Euroopan unioni neuvottelee parhaillaan rahoituspäätöksiä, jotka ratkaisevat Suomeen myönnettävien koheesiorahojen eli aluekehitysrahojen kohtalon.

Lapin uusi vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula arvioi, että tulevaisuudessa EU:n kukkaronnyörit voivat kiristyä aluekehitysrahojen osalta.

– (Rahoitus) tulee hieman supistumaan johtuen siitä, että näissä viimeisimmän (EU:n) laajentumisen jälkeen tulleissa maissa on suurempia ongelmia, Takkula sanoo.

EU:n aiemman laajentumisen ja mahdollisten uusien laajentumisaikeiden lisäksi asiaan vaikuttaa myös unionin tekemä budjetin ulkopuolinen rahoitus, kuten koronakriisistä toipumiseen tarkoitettu tukijärjestelmä.

EU:n koheesiopolitiikka

EU:n koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista annettavaan tukeen. Tähän tukeen on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta.

Alue- ja rakennepolitiikkaa rahoitetaan kolmesta eri rahastosta:

Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta.

Koheesiorahastoksi nimetystä rahastosta Suomeen ei tule rahoitusta korkean bruttokansantuotteen vuoksi.

Lähde: Eurooppa-tiedotus

EU:n rahoitusta saatetaan myllätä laajemminkin

Aluekehitysrahojen kohtalo valjennee, kun komission pitää antaa ehdotus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

– Nyt on vaikuttamisen paikka, että saamme meille kuuluvan summan, Takkula sanoo.

Seuraava rahoituskausi alkaa vuonna 2028 ja kestänee vuoden 2034 loppuun saakka.

EU:ssa käydään keskusteluja, joissa puhutaan myös yhteisvelasta.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja kilpailukykyraportin laatinut talousasiantuntija Mario Draghi ovat väläyttäneet muutoksia koko EU:n rahoitusmalliin.

– Nyt on iso keskustelu, että jatketaanko tällä perinteisellä EU-budjetin linjalla vai otetaanko budjetin ulkopuolelle erilaisia rahoitusmalleja, jotka rahoitetaan yhteisvelalla, Takkula sanoo.

Takkulan mielestä Suomen kannalta on toivottavaa, että EU pysyttelee nykyisessä mallissa.

Vääntö rahoista myös kotimaassa

Suomi on tunnetusti EU:n nettomaksaja. Valtiovarainministeriön mukaan EU-jäsenyys maksoi viime vuonna 150 euroa suomalaista kohden.

Lappi alueena on kuitenkin nettosaaja. Kuluvalla kaudella Lappi saa jo pelkästään alueellisten rahoitusohjelmien kautta 147,7 euroa henkilöä kohti vuodessa.

Suomessa käydään jatkuvasti vääntöä siitä, mihin EU:lta saadut aluekehitysrahat pitäisi käyttää. Takkulan mukaan nykyään noin puolet koheesio- eli aluekehitysrahoista on mennyt Itä- ja Pohjois-Suomeen ja puolet muualle Suomeen.

– Hallitukset ovat katsoneet tarpeelliseksi käyttää (aluekehitysrahoja) myös muille alueille kuin Itä- ja Pohjois-Suomeen, Takkula sanoo.

Suomi saa aluekehitysrahaa muun muassa harvaan asuttujen alueiden ja pitkien välimatkojen vuoksi.

Hannu Takkula valittiin lokakuussa määräaikaiseen pestiin Lapin maakuntajohtajaksi Mika Riipin (kesk.) tilalle. Riipi puolestaan nousi eduskuntaan varasijalta, kun Katri Kulmuni (kesk.) pääsi europarlamentaarikoksi kesäkuussa pidetyissä vaaleissa.