiden ohi.

2. Kammetaanko kokoomus pormestarivallasta Helsingissä?

Kokoomuksen valta Helsingissä on ollut horjumaton. Siitä on yli 50 vuotta, kun jokin muu puolue on ollut sitä suositumpi kuntavaaleissa.

Tänä vuonna Helsingin suurimman puolueen paikasta tulee gallupien perusteella kilpailua. HS:n gallupissa kokoomuksen kannatus oli 22,4 prosenttia ja SDP:n 22,1 prosenttia, eli puolueet olivat vain prosentin kymmenyksien päässä toisistaan.

SDP:n tutkimusyhtiö Verianilta tilaamassa mielipidemittauksessa SDP oli jopa Helsingin suurin puolue.

Pormestariksi nousee joko kokoomuksen Daniel Sazonov tai SDP:n Eveliina Heinäluoma. Sazonov on tällä hetkellä Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen apulaispormestari, Heinäluoma taasen on toisen kauden kansanedustaja.

Helsingin vaaleja sähköistää myös se, että moni suosittu poliitikko jättää valtuuston, joten heitä äänestäneiden on etsittävä uusi kohde äänelleen.

3. Mihin päätyy Tampereen vaihteleva valta?

Pormestaripuolueen viitta on vaihdellut Tampereella kokoomuksen ja SDP:n välillä.

Pormestarin pesti oli SDP:llä vuosina 2017–2021, mutta sen jälkeen sitä on pitänyt kokoomus – vaikka välillä voittaja on ratkaistu lähes niukimmalla mahdollisella erolla.

Nimittäin viime kuntavaaleissa pormestarin valinta selvisi kokoomuksen hyväksi vasta tarkastuslaskennassa. Tuolloin kokoomuksen ja RKP:n vaaliliitto vei voiton SDP:stä vain 15 äänen erolla. Ilman RKP:n vetoapua kokoomus olisi hävinnyt SDP:lle niukasti.

Kokoomuksen ja SDP:n pormestariehdokkaat ovat myös profiililtaan hyvin erilaisia.

SDP:n ehdokas on 34-vuotias kansanedustaja ja valtuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen ja kokoomuksen nykyinen pormestari, 79-vuotias Kalervo Kummola.

4. Mitä tapahtuu ehdokaskadosta kärsineille perussuomalaisille?

Alue- ja kuntavaalien ehdokasmäärä on vähentynyt, mutta erityisesti katoa on käynyt perussuomalaisten ehdokaslistoilla.

Perussuomalaisten kannatus on myös perinteisesti jäänyt muissa vaaleissa pienemmäksi kuin eduskuntavaaleissa. Siitä vihjaa myös Ylen tuorein kannatusmittaus, jonka perusteella perussuomalaiset voi jäädä aluevaaleissa jopa vihreiden ja vasemmistoliiton taakse.

Vuoden 2021 kuntavaaleissa puolueella oli noin 5 950 ehdokasta. Nyt ehdokkaita on 3 705, eli määrä on vähentynyt yli 2 000 ehdokkaalla, siis yli kolmanneksella. Aluevaaleissa ehdokkaiden määrä laski vähemmän, noin 1 600:sta noin 1 400:aan.

Toisaalta katoa voi vaalituloksen osalta paikata se, että perussuomalaisilla on puolueista toiseksi paras ehdokaskattavuus, kun 95 prosentissa kunnista on perussuomalainen ehdokas.

Nämä ovat alue- ja kuntavaalien puhuttaneimmat kysymykset: