Wille Rydman (ps.) jatkaa elinkeinoministerinä saatuaan eduskunnan luottamuksen alkuviikon äänestyksessä.

Rydman-välikysymys oli seurausta Helsingin Sanomien kaksi vuotta sitten julkaisemasta artikkelista, jossa kerrottiin nuorten naisten ja tyttöjen kokeneen Rydmanin käytöksen ahdistavaksi.

Rydman toimi jutun julkaisun aikaan kokoomuksen kansanedustajana ja siirtyi kohun puhjettua perussuomalaisten riveihin. Hän nousi elinkeinoministeriksi heinäkuussa 2023.

Rydman teki artikkelista rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, mutta toimittajien syyllisyydestä ei löytynyt näyttöä. Myös Rydmania epäiltiin samoista rikoksista, mutta häntä vastaan ei nostettu syytteitä.

Syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, ettei Rydman voisi olla kokoomuksen ministeri.

Katso videolta, mistä syistä ministerit ovat joutuneet viime vuosina eroamaan.

Kaikkiaan ministereitä on eronnut tehtävästään huomattavasti useammin muuhun tehtävään siirtymisen tai esimerkiksi sairastumisen takia.

Vuosituhannen alun näkyvin ministerinvaihdos oli Anneli Jäätteenmäen ero pääministerin tehtävästä vuonna 2003 Irak-vuoto -skandaalin seurauksena. Jäätteenmäki joutui eroamaan, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt hyväkseen luottamuksellisia ulkoministeriön asiakirjoja vaalikampanjassaan.

Ministerin omatoimisen eron syynä on ollut usein menetetyn luottamuksen paikkaaminen. Esimerkiksi viimeisimpänä ministeripestinsä eroon päättänyt Vilhelm Junnila (ps.) perusteli eroaan Suomen maineella.

Rydmanin ero olisi kaatanut hallituksen

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä selventää, että luottamusäänestyksessä ei ollut kyse vain Rydmanista vaan luottamuksesta koko hallitukseen ja sen toimintaan.

– Perussuomalaiset on tehnyt selväksi, että heidän ministeriensä luottamus on koko puoluetta koskeva asia, hän sanoo.

Mikäli yksittäinen ministeri saisi hallituskumppaneiltaan epäluottamuslauseen, muodostaisi Jokisipilän mukaan koko puolue johtopäätöksen, etteivät he nauti hallituksen luottamuksesta.

Asiantuntijan mukaan tästä seuraisi Perussuomalaisten lähtö hallituksesta ja sitä myötä hallituksen kaatumisen.

Ministeri uskoo oikovansa väitteitä myös jatkossa

Välikysymys koski Rydmanin ”julkista hyökkäämistä” mediaa ja hänen toiminnastaan kertoneita naisia kohtaan. Jokisipilä kuitenkin arvioi, että julkisessa keskustelussa Rydmanin sopivuutta ministeriksi arvioidaan kokonaisuutena.

– Etenkin he, jotka ajattelevat, ettei Rydman ole käyttäytynyt ministerille sopivalla tavalla, arvioivat HS:n esiin nostamia asioita.

Rydmanin sopivuutta ministeriksi on julkisuudessa kyseenalaistettu myös luottamusäänestyksen jälkeen.

Rydman uskoo joutuvansa käymään ”valitettavasti” keskustelua aiheesta jatkossakin.

– Joudun varmasti oikomaan vääriä väitteitä tulevaisuudessakin. Vakaa ja arvokas käytös on luonnollisesti itsestäänselvyys sekä kansanedustajille että ministereille. Enkä ole nähnyt tämän suhteen minkäänlaisia ongelmia ainakaan valtioneuvoston jäsenissä.

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi keskustelua Rydmanin kanssa alkuviikosta:

– Meillä on nyt yhtenäinen käsitys siitä, että vapaalla medialla on demokratiassa keskeinen roolinsa ja valtioneuvoston jäsenten tehtävä on edistää ja vahvistaa tätä roolia, ei heikentää, Orpo sanoi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo ei usko, että Rydman aikoo muuttaa käytöstään.

– Ministeri jatkoi tarinaa, jossa hän ei ole toiminut väärin, vaan syyllisiä ovat media ja hänen toimintansa uhrit, alaikäiset naiset.