Keskustasta perussuomalaisiin loikannut Pekka Aittakumpu on todennäköisesti puolueen ensimmäinen tiettävästi vanhoillislestadiolainen kansanedustaja.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä aikoo käsitellä Aittakummun jäsenyyspyyntöä torstaina.

Pappinakin toiminut Aittakumpu on työskennellyt myös päätoimittajana vanhoillislestadiolaisten keskusjärjestössä Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksessä ja sen julkaiseman Päivämies-lehden vt. päätoimittajana.

Ensin maalaisliitto ja sittemmin keskusta onkin ollut perinteisesti vanhoillislestadiolaisten tärkein poliittinen puolue.

– Vanhoillislestadiolaiset ovat perinteisesti olleet keskustan sekä jossain määrin kokoomuksen ja kristillisdemokraattien äänestäjiä. Mitenkään tyypillistä tämä ei siis ole, yliopistonlehtori Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta toteaa.

Lestadiolaiset edustavat useimmiten porvarillisia puolueita. Historiallisesti vasemmistossa herätysliikkeisiin kuuluvia on vieroksuttanut esimerkiksi vielä sotien jälkeen näkynyt kirkkovastaisuus. Sitä ei kuitenkaan juuri enää vasemmistossa näy.

– Monet herätysliikkeisiin kuuluvista asuvat maaseudulla, ja sen vuoksi keskustan, entisen maalaisliiton, politiikka on puhutellut. Toisaalta taas Pohjanmaalla on myös esimerkiksi paljon yrittäjiä, ja keskusta tai kokoomus on voitu kokea itselle parhaiten sopivana puolueena.

Lapin yliopiston Politiikka, talous ja työ – Lestadiolaisuus maailmassa -julkaisun mukaan rajat sopiviksi ja ei-sopiviksi tulkittujen puolueiden välillä eivät ole liikkeessä kuitenkaan enää yhtä jyrkkiä kuin vielä viitisenkymmentä vuotta sitten.

Uskonnon ja politiikan sekoittumista pikemminkin halutaan välttää, ja liike pyrkii esiintymään puolueettomana.

Äystö huomauttaa, että vaikka tilanne on uusi, myös perussuomalaiset on pitkässä tarkastelussa varsin uusi puolue.

– Monet näistä vanhoista puolueista ovat jo sadan vuoden ikäisiä. Siinä on ollut pitkä aika kerätä kannatusta.

Lestadiolaiskansanedustaja: Keskustalla ja perussuomalaisilla on paljon yhteistä, mutta myös ero

Kuvastaako Aittakummun loikka laajempaakin muutosta vai onko kyseessä vain yksittäistapaus?

Aittakumpu perusteli loikkaansa muun muassa sillä, että hänen on ollut vaikea ajaa keskustassa itselleen tärkeitä asioita ja niitä arvoja, joiden vuoksi politiikkaan lähti.

Aittakumpu kertoi myös kokeneensa jo pitkään saavansa ajatuksilleen enemmän vastakaikua perussuomalaisissa ja arvostavansa puolueen ”rohkeutta puhua vaikeistakin asioista”.

Eduskuntapuheita tutkineen yliopistonlehtori Äystön mukaan tutkimukset kertovat, että keskustan, kokoomuksen, SDP:n ja RKP:n kansanedustajat käyttivät puheenvuoroissaan kaikista vähiten uskontoon liittyvää kieltä.

– Uskonnollinen ja uskontoon liittyvä kieli on hioutunut pois vuosien saatossa. Tällaisessa ympäristössä voi olla, että henkilö kokee, ettei ole tarpeeksi kaltaistensa joukossa, jos ei voi puhua uskonnollisista asioista vapaasti.

Ylen tavoittamat lestadiolaiseen liikkeeseen kuuluvat keskustalaiset poliitikot hämmästelevät Aittakummun päätöstä. Loikkaus yllätti myös puoluejohdon.

Kansanedustaja Timo Mehtälä (kesk.) toteaa, että päätös on tietenkin Aittakummun oma. Mehtälän mukaan perussuomalaisilla ja keskustalla on paljon yhteistä. On kuitenkin myös yksi ero.

– Me emme ole tottuneet siihen keskustassa emmekä omassa uskossamme, että tehdään kovin kärjekkäitä mielenilmauksia. Yhteiskuntaa ei rakenneta vastakkainasettelulla. Arvomaailmaani ei kuulu se, että joka pahiten sanoo, on voittaja, Mehtälä sanoo.

Aittakumpu on kuvannut saaneensa perussuomalaisista keskustaa enemmän tukea ajatuksilleen muun muassa Ylestä, sateenkaari-ideologiasta, Elokapinasta ja suomalaisen kielen ja kulttuurin puolustamisesta. Tätä Mehtälä ei tunnista, vaan katsoo keskustan kyllä tuominneen esimerkiksi Elokapinan toiminnan.

Aittakumpu on aiemmin kohahduttanut myös muun muassa kommenteillaan Helsingin Itäkeskuksesta.

Keskusta ei halua menettää lestadiolaisten ääniä

Lestadiolaisen liikkeen vahvaa aluetta on etenkin Oulun vaalipiiri, josta myös Aittakumpu on lähtöisin.

Hän keräsi viime eduskuntavaaleissa noin 7 200 ääntä.

Vielä ei tiedetä, seuraavatko Aittakumpua äänestäneet häntä perussuomalaisiin vai asettuvatko he esimerkiksi jonkun muun keskustalaisen, vanhoillislestadiolaisen ehdokkaan taakse.

Esimerkiksi vuoden 2015 vaaleissa erilaisiin lestadiolaisryhmiin kuuluvilla äänestäjillä oli puolueista eniten merkitystä keskustan kannatukselle.

Äystö huomauttaa, että Suomessa kristilliskonservatiiviset äänestäjät ovat yleisesti hyvin vakaasti tukeneet tiettyjä puolueita: keskustaa, kristillisdemokraatteja, kokoomusta – ja myös perussuomalaisia.

– Keskusta puolueenahan hyötyy kovasti näistä lestadiolaisten äänistä, eivätkä niitä haluaisi menettää esimerkiksi perussuomalaisille. Se on varmasti asia, joka puoluekoneistossa mietityttää, Äystö toteaa.

Katso myös: